ICOH:in historian ensimmäinen maailmankongressi Afrikassa
ICOH on satakolmevuotisen historiansa aikana järjestänyt maailman työterveyskongressin joka kolmas vuosi. ICOH-kongressi on alamme tärkein tutkimustoiminnan ja kehitystyön tulosten inventaario kolmivuotiskaudelta. Järjestö juhli täyttä vuosisataansa vuonna 2006 syntypaikallaan Milanossa Italiassa. Tällöin koottiin ja julkaistiin arvokkaat aineistot ICOHin toiminnasta ja kongresseista koko satavuotiskaudelta. Etelä-Afrikan legendaarinen Kapkaupunki oli 22.–27. maaliskuuta ICOH 2009 kongressipaikka. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ICOH järjesti kongressinsa Saharan eteläpuolisessa varsinaisessa Afrikassa.
Kongressin tieteellinen anti oli varsin runsas ja sen summaaminen tiiviissä muodossa on mahdotonta. Siksi esitän tässä vain luettelomaisesti tärkeimpinä pitämäni havainnot. Kaikki esitykset tulevat jäsenien saataville ICOH:in web-sivuille.
Kongressin avajaisistunnon päätteeksi maailman ehkä johtavin työterveysepidemiologi, Sir Michael Marmot London University Collegesta esitti johtamansa WHO:n arvovaltaisen komitean, Social Determinants of Health -raportin pohjalta silmiä avaavan katsauksen: Sosiaalinen eriarvoisuus globaalissa työelämässä, joka vakuuttavasti ja laajan tieteelliseen fakta-aineistoon nojautuen osoitti sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun ja merkittävän roolin terveyden ja erityisesti työntekijäin terveyden määrääjänä kaikkialla maailmassa.
Viisitoista keynote-esitelmää summasivat perusteellisesti työterveystutkimuksen tämän hetken tilanteen maailmassa. Mainitsen tässä muutaman tärkeimmistä esityksistä. Milanon kuuluisan Clinica del Lavoron johtaja, professori Pier Alberto Bertazzi analysoi aihetta Työntekijäpopulaation uudet sairaudet tällä vuosituhannella: Ovatko ne työhön liittyviä? Pier Alberto tunnisti lukuisia yleisiä sairauksia, joissa sairastavuus määräytyy huomattavalta osin työoloista, kuten esimerkiksi allergiat, lukuisat hengityselinsairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syövät.
WHO:n osastonjohtaja tri Maria Neira esitti kattavan katsauksen Työterveyshuollon merkitys modernien kansanterveysongelmien ratkaisuissa. Tri Neiran mukaan työikäinen väestö on kansanterveystyön laajin ja usein riskialtis kohderyhmä ja siksi työterveyshuollon ja kansanterveystyön yhteistyö aikuisväestön kansanterveyden edistämisessä on avainasemassa.
EU:n työsuojelukeskuksen johtaja tri Jukka Takala esitelmässään Työsuojelu- ja työterveysorganisaatioiden rooli globaalien ja alueellisten ehkäisystrategioiden toteutuksessa esitti uusimmat luvut maailman työsuojelu- ja työterveysriskeistä ja hahmotti strategiat niiden ehkäisemiseksi.
Uusiin globaalitason riskeihin paneutuivat myös erinomaisissa esityksissään isäntämaan professori Barry Schoub esityksessään Pandemiat ja HIV/AIDS: Globaali päivitys. Hän esitti ajankohtaisen pandemia- ja HIV/AIDS- tilanteen maailmassa ja erityisesti Etelä-Afrikassa, kuvasi tarkoin HI-viruksen ja Influenssavirusten muuntuvuuden molekyylitason mekanismit ja pohti rokotteiden valmistusmahdollisuutta. Influenssaviruksen kohdalla rokotteita voidaan tuottaa, mutta HI-viruksen kohdalla ei läpimurtoa ole tapahtunut eikä ole lähiaikoina näköpiirissäkään.
Katastrofit, humanitaarinen apu ja työterveysriskit olivat sveitsiläisen professori Louis Loutanin esitelmän teemana. Hän luokitteli kriisityöntekijät erittäin korkean riskin ammattilaisiksi, kuvasi uusia sekä tauti- että turvallisuusriskejä sekä totesi, että kriisityöntekijät aikaa myöten helposti tottuvat riskeihin ja alkavat tinkiä tarvittavista ehkäisy- ja turvallisuustoimenpiteistä. Seurauksena on ollut viime aikoina lukuisia tarpeettomia sairastumisia ja lukuisia kuolemantapauksia.
Näiden lisäksi mainittakoon ILOn Afrikan toimiston Mr. Frank Muchirin katsaus Afrikan työterveys- ja työsuojelutilanteesta ja ruotsalaisen kollegamme professori Peter Westerholmin ansiokas esitelmä Käytännön etiikka työterveydessä.
Johtopäätöksiä tieteellisestä ohjelmasta
Kongressin tieteellisen ohjelman tuottamiseen osallistuivat kaikki ICOHin 33 tieteellistä komiteaa. 1300 suullisen ja poster-esityksen ja yli 50 session summaaminen ei ole käytettävissä olevan tilan puitteissa mahdollista. Siksi esitän tieteellisen ohjelman osalta vain seuraavat johtopäätökset:
- Teollisuus- ja kehitysmaat jakavat paljolti samat työterveysongelmat, niin perinteiset kuin uudetkin, mutta niiden esiintyvyys ja jakauma eroaa merkittävästi siten, että uudet ongelmat alkavat dominoida teollisuusmaissa, kun taas kehitysmaat taistelevat vielä valtaosin perinteisten ongelmien kanssa.
- Valtaosa tutkimusraporteista kuvasi toteutuneita työterveys- ja työturvallisuusriskejä, jolloin vaurioita ja tauteja on jo merkittävissä määrin syntynyt. Uudet teknologiariskit ja uusi globaalitalous edellyttää riskien varhaisempaa ennakointia ja ehkäisemistä ennen riskien realisoitumista.
- Työterveysongelmien sisältöalue on laajenemassa. Perinteisten fysikaalisten, kemiallisten, biologisten, ergonomisten, ja tapaturmariskien lisäksi ovat riskiprofiileihin tunkeutumassa uudet psykososiaaliset, työn organisointiin, uusiin työsuhdemalleihin, johtamismenetelmiin, uusiin teknologioihin ja biologisiin riskeihin, kuten pandemioihin liittyvät haasteet. Terveyden sosiaaliset determinantit vaikuttavat erityisen selvästi työterveyden alalla. Tämä kaikki edellyttää tutkimuksen aihealueiden monipuolistamista ja laajentamista.
- Työhön osallistuvan väestön sairastavuusprofiilit ovat muuttumassa. Työhön liittyvä sairastavuus tulee kasvavasti esille kokonaisprofiilissa. Työn terveysvaikutukset ovat kaksisuuntaiset: Hyvät työolot ovat terveyttä edistäviä ja huonot tuhoavat terveyttä ja työkykyä.
- Yleisten tarttuvien ja ei-tarttuvien sairauksien työhön liittyvyys on kasvavassa määrin mielenkiinnon kohteena. Niiden aiheuttama tautikuorma lisää työterveyshaittojen kokonaiskuormaa ja korostaa siten entisestään työterveyshaittojen kansanterveydellistäkin merkitystä.
- Uusia työterveysriskejä tunnistetaan lisääntyvästi. Näitä ovat muun muassa nanoteknologia- ja nanomateriaaliriskit, uudet bioriskit, kuten globaalipandemiat, ilmastomuutoksen työterveysriskit, työvoiman liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät työterveys- ja -turvallisuusriskit sekä lukuisat uudet epätyypilliset työsuhteet ja työskentelytavat. Nämä tulisi kyetä tehokkaasti arvioimaan ja ehkäisemään ennen niiden leviämistä laajalle työelämään.
- Uudet tutkimushavainnot korostavat työterveyshenkilöstön kompetenssitason kohottamista ja laajentamista. Moniammatillisuutta käytännössä ja monitieteisyyttä tutkimuksessa tulisi vahvistaa. Näiden uusien tarpeiden tulisi heijastua myös työterveysasiantuntijoiden koulutukseen.
- Olemassa olevan työterveys- ja riskitiedon ja sen käytännön hyödyntämisen välillä on suuri kuilu. Parempi olemassa olevan tiedon hyödyntäminen tapahtuu säätelyn, standardien, koulutuksen, ja hyvien käytäntöjen ja niitä käyttävien palvelujen avulla. Tarvitaan myös tehokkaampaa informaationvälitystä ja työterveysasian julkistamista.
- Työterveysalan avaintoimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen on välttämätöntä tutkimuksen, policy-toiminnan, käytännön palveluiden ja koulutuksen aloilla ja kaikilla tasoilla lähtien globaalista tasosta ja päätyen kansallisen ja paikallisen tason kautta työpaikkatasolle.
- Ottaen huomioon työhön osallistuvien väestöryhmien korkeat työterveys- ja työturvallisuusriskit toisaalta ja heidän työpanoksensa ja työkykynsä merkityksen yhteiskuntien taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, työterveystutkimuksen prioriteettiasemaa tulisi kohottaa. Samoin työterveyshuollon prioriteettiaseman kohottaminen terveydenhuoltopolitiikassa on perusteltua ja välttämätöntä.
- Tie tutkimuksesta käytäntöön käy palvelujen kautta. Tutkimustieto ja toteutetut käytännön interventiot perustelevat vahvasti työterveyspalvelujen järjestämistä erityisesti alipalveltujen ja korkean riskin alojen työntekijöille maatalous-, pientyöpaikka- ja epävirallisella sektorilla.
- Globalisoituva työelämä asettaa uusia ja erityisiä vaatimuksia etiikalle työterveystoiminnassa. Eettistä ulottuvuutta työterveystutkimuksessa ja käytännössä on vahvistettava. ICOHin rooli globaalisena työterveysetiikan johtavana organisaationa on vahvistettava ja laajennettava. Eettinen ulottuvuus tulee ottaa osaksi kaikkea koulutusta ja ammatillista toimintaa. Yksilöetiikan ohella myös järjestöetiikan kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Suomalaisilla hyvä edustus ICOH:in johtotehtävissä
Maailmankongressinsa yhteydessä ICOH järjestää myös hallituksensa kokoukset ja yleiskokouksen sekä toimittaa johtotehtäviin valittavien vaalit. Hallitukselle ja yleiskokoukselle esitettiin ICOH-käytäntöä noudattaen raportti kolmivuotiskauden toiminnasta, mikä todettiin tuloksekkaaksi. Johtotehtävien vaalissa ICOHin varapresidentiksi valittiin kaikkien vaalien korkeimmalla äänimäärällä kansainvälisten asiain päällikkö Suvi Lehtinen. Hallituksen jäseniksi valittiin pääjohtaja Harri Vainio ja ylilääkäri Timo Leino Suomen Työterveyslaitoksesta. Tieteellisten komiteoiden johto- ja sihteeritehtäviin tullaan komiteoiden vaalien perusteella nimittämään lukuisia suomalaisia jäseniä. Näin Suomen rooli ICOHssa tulee jatkossakin olemaan varsin painava.
ICOH 2012 kongressi tullaan järjestämään Monterreyssä Meksikossa ja 2015 kongressi Korean Soulissa.
professori
ICOHin presidentti 2003-2009