Haastattelu - Kun toimittaja kohtaa lääkärin, saako saikkua helposti?
TV1, A-talk 29.11.2012: Toimittaja kertoo lääkärille kärsivänsä unettomuudesta ja uupumuksesta. Hän hakee sairauslomaa neljältä yksityislääkäriltä, jotka kaikki työskentelevät eri lääkäriasemilla Helsingissä. Toimittaja saa ohjeita mielen rentouttamiseen, eripituisia sairauslomia, nukahtamisongelmiin lääkereseptin tai unilääkereseptin. Lääkäreille selviää vasta seuraavana päivänä, että kyseessä oli juttumatkalla ollut Ylen toimittaja.
Karua tarinaa varsinkin, kun sekä potilas–lääkärisuhteessa että toimittajan ja haastateltavan välisessä vuorovaikutuksessa keskeistä on luottamus. Molemmilla ammattikunnilla on myös omat eettiset ohjeensa, joiden valvonta on alan sisäistä.
Filosofian tohtori Ulla Järvi nostaa journalistin ohjeista esiin toimittajan velvollisuuden pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja avoimeen tiedonhankintaan. Tavallisuudesta poikkeavia keinoja voi käyttää, jos "yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja" ei voida muutoin selvittää.
- On aiheellista kysyä, saatiinko epäillyistä aiheettomista sairauslomista sellaista tietoa, joka oikeutti poikkeukselliset keinot, huomauttaa Järvi.
- Vastakkain asettuvat nyt luottamus ja epäily. Hyvän toimittajan tunnusmerkkinä pidetään tervettä kriittisyyttä ja kykyä aavistaa tai tunnistaa valehtelu tai tietojen peittely. Hyvänä lääkärinä taas pidetään sellaista, joka ei keskity lähtökohtaisesti epäilemään potilaansa vaivoja ja kertomaa, vaan miettimään vaivojen syytä ja hoitokeinoja.
Sairausstigmat vähentyneet
Kilpailu mediakentässä on kovaa. Median on herätettävä huomiota pärjätäkseen. Artikkelin tai uutisen räväkkä otsikointi on usein jonkun muun kuin toimittajan itsensä vastuulla. Otsikoilla myydään ja verkkoklikkauksia lasketaan. Tänä päivänä otsikoissa vedotaan informaation sijaan ihmisten tunteisiin, kuten pelkoon tai toivoon.
Toisin kuin yleisesti luullaan ja toisin kuin tämän artikkelin alku antaa ymmärtää, valtaosa terveydenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksista tai ohjelmista on joko neutraaleja tai positiivisia. Julkisen sanan neuvoston, JSN, langettavissa päätöksissä ei lääkärien ammattikunta ole myöskään yliedustettuna.
Lääkärien ja terveysjournalismin ansiosta sairausstigmat ovat vähentyneet huomattavasti. Masennuksesta tai syövästä voidaan puhua varsin avoimesti.
Ulla Järven mukaan media on mullistanut esimerkiksi meidän suomalaisten syömiskulttuurin. – Mietitään vaikka sitä, mitä tapahtui Pohjois-Karjala-projektin jälkeen? Keski-ikäisten miesten sydänkohtauksista aiheutuneet kuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti.
– Sairauksille on annettu kasvot ja yhteisiä sanoja lääkärien ja potilaiden väliseen kanssakäymiseen. Aiemmin esimerkiksi masennukseen sairastuneen työntekijän oli vaikea palata tervehdyttyään takaisin entiseen työyhteisöönsä leimautumisen vuoksi. Nykyään asiat ovat toisin.
Kannattaa uskaltautua mukaan
Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hieman ongelmalliseksi tämän tekee se, että nykyisin toimittaja itse ei välttämättä tiedä, kuinka hänen kirjoittamaansa aineistoa lopulta käytetään. Teksti voidaan pilkkoa verkkoon, julkaista osia jossain muussa yhteydessä tai lehtitalon jossain toisessa mediassa.
Lääkärien kannattaa suhtautua kaikesta huolimatta avoimesti yhteistyöhön toimittajien kanssa. Toimittajat tarvitsevat työssään asiantuntijoita, jotta lääketieteestä ja terveydenhuollosta annettava tieto olisi mahdollisimman totuudenmukaista. Myös lääkäreillä on ammatissaan oikeus ja toisaalta velvollisuus välittää asiatietoa tiedonvälityksen pohjaksi.
Toimittaja löytää lääkäriasiantuntijoita esimerkiksi Lääkäriliiton verkossa ylläpidettävästä toimittajapalvelusta, jossa on mm. kuvapankki ja Asiantuntijalääkäri-palvelu. Siinä esiintyvät lääkärit ovat oman erikoislääkäriyhdistyksensä ehdottamia asiantuntijoita, jotka ovat valmiita tekemään yhteistyötä toimittajien kanssa.
Haastattelupyynnön saatuaan lääkärillä on tiedotusvälineen aikatauluista riippuen lähes aina mahdollisuus pyytää valmistautumisaikaa, jolloin hän voi tarkistaa taustoja ja faktoja toimittajan esittämään aihealueeseen. Aina voi myös ehdottaa jotain toista asiantuntijaa toimittajalle, jos itse ei pysty vastaamaan. Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat lausumaansa muttei välttämättä koko juttua.
Lisätietoa Journalistin ohjeista: www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet
viestintäpäällikkö, Suomen Lääkäriliitto, anne-maj.aunula@laakariliitto.fi