Eläkkeelle vai kuntoutukseen

Tapaus AK

53-vuotias nainen, linjaesimies kansainvälisessä tietotekniikkayrityksessä. AK on koulutukseltaan ylioppilas ja datanomi, ja hän on saanut työnohjaajan koulutuksen. Parhaillaan AK opiskelee työn ohessa yliopistossa jatko-opintoja. Kaikkiaan AK:lla on työhistoriaa 29 vuotta, nykyisessä työpaikassa 10 vuotta.

Suurimman osan työajasta AK toimii esimiehenä HR-asioita hoitavassa kansainvälisessä tiimissä, johon kuuluu 15 henkeä kolmella paikkakunnalla Suomessa ja kolmessa muussa maassa. Linjaesimiehen tehtävänä on kouluttaa ja tukea tiimin jäseniä sekä järjestää tiimipalavereita. Osa työstä on koulutus- ja asiantuntijatehtäviä. Linjaesimiehen tehtäviä AK pitää raskaana erityisesti, koska työ on etätyötä eikä siinä tapaa alaisia kasvokkain. Etäyhteyksissä todellista kuvaa alaisen todellisesta osaamisesta tai mielialasta on vaikea saada. Taloudellisen tilanteen tiukennuttua matkarahoista on säästetty, minkä seurauksena yhteiset tapaamiset ovat harventuneet ja puhelinkonferenssit lisääntyneet. Vaikutusmahdollisuudet ulkomailla toimivien tiimin jäsenten olosuhteisiin ovat vähäiset. Tilanteet tulevat eteen yllättäen, eikä työtä voi suunnitella ja säädellä. Työkokonaisuudesta ei selviä normaalin työajan puitteissa.

AK:lla on ollut pitkäaikaista uupumusta, ja hän oli jo kolme vuotta aikaisemmin lyhyellä sairauslomalla uupumuksen vuoksi. Viimeisen puolen vuoden ajan tila on vaikeutunut masennustasoiseksi, mihin osaltaan on vaikuttanut yksityiselämään liittyvät kuormitustekijät. Oireina on itkuherkkyys, väsymys ja unettomuus. Hänellä on samanaikaisesti myös hankalia vaihdevuosioireita, joihin on aloitettu hormonilääkitys. Gynekologi oli ehdottanut sairauslomaa vaihevuosioireidenkin vuoksi. Psykiatrisen sairauden osalta AK on ollut työterveyslääkärin ja työterveyspsykologin hoidossa. Lääkityksenä on ollut sitalopraami 20 mg × 1.

AK on ollut sairauslomalla kolme kuukautta. Työpaikalla on pidetty työterveysneuvottelu, jossa on sovittu työnkuvan muutoksista niin, että esimiestehtävät jäävät kokonaan pois ja AK saa keskittyä koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. AK:n työkyvyn ei arvioida olevan vielä täysin palautunut, minkä vuoksi hänelle haetaan työeläkekuntoutuksena työkokeilua työhön palaamiseksi asteittain.

Työeläkeyhtiön harkinta ja ratkaisu

Työkyvyttömyyden uhkaa ajatellen kyseessä on rajatapaus. Sairauden kuva on lievä ja lääketieteellisesti hoidettavissa. Myös työnkuva on tässä tapauksessa suhteellisen helposti muutettavissa. AK:lla on myös hyvä tukiverkosto työpaikalla ja työterveyshuollossa. Työkyvyttömyyden uhan puolesta puhuu tilanteen pitkäaikaisuus ja AK:n ikä. Asteittaisen työhön paluun avulla voidaan ehkäistä sairausloman pitkittyminen, ja siten se saattaa vähentää työkyvyttömyyden uhkaa. Gynekologin ehdotus sairauslomaksi sen sijaan vaikuttaa erikoiselta. Työkokeilua voidaan pitää kustannustehokkaana. Kustannukset ovat suhteellisen vähäiset, ja tässä tapauksessa onnistuminen on todennäköistä.

AK:lle myönnettiin 3 kuukauden työkokeilu työhön paluun tukemiseksi. Toinen vaihtoehto olisi voinut olla Kelan osasairauspäiväraha. Asia olisi voitu hoitaa myös työpaikan sisäisenä toimenpiteenä.