Kriisinhallintahenkilöstön terveydenhuolto

Terveystarkastukset ennen operaatiota

Terveyskriteerit täyttääkseen tulee kriisinhallintatehtäviin lähtijän olla perusterve ja pääsääntöisesti vailla säännöllistä lääkitystä. Vakavat allergiat tai aiemmat voimakkaat allergiset reaktiot ovat este kriisinhallintatehtäviin hyväksymiselle. Palveluskelpoisuusluokan tulee olla A. Terveystarkastusohjeen (TTO 2008; www.sotilaslaaketieteenkeskus.fi) luokituksen mukaisesti. Hakeutuessaan kriisinhallintatehtävään hakijan tulee liittää hakemukseensa terveyskyselylomake, jota käytetään asevelvollisten ennakkoterveystarkastuksessa. Lomake löytyy www.mil.fi -sivuilta.

Kriisinhallintatehtäviin hakeutuvan tulee käydä enintään kolme kuukautta ennen tehtävään valmistavaan koulutukseen saapumista omatoimisesti terveystarkastuksessa, lääkärinlausunto annetaan T-lomakkeella, sekä toimittaa hammaslääkärin todistus. Koulutustilaisuuteen valittujen tulee esittää em. lausunnot sekä enintään kolme vuotta vanhat kynnysaudiogrammit ja hampaiston panoraamakuva, tiedot virtsan tutkimuksesta (valkuainen, sokeri ja punasolut), rokotustiedot sekä veriryhmätieto/-kortti. Tehtävään valmistavan koulutuksen (ns. rotaatiokoulutuksen) yhteydessä Puolustusvoimien lääkäri arvioi terveyskriteereiden täyttymisen ja lähtijän rokotesuojaa täydennetään kohdemaan terveysriskit kattavaksi.

Koulutus- ja valintatilaisuuden aikana otetaan vapaaehtoinen DNA-näyte. Näyte on tarkoitettu vain mahdollista tunnistusta varten eikä sitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Rokotukset ja malarialääkitys

Kriisinhallintahenkilöstön rokotukset annetaan koulutustilaisuudessa ja tarvittaessa niitä jatketaan toimialueella. Rokotuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita.

Annetut sekä voimassa olevat rokotukset kirjataan henkilön terveystietoihin sekä kansainväliseen rokotuskorttiin (WHO International Certificate of Vaccination), joka annetaan jokaiselle ennen toimialueelle siirtymistä.

Kaikilla toimialueilla tulee olla voimassa rokotukset jäykkäkouristusta ja kurkkumätää, A+ B hepatiittia sekä tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Rokotusohjelmaa voidaan täydentää kohdemaan riskiarvion mukaan esim. keltakuumetta, lavantautia, vesikauhua ja Japanin aivotulehdusta vastaan. Rokotussuositukset maittain on esitetty Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin toimittamassa Matkailijan terveysoppaassa ja Rokottajan käsikirjassa.

Malarianestolääkitys toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta ja WHO:n suosituksia noudattaen. Lääkityskäytäntö vaihtelee resistenssitilanteen ja kohdemaan mukaan. Kohdemaan sisälläkin saattaa olla eroja malarian estolääkityksen käytössä.

Terveydenhuolto operaation aikana ja sotilastapaturmalain soveltaminen kriisinhallintatehtävissä

Operaation aikana kriisinhallintatehtävissä palvelevien perusterveydenhuollosta vastaa suomalaisen lääkärin johtama lääkintähenkilöstö. Terveysasemat päivystävät 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee jonottamatta ilman ajanvaraustakin. Pienellä vuodeosastolla voidaan hoitaa tarvittaessa myös sairaalahoitoa vaativia ja sairaalahoidon jälkeen toipumisvaiheessa olevia potilaita. Hammashoito on järjestetty, mutta oma hammaslääkäri ja hammashoitaja on vain suuremmissa Kosovon kaltaisissa operaatioissa. Erikoissairaanhoidossa tukeudutaan kriisinhallintaoperaation kenttäsairaaloihin ja tarvittaessa siviilikeskussairaaloihin. Operaatiossa toimiva terveydenhuoltoalan henkilökunta voi ongelmatilanteissa konsultoida suoraan Sotilaslääketieteen Keskuksen erikoislääkäreitä tai kumppanuussairaaloita puhelimitse. Mikäli palveluksen aikana kriisinhallintatehtävissä palvelevaa hoidetaan kotimaan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, vastaa Puolustusvoimat aiheutuneista kustannuksista. Hoitomaksut määräytyvät kuten muillakin kuntalaisilla, ei kuten varusmiehillä, joiden laskutus- ja hoitokäytännöistä Puolustusvoimilla on kumppanuussairaaloidensa kanssa erilliset sopimukset.

Kriisinhallintapalvelusjakson päättyessä jokaiselle tehdään joko operaatioalueella tai kotimaassa terveystarkastus. Mikäli kriisinhallintapalveluksen aikainen sairaus tai tapaturma aiheuttaa hoidontarvetta palveluksen päättymisen jälkeen, ohjataan henkilö kotipaikkakunnan mukaisesti tarvittavaan jatkohoitoon ja Valtionkonttorille laaditaan tarvittavat asiakirjat korvausten hakemiseksi kustannuksista.

Haasteellista kriisinhallintalääkinnässä on kohdemaan usein merkittävästi kotimaasta poikkeava tautikirjo. Henkilö voi altistua loiseläimille ja myrkyllisten hyönteisten ja matelijoiden puremille. Usein myös ilmasto-olosuhteet, kuten kuumuus, pöly ja korkea ilmanala voivat altistaa terveysriskeille, jotka täytyy kriisinhallintalääkinnässä tunnistaa. Edellä mainitut seikat on pidettävä mielessä paitsi operaation aikaisessa lääkinnässä, myös mahdollisen myöhemmän oireilun esiintyessä.

Sotilastapaturma- ja sairausilmoitukset Valtiokonttorille on tehtävä tarvittaessa. Ilmoituksen voi tehdä myös palveluksen jo päätyttyä. Mahdollisesta jatkohoidosta aiheutuneet laskut ja hoitoyhteenvedot tulee asianomaisen itse toimittaa Valtiokonttorille. Valtiokonttori on antanut ohjeet sotilastapaturmalain soveltamisesta sekä lomakkeiden täytöstä (www.valtiokonttori.fi). Sotilaslääketieteen Keskuksen kansainvälinen yksikkö ja Porin Prikaatin kansainvälinen sosiaalikuraattori opastavat tarvittaessa asianomaisia korvaushakemusprosessissa.

Psykososiaalinen tuki ja palvelut

Psykososiaalisen tuen järjestelyt rauhanturvaajille on jaettu ennen operaatiota, operaation aikana ja operaation jälkeen tapahtuviin tukijärjestelyihin. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan tässä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan mahdollisten psyykkisesti traumatisoivien tapahtumien seuraamuksia. Perinteisesti puolustusvoimissa psykososiaalista tukea ovat tarjonneet moniammatilliset kriisiryhmät, usein sosiaalikuraattorin johdolla, ja kriisiryhmissä on sosiaalisektorin lisäksi yleensä hengellisen sektorin ja lääkintäsektorin edustus. Psykososiaalisen tuen tarjoaminen ei edellytä poikkeavaa reagointia mahdollisesti psyykkisesti traumatisoivaan tapahtumaan, vaan sillä pyritään tukemaan normaalia toipumista. Sosiaali- ja terveysministeriössä päivitetään parhaillaan Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut -ohjetta ja valtakunnallinen päivitetty ohje julkaistaneen ministeriön verkkosivuilla www.stm.fi syksyn 2009 aikana. Ministeriön voimassaolevaan ohjeeseen pohjautuu myös kriisinhallintajoukoille järjestetty tuki.

Ennen rauhanturvaamisoperaatiota Terveystarkastusohje 2008 -mukaisten terveystarkastusten avulla varmistetaan, että lähtijöiden terveydentila soveltuu työtehtäviin. Operaatioihin hakeutuminen on aina vapaaehtoista, ja lähtijät saavat lisäkoulutusta tehtäviinsä ennen operaatioita.

Operaatioiden aikana suomalaisille rauhanturvaajille Afganistanissa, Tsadissa ja Kosovossa perusterveydenhuollon tasoiset terveyspalvelut myös mielenterveysasioissa antaa suomalainen lääkintähenkilöstö, sairaanhoitajat ja lääkäri.

Rauhanturvatehtäville erityistä psyykkistä kuormitusta voi aiheuttaa pitkäaikainen ero perheestä ja läheisistä, parisuhteen ja läheisten ihmissuhteiden kuormittuessa. Tehtävissä ei ole aina mahdollisuutta puuttua näkemiinsä vääryyksiin. Palveluksessa on rajoitettu, jos lainkaan, liikkumismahdollisuus asuinalueena toimivan leirin ulkopuolella. Liikenne ja luonto asettavat omia haasteitaan, mahdollisen alueella tapahtuvan sotilaallisen toiminnan lisäksi. Joillain alueilla saatetaan kohdata lapsisotilaita. Alueiden väestöjen suhtautuminen rauhanturvaajiin vaihtelee. Yhtäjaksoisesti alueella saatetaan olla kiinni useita kuukausia, jolloin työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy ja työpaikan ihmissuhteiden toimivuus korostuu.

Suomalaisilla rauhanturvaajilla ei ole esiintynyt traumaperäistä stressihäiriötä erityisen runsaasti. Tavallisimmat psykiatriset oireet, kuten univaikeudet, ovat operaatioissakin tavallisia. Alkoholinkäytön suhteen operaatioiden peruslinja on nollatoleranssi, koska tehtäviin kuuluu aseiden ja räjähteiden käsittelyä. Palvelusajan päättyessä rauhanturvaajille järjestetään kotiutumisterveystarkastukset, joiden yhteydessä koettua yleistä terveydentilaa ja mahdollisia stressioireita kartoitetaan ajankohtaisesti strukturoiduin oirekartoituskyselyin. Tsadista ja Afganistanista palaajille järjestetään lisäksi noin 4–6 viikkoa kotiinpaluun jälkeen kaksipäiväinen palautetilaisuus, jossa he saavat tietoa mm. pitkäkestoisesta stressistä ja poissaolon mahdollisista vaikutuksista parisuhteeseen sekä pienryhmissä ohjatusti keskustellaan operaatiokokemuksista. Yleisiä hoitokäytäntöjä traumaperäisten stressireaktioiden ja häiriöiden osalta selkiyttänee syksyn 2009 aikana www.kaypahoito.fi -verkkosivuilla julkaistava uusi Käypä hoito -suositus.

Kaikissa operaatioiden vaiheissa rauhanturvaajat voidaan ohjata porrasteisesti kotimaan terveydenhuoltopalvelujärjestelmiin, perusterveydenhuoltoon tai tarvittaessa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sotilaslääketieteen Keskuksen psykiatria voi konsultoida puhelimitse (Puolustusvoimien vaihde, 0299 800), mikäli epäillään palveluksesta aiheutunutta mielenterveyden häiriötä, ja Valtionkonttoriin laaditaan tällöin E-lausunto. Erillinen ohjeistus on myös operaatiopalvelunsa ennenaikaisesti keskeyttäneiden psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestelyistä, joka noudattaa ylläkuvattuja peruslinjauksia.

Kolmannen sektorin keskeinen vertaistukitoimija on Suomen rauhanturvaajaliitto, jolla on oma tukipuhelin, yhteystiedot ja lisätietoa löytyy liiton verkkosivuilta www.rauhanturvaajaliitto.fi. Myös rauhanturvaajien omaisilla on omia rekisteröitymistä edellyttäviä verkkosivustoja, joissa jaetaan kokemuksia, esim. rt-lesket -sivusto.