Perinnöllinen synnynnäinen puna-vihervika ja ammatti

Värinäkö ja ammatti

On olemassa erikoisammattiryhmiä, joilla on alakohtaiset vaatimukset näkökyvylle ja sen mittaamiselle. Osa vaatimuksista on Suomessa erikseen määrätty Valtioneuvoston asetuksilla tai päätöksillä, joillakin on yleinen kansainvälisesti määrätty vaatimustaso. Nämä vaatimukset perustuvat yleisiin turvallisuusnäkökohtiin. Värinäön osalta tällaisia aloja ovat ilmailu, raideliikenne, merenkulku, poliisivoimat ja puolustusvoimat. Normaali värinäkö vaaditaan määräysten mukaan lentäjiltä ja lennonjohtajilta (Joint Aviation Requirements- Flight Crew Licensing- medical JAR-FCL 3), rautateillä veturinkuljettajilta ja muissa liikenneturvallisuustehtävissä toimivilta (Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 556/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilavaatimukset TEV), merimiehillä kansitehtävissä (Asetus merimiehen lääkärintarkastuksista 476/1980, Sosiaali- ja terveysministeriön päätös merimiehiltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä 70/1985, Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005:3) sekä poliisilta (Laki poliisikoulutuksesta 68/2005, www.polamk.fi hakuopas). Tosin poliiseilla hyväksytään myös läpäisty Farnsworth Panel D 15 testi, joka tarkoittaa sitä, että lievästi värinäkövikainen voi päästä poliisiksi (vrt. tämän artikkelin kappale "Värinäkövian tarkempi tutkimus lievän ja vahvan vian erottamiseksi").

Edellä mainittujen ammattien lisäksi on olemassa useita sellaisia ammattiryhmiä, joissa vaaditaan tiettyjen näkökriteerien täyttymistä, jotta tehtävässä pystyisi toimimaan turvallisesti ja menestyksellisesti. Näkövaatimukset ovat usein ammattiryhmien itsensä kokemusperäisesti määrittelemiä ja niitä sovelletaan koulutukseen tai työhön hakeutuviiin. Elektroniikka-, automaatio-, puhelin- ja TV-asentajilta, panostajilta, mastotyöntekijöiltä ja ammattisukeltajilta edellytetään yleensä normaalia värienerottelukykyä (ammattikohtaisia näkövaatimuksia www.tyonako.fi, Suomen Työnäköseura). On kuitenkin tärkeää huomata, että lievästi puna-vihervikainen voi toimia menestyksellisesti esim. sähköasentajan ammatissa. Värinäköviasta on haittaa tarkkaa värinäköä vaativissa ammateissa, kuten maalien, värien, tekstiilien ja tapettien suunnittelija, kosmetologi, kampaaja, valokuvaaja, graafinen kuvanvalmistaja, maalari ja pukusuunnittelija. Näille aloille opiskelemaan hakeutuessa edellytetäänkin virheetöntä tai vain lievästi puutteellista värien erotuskykyä. Rajoituksia ei kuitenkaan ole pidettävä ehdottomina.

Työhönsijoitustarkastuksen tavoite on löytää työhön sopivuuteen vaikuttavat viat ja sairaudet. Työhön tai koulutukseen otettaessa määräykset ovat usein tiukemmat kuin työssä jo olevilla. Työssä selviytymisen takaamiseksi työntekijät, joiden näkökyky ei vastaa vaatimuksia tai laskee pysyvästi, on ajoissa kuntoutettava tai ohjattava muuhun ammattiin. Työterveyshuollossa työhönsijoitustarkastuksen tekemisen ja sopivuuslausunnon kirjoittamisen tukena saatetaan tarvita näköasiantuntijan apua (silmälääkäri tai optikko) ja voidaan konsultoida Työterveyslaitosta.

Värinäkötutkimuksen ajankohta

Värinäön tutkiminen pitäisi jo tehdä ennen ammattikoulutuksen alkua eikä vasta kun vikaa aletaan epäillä työhön tullessa tai työaikana. Aikaisemmin 1980-luvulla silloinen Lääkintöhallitus suositteli kouluterveydenhuollon ohjeissa värinäkövian seulomista yläasteella hyvissä ajoin ennen 9. luokan ammatinvalinnan ohjausta. Silloin peruskoulun jälkeen keskiasteen koulutukseen hakeutuvat saivat tietoa ja ohjausta asiassa myös opinto-ohjaajien ammatinvalintatunneilla. Nykyisinkin olisi suositeltavaa, että värinäkö tutkittaisiin jo ennen hakeutumista sellaisen alan koulutukseen, jossa tarvitaan värien erottelua. Jos vaikeudet huomataan vasta, kun koulutus on jo menossa tai ammattiin valmistumisen jälkeen, on koulutuksen tai ammatin vaihto paljon hankalampaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Perinnöllinen värinäkövika pysyy samanlaisena läpi elämän, ja siten riittää, kun se kertaalleen tutkitaan asianmukaisesti.

Puna-vihervärinäkövian tutkiminen

Ishiharan tauluston käyttö

Ishiharan taulusto on eniten käytetty testi puna-vihervian seulonnassa. Mutta käytetäänkö Ishiharan taulustoa oikein? Useimmiten ei.

Ishiharan taulustoja on käytössä sekä 38 että 24 taulun painoksena. Kummassakin taulustokirjassa on kaksi seulontatestiä, joista toinen sisältää numerokuvioita lukutaitoisille kouluikäisille ja aikuisille, toisessa on mutkaisia viivakuvioita lukutaidottomille, esim. lapsille.

38 (24) taulun painoksessa seulontatauluja lukutaitoisille ovat taulut no. 1–21 (1–15). Ne sisältävät numerokuvioita. Korkeintaan neljä (kaksi) taulua saa mennä väärin, jotta tutkittavan värinäkö hyväksyttäisiin normaaliksi. Tauluissa no. 22–25 (16–17) on myös numerokuvioita, joiden tarkoituksena on tutkia värinäkövikaiselta, onko kyseessä puna- vai vihervika. Ne ovat nk. diagnostisia tauluja eivätkä kuulu seulontaan. Taulut no. 26–38 (18–24) sisältävät mutkaisia viivoja. Nämä taulut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät tunne numeroita esim. lapsille. Tässä seulonnassa taulustokirja käännetään, ja seulonta aloitetaan takakannesta. Taulut no. 38–28 (24–19) ovat seulontatauluja, joissa pumpulipäisellä tikulla piirrellen tutkittava käy läpi mutkaiset viivat. Korkeintaan kaksi (yksi) väärin tulkittua taulua hyväksytään normaalivärinäköiseltä (tätä ei ole ohjeissa mainittu, vaan se on laskettu suhteutettuna numerotaulujen sallittuun väärien määrään). Taulut no. 27 ja 26 (18) on tarkoitettu viivakuvioissa tutkimaan värinäkövian laatua (diagnostiset taulut), ne eivät kuulu seulontaan. Yhtä taulua ei saa katsella loputtoman pitkään. Ohjeitten mukainen katseluaika numerotaululle on 3 s ja tiekuviotaululle 10 s.

Kun seulonnassa ilmenee värinäkövika

Jos seulonnassa havaitaan värinäkövika, tutkittava ei voi päästä niihin ammatteihin, joissa määräysten mukaan vaaditaan normaali värinäkö. Ilmailussa JAR -määräysten mukaan pienet virheet Ishiharan seulonnassa eivät vielä johda rajoituksiin vaan lisätutkimukseen Holmes-Wright -väriaistilyhtytestillä, jossa virheetön suoritus on normaalin värinäön kriteeri. Jos on kyseessä muu värien näkemistä edellyttävä ammatti, olisi tiedettävä, onko tutkittava lievä- vai vahvavikainen. Lievävikaiset yleensä selviävät väriammateissa, mutta vahvavikaisten ei niihin pitäisi hakeutua. Seulonnan jälkeen on siten siirryttävä tarkempaan tutkimukseen, jossa saadaan lievät ja vahvat viat selville.

Värinäkövian tarkempi tutkimus lievän ja vahvan vian erottamiseksi

Vian vahvuuden selvittämistä varten tehdään Farnsworth Panel D 15 (Panel D 15) testi, joka erottaa lievät ja vahvat viat toisistaan (kuva « Farnsworth Panel D 15 (Panel D 15) nappulatesti.»1). Panel D 15 testi tehdään yhdellä silmällä kerrallaan, ja uusintatesti tässä on sallittu. Tutkimusetäisyys on 50 cm, eikä aikaa saisi kulua yli 2 min. Muutoin edellä mainitut värinäkötutkimusta koskevat ohjeet pätevät tässäkin.

Panel D 15 testi koostuu 15 pienestä 1 cm läpimittaisesta värinappulasta, jotka pitää järjestää jonoksi värisävyn vähitellen vaihtuessa sinisestä vihreän, keltaisen ja punertavan kautta violettiin. Testilaatikossa on lisäksi yksi kiinteä nappula, jonka väri määrää nappulajonon aloitusvärin. Nappulat sekoitetaan testilaatikon kanteen tai pöydälle (pinnan väri valkoinen, musta tai harmaa). Tutkittavaa pyydetään valitsemaan se nappula, joka väriltään eniten muistuttaa kiinteän nappulan väriä ja asettamaan se laatikkoon kiinteän nappulan viereen. Seuraavaksi pyydetään valitsemaan se nappula, jonka väri eniten muistuttaa juuri laatikkoon asetettua nappulaa. Näin jatketaan, kunnes kaikki nappulat ovat laatikossa. Nappuloiden kääntöpuolella on järjestysnumero, jonka mukaan tulos kirjataan. Tuloskuvio piirretään testin mukana tulevalle kaavakkeelle. Normaalisti värejä näkevä ja lievästi värinäkövikainen asettavat nappulat oikeaan tai lähes oikeaan järjestykseen avoimen ympyrän muotoiseksi tuloskuvioksi (kuva « Panel D 15 testi on läpäisty (pass). Värinäöltää»2) ja läpäisevät testin. Vahvavikaiset eivät läpäise testiä, sillä he järjestävät nappulat hyvin ominaisella tavalla väärään järjestykseen. Siinä ympyräkuvion yli kulkee useita samansuuntaisia viivoja (kuva « Panel D 15 testiä ei ole läpäisty (fail). Värinä»3). Jo kaksikin ympyräkuvion ylittävää viivaa merkitsee vahvaa vikaa. Kuvassa « Puna-vihervärinäkötutkimuksen kulku lyhyesti vuo»4 on esitetty lyhyesti vuokaaviona koko puna-vihervärinäkötutkimuksen kulku.

Panel D15 testi on käytössä sairaaloiden silmäklinikoilla, Työterveyslaitoksella Helsingissä ja joillakin silmälääkäreillä/optikoilla. Testin voisi myös hankkia työterveyshuollon vastaanotoille. Testi on ohjeita noudattaen nopea ja helppo tehdä, ja testitulos tavallisesti on myös selvästi tulkittavissa.

Kuva 1.

Farnsworth Panel D 15 (Panel D 15) nappulatesti.

Kuva 2.

Panel D 15 testi on läpäisty (pass). Värinäöltään normaalien ja lievästi viallisten tuloskuvio. Testi läpäistään, vaikka ympyräkuvion kehällä olisi pieniä virheitä (yhden nappulan ylimenovirheitä).

Kuva 3.

Panel D 15 testiä ei ole läpäisty (fail). Värinäöltään vahvavikaisten tuloskuvio. Jo kaksikin ympyrän kehän yli menevää viivaa merkitsee vahvaa vikaa.

Kuva 4.

Puna-vihervärinäkötutkimuksen kulku lyhyesti vuokaaviona.