Näyttöruutu

Kuulonsuojeluohjelmien toteutus on vaativaa

Työperäisten kuulon alenemien määrä ei vain ota vähentyäkseen kattavista ja pakollisista kuulonsuojausohjelmista huolimatta. Missä on vika? Cochrane-katsaukseen kerättiin kaikki tutkimukset, joissa arvioitiin erilaisten meluntorjunta- tai kuulonsuojaustoimenpiteiden vaikutuksia. Yleinen periaatehan on, että ensin pitäisi puuttua melun määrään ja vasta toissijaisesti varustaa työntekijät suojaimilla. Kuitenkaan teknisten meluntorjuntaratkaisujen tai melutason alenemiseen tähtäävän neuvonnan vaikuttavuudesta ei löytynyt lainkaan vertailevia tutkimuksia. Myös työpaikan arjessa korvatulppien jakaminen tuntuu helpoimmalta ratkaisulta. Tutkimuksissa erilaisten kuulosuojaimien todettiin työkäytössä alentavan melutasoa parikymmentä desibeliä, mikä on selvästi vähemmän kuin valmistajien ilmoittama määrä. Yhden laadukkaan tutkimuksen mukaan korvatulppien käytön opastus lisäsi selvästi melun vaimentumista. Etenkin matalilla taajuuksilla opastuksen avulla oikein asetetut tulpat olivat jopa tehokkaampia kuin kupusuojaimet. Vastamelun lisäys suojaimiin paransi vaimennusta vielä vähän lisää.

Yhdessä tutkimuksessa tarkasteltiin lainsäädännön vaikutusta kaivosmeluun. Melutaso laski lain voimaantulon jälkeen 27 desibeliä enemmän kuin olisi ollut odotettavissa pelkästään melun laskusuuntaista aikajanaa tarkastelemalla. Kuulovaurioiden ehkäisyohjelmat toimivat yllättävän huonosti. Kuudesta tutkimuksesta vain kahdessa todettiin kattavan ja monipuolisen kuulonsuojausohjelman vähentäneen kuulovaurioiden kehittymistä normaalikäytäntöön verrattuna «Verbeek JH, Kateman E, Morata TC, Dreschler W, Sorgdrager B. Interventions to prevent occupational noise induced hearing loss. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 3. Art. No.: CD006396»1.

Antavatko tutkimukset liian ruusuisen kuvan psykoterapian tehosta masennuksen hoidossa?

Psykoterapia on depression vaikuttava hoitokeino. Sen puolesta puhuu yli sata satunnaistettua tutkimusta, jotka on tehty viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, sekä niistä tehdyt meta-analyysit. Tosin esimerkiksi depression lääkehoitoa koskevien tutkimusten kohdalla on havaittu, että varhaiset meta-analyysit ovat yliarvioineet hoidon tehon reippaasti. Yksi syy tulosten vaihteluun on se, että eri meta-analyyseihin kelpuutetaan eri tasoisia tutkimuksia. Tutkimuksen laatu vaikuttaa tuloksiin yleensä niin, että heikkolaatuisen tutkimuksen tulokset ovat yliampuvan hyviä.

Hollantilaistutkijat kartoittivat kattavasti satunnaistetut tutkimukset, joissa aikuisten depressioon puututtiin psykologisin keinoin ja jollain vertailumenetelmällä. Kunkin tutkimuksen laatu arvioitiin sen mukaan täyttivätkö tutkimuspotilaat depression diagnostiset kriteerit, käytettiinkö tutkimuksissa yhteistä hoitokäytäntöä, olivatko terapeutit päteviä, valvottiinko hoidon tinkimätöntä toteuttamista, analysoitiinko tulokset alkuperäisten hoitoryhmien mukaisesti (intention-to-treat), oliko tutkimuspotilaita ainakin 50, oliko satunnaistaminen luotettava ja arvioitiinko hoitotulos tietämättä oliko potilas saanut tutkittavaa psykoterapiaa vai vertailuhoitoa.

Yli sadasta tutkimuksesta vain 16 täytti kaikki kahdeksan laatukriteeriä. Näissä tutkimuksissa vaikutuksen suuruutta kuvaava mittaluku oli selvästi pienempi (d=0,22), kuin muissa tutkimuksissa (d=0,74). Laadukkaat tutkimukset antoivat viitettä siihen, että kahdeksan potilasta pitäisi käyttää psykoterapiassa, jotta yksi siitä hyötyisi. Heikompilaatuisten tutkimusten mukaan taas joka toinen psykoterapiassa käynyt hyötyy. Koska meta-analyyseissä on mukana paitsi hyviä myös heikommin toteutettuja tai raportoituja tutkimuksia, on mahdollista että psykoterapian vaikuttavuus näyttää niissä liioitellun suurelta «Cuijpers P, van Straten A, Bohlmeijer E, Hollon SD, Andersson G. The effects of psychotherapy for adult depression are overestimated: a meta-analysis of study quality and effect size. Psychol Med. 200»2.