Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat tekeillä - mikä on työterveyshuollon rooli?

Mukana suunnittelussa pirkanmaalla

Miisa Visakorpi

Osallistuin keväästä 2012 Pirkanmaan Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ohjausryhmään laatijan kutsumana alueellisen työterveyshuollon epävirallisena edustajana. Suunnitelman kokosi lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki kuullen laajaa edustusta kunnista ja terveydenhuollon piiristä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Keskustelu ryhmässä kävi sopimusohjauksen toimimattomuudesta, päivystyksen järjestämisestä, aluesairaaloiden asemasta, kesken olevasta kuntien rakenneuudistuksesta ja terveydenhuollon järjestämissäädöksistä ja tiedon kulun ongelmista terveydenhuollossa. Työterveyshuolto koettiin toimivaksi oman osa-alueensa toimijaksi, jonka haaste on tehdä sujuvaa yhteistyötä julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.

Suunnitelma on hyväksytty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 10.12.2012.

Työterveyshuoltoa koskeva osio toteaa:

Työterveyshuollon palvelut

Työterveyshuollon palveluita tuottavat isot teollisuusyritykset yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa, yksityiset lääkärikeskukset, kunnalliset liikelaitokset ja yksittäiset terveyskeskukset. Työikäisestä väestöstä 92 % kuuluu työterveyshuollon piiriin. Sille on luotu oma rahoitusmallinsa, kustannuksista vastaavat työpaikat ja työntekijät. Työnantaja maksaa työterveyshuollon palvelut tuottavalle yksikölle ja saa niistä Kelalta korvausta. Kelan korvaus puolestaan maksetaan työtulovakuutuksesta, jota työntekijät ja työnantaja maksavat yhdessä. Työterveyshuollon palvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia.

Työterveyshuollon palveluiden sisältö vaihtelee työnantajittain. Työterveyshuollon palveluita käyttävät ovat oikeutettuja myös terveyskeskuksen palveluihin. Yhteishoitoa vaikeuttaa se, että eri tietojärjestelmät eivät mahdollista potilastietojen näkemistä terveyskeskuksen, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä edes potilaan luvalla. Toisaalta työnantajan tai palveluntuottajan vaihtuessa vaihtuu usein tietojärjestelmä, jolloin tiedot aikaisemmista sairauksista jäävät potilaiden varaan. Työterveyshuollon valtakunnallinen tilastointi kuuluu Kelalle, eikä tietoja ole kerätty työntekijöiden asuinkunnan mukaan. Nykyisin ei saa tietoja esimerkiksi siitä, miten moni kunnan asukkaista kuuluu työterveyshuollon piiriin ja monellako heistä on sairaanhoitosopimus. Työterveyshuollon yhteensovittaminen muuhun terveydenhuoltoon vaatii valtakunnallisia ratkaisuja ainakin tietojärjestelmien ja tilastoinnin osalta.

Pirkanmaalla on käynnistetty Perusterveydenhuollon yksikön toimesta työterveyshuollon palveluntuottajien yhteisiä työkokouksia. Ne antavat mahdollisuuden sopia joistakin yhteisistä käytännöistä ja luoda alueellisia toimintatapoja ja siten helpottaa asiakkaan asiointia. Hoitopolkuja laadittaessa ja otettaessa käyttöön tulee huomioida työterveyshuollon erityispiirteet ja työterveyshuollon rooli työkykyasioiden koordinoijana. Monet terveyskeskusten työterveysyksiköt ovat liian pieniä, eivätkä pärjää kovenevassa kilpailussa. Kunnalliset työterveyshuollon liikelaitokset ovat tähän osittainen ratkaisu. Laadukas toiminta ja osaaminen voidaan turvata nykyistä suuremmissa, monipuolisissa yksiköissä ja se on sekä asiakkaiden että työnantajien etu.

Linjaukset:

• Pirkanmaalle riittää 1–2 vahvaa kunnallista työterveyshuollon liikelaitosta, jotka pystyvät tuottamaan kuntien työterveyshuollon palvelut .
• Perusterveydenhuollon yksikkö tukee hyvää työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja luo sille valmiuksia sekä kehittää yhteisiä toimijaverkostoja Pirkanmaalla sen jälkeen, kun yksikköön on saatu toimintaan tarvittavat resurssit. Työkyvyn koordinaatio keskittyy työterveyshuoltoon, mikä edellyttää yhteistyötä ja uusia toimintatapoja.

Mukana suunnittelussa Päijät-Hämeessä

Satu Väihkönen

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman 2014–2017 valmistelu aloitettiin laajassa työryhmässä viime vuoden lokakuussa, ja suunnitelma toimitetaan alueen kuntiin hyväksyttäväksi helmikuun 2013 aikana. Työryhmään ovat osallistuneet alueen tilaajajohtajat, palveluntuottajaorganisaatioiden ylin johto, perusterveydenhuollon yksikkö, sosiaalialan osaamiskeskuksen Verson edustaja sekä yhtymähallinnon edustajat. Itse olin mukana työterveyshuollon edustajana, koska toimin sairaanhoitopiirin alueen kattavan kunnallisen Työterveys Wellamo Oy:n johtavana ylilääkärinä.

Järjestämissuunnitelmamme rakenne on erilainen kuin Pirkanmaalla, mutta työterveyshuollon sisällöllinen osuus on hyvin samantyyppinen kuin siellä, jonkin verran laajempi ja yksityiskohtaisempi. Lisäksi seurantaindikaattoreita 8.2. kokouksessa valittaessa huomioidaan työterveyshuollon osuus ja harkitaan mm. terveydenhuollon yhteistyötä kuvaavia prosessimittareita ja toisaalta tavoitemittareita esim. työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta.

Tärkeintä on, että sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa kuvataan työterveyshuollon rooli alueen merkittävänä ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoitopalvelujen tuottajana sekä työkyvyn koordinaation vastuutahona. Päijät-Hämeen järjestämissuunnitelmassa todetaan, että työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja toisaalta työnjaon kehittämistä jatketaan. Terveydenhuollon eri tasojen ja kuntoutuksen yhteistyön tärkeyttä korostaa myös vuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos, joka edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista 90 sairaspäivän jälkeen. Tavoitteena on, että erityisesti tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveyssairauksien (depressio) mutta myös mm. syöpäsairauksien, neurologisten sairauksien ja sydän- ja verenkiertoelinsairauksien aiheuttamien sairaslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden tarve vähenee ja työstä poissaolojaksot lyhenevät toimivien hoitopolkujen sekä työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön tuloksena.