Metabolinen oireyhtymä työterveyslääkärin haasteena
Archives of Internal Medicine julkaisi juuri elokuussa 2009 artikkelin, jossa todettiin, että ylipainon välttäminen, savuttomuus, liikunta ja terveellinen ruokavalio ehkäisisivät suuren osan yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Nämä elämäntavat omaksumalla riski sairastua diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvauksiin ja syöpiin pienenee oleellisesti.
Riittävänä liikuntana pidettiin vähintään 3,5 tuntia viikossa. Terveellinen ruokavalio sisälsi runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja täysjyväviljaa, mutta vähänlaisesti lihaa.
Metabolisen oireyhtymän synnyssä keskeisiä tekijöitä ovat liikapaino, fyysisesti inaktiivinen elämäntapa ja ruokatottumukset. Metabolisen oireyhtymän määritelmä IDF:n (International Diabetes Federation) mukaan:
Vyötärön ympärysmitta miehellä > 94 cm ja naisella > 80 cm
ja lisäksi vähintään kaksi seuraavista tekijöistä:
fS-trigly > 1,70 mmol/l tai spesifinen hoito
fS-HDL < 1,03 mmol/l miehillä,
fS-HDL < 1,29 mmol/l naisilla tai spesifinen hoito
syst RR > 130 mmHg tai
diast RR > 85 mmHg tai verenpaineen hoito
fP-gluk > 5.6 mmol/l tai diagnosoitu tyypin 2 diabetes
Metabolisen oireyhtymän muita tärkeitä tunnusmerkkejä ovat
sukurasite: I asteen sukulaisella on tyypin 2 diabetes
lihavuus: painoindeksi (BMI) vähintään 30 kg/m2
poikkeava glukoosirasituskokeen tulos
hyperurikemia
mikroalbuminuria
insuliiniresistenssi
Myös Alzheimerin tauti, depressio ja uniapneatauti voivat liittyä metaboliseen oireyhtymään.
IDF-kriteereillä määritellyn MBO:n vallitsevuus keski-ikäisessä väestössä on miehillä 38 % ja naisilla 34 %. MBO:n kriteerit täyttyvät lähes puolella suomalaisista verenpainepotilaista.
Metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä siihen liittyy selvästi suurentunut valtimotaudin riski. Henkilöillä, joilla on todettu MBO, keskimääräinen sydän- ja verisuonisairauksien vaara on 2-3 kertaa suurempi kuin terveillä. Metabolisen oireyhtymän syntyminen voidaan kokonaan estää säilyttämällä normaalipaino. Jos on jo ylipainoa, laihduttaminen ja pysyvästi alentunut paino huomattavasti vähentää MBO:n vaaraa. Liikunnan lisääminen yksinäänkin ilman painomuutosta pienentää MBO:n riskiä.
Runsaasti alkoholia käyttävillä on vatsaontelon sisäistä rasvaa enemmän kuin kohtuukäyttäjillä.
Työterveystarkastukset ovat oivallinen paikka kiinnittää potilaan huomio näihin asioihin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo alle 30-vuotiaana. Terveystarkastusten yhteydessä Diabetesriskilomake ja AUDIT-kysely antavat hyvän pohjan keskustelulle elämäntavoista ja itsestään huolehtimisesta. Tärkeintä on saada potilas motivoitumaan mahdolliseen elämäntaparemonttiin ja sitä kautta parantamaan myös henkistä jaksamistaan.
Jokaisen täytyy kuitenkin itse toteuttaa muutokset, joten meidän roolimme työterveyshuollossa on moniammatillisesti tukea muutosta. Työterveyshoitajan rooli on ratkaiseva motivoinnissa ja elämäntapamuutosten seurannassa, tarvittaessa myös työfysioterapeutin ohjaus liikunnan aloituksessa on mahdollinen. Mikäli terveystarkastuksessa tai vastaanottokäyntien yhteydessä jo todetaan metabolinen oireyhtymä, silloin myös lääkärin arvio tarvittavista toimenpiteistä ja mahdollisesta lääkityksen aloittamisen tarpeesta on aiheellinen. Työterveyshuollossa on mahdollista antaa myös ryhmäohjausta elämäntapamuutosten toteuttamisen tukena.
Tärkeintä metabolisen oireyhtymän hoidossa on
- liikunnan lisääminen
- laihduttaminen
- ravintotottumusten muutokset: kuitujen lisääminen ja rasvan (erityisesti tyydyttyneen rasvan) sekä nopeasti sokeristuvien hiilihydraattien välttäminen sekä suolarajoitus
- tupakoinnin lopettaminen
- alkoholinkäytön rajoittaminen kohtuulliseksi
Metabolisen oireyhtymän lääkehoito
Käytettävissä ei ole spesifistä lääkehoitoa, jonka aiheena olisi MBO, siis ilman diabetesta.
Metformiini ehkäisee diabeteksen ja MBO:n kehittymistä potilailla, joilla on heikentynyt glukoositoleranssi, mutta metformiinia ei ole painonhallintalääkkeenä tutkittu riittävästi ei-diabeetikoilla.
Lihavuuslääkkeistä orlistaattia ja sibutramiinia voidaan käyttää osalla potilaista painonhallinnan tukena.
Diabeteksen, kohonneen verenpaineen, lihavuuden ja dyslipidemian lääkehoitoindikaatiot löytyvät Käypä hoito -suosituksista.
työterveyslääkäri
sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri
Tampereen Työterveys ry
kirsi.ekola@ttry.net