Yhteistyöllä diabeteksen ehkäisyyn ja hyvään hoitoon – onko potilaallasi hoitosuunnitelma?

Esidiabetekseen pitää ja kannattaa puuttua

Jos henkilöllä on esidiabetes (paastoglukoosi 6–7 mmol/l tai 2 t:n sokerirasitusarvo 7.8–11 mmol/l), ensiarvoisen tärkeää on pysäyttää painon nousu, sillä muuten verensokeriarvot jatkavat nousuaan. Ruokavalinnoissa ei tarvitse lähteä Välimerelle, vaan tuoreet tutkimustulokset kertovat, että Itämeren ruokavalio, jossa korostuvat kotimaiset kasvikset, marjat, täysjyvä viljatuotteet ja rypsiöljy, vaikuttavat edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunta puolestaan on metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen täsmälääke. UKK-instituutin liikuntapiirakka (www.ukkinsituutti.fi) tarjoaa hyvän mallin liikuntasuositusten käytännön toteuttamisesta. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti (www.diabetes.fi) on levinnyt laajalti myös työterveyshuollon tarkastuksiin. Työterveyshuolto onkin avainasemassa tarttumaan aktiivisesti niiden henkilöiden ohjaukseen ja hoitoon, joilla on metabolinen oireyhtymä ja (esi)diabetes. Riittämättömästi hoidettu diabetes johtaa toiminta- ja työkykyä heikentäviin ja elämänlaatua ja -pituutta uhkaaviin pienten ja suurten verisuonten lisäsairauksiin. Ohjaus ja tehokas hoito ovat investointeja työkykyyn.

Diabeetikolle selkeä hoitosuunnitelma

Tyypin 2 diabeteksen hoidon perusta on oman insuliinin tehon parantaminen laihduttamalla, liikunnalla ja sopivalla syömisellä. Elintapahoidon rinnalla aloitetaan metformiini, ellei sille ole vasta-aiheita. Hoitovastetta arvioidaan 3–6 kuukauden välein, ja tarvittaessa metformiiniin yhdistetään inkretiinitehostaja, DPP4-estäjä. Insuliinin erityksen lisääjät, ateriatabletti repaglinidi ja pidempivaikutteinen glimepiridi, ovat yksilöllisesti käyttökelpoisia. Monesti tarvitaan useaa eri mekanismilla vaikuttavaa lääkevalmistetta. Jos elintapahoito ja tablettihoito eivät korjaa verensokeria, aloitetaan pistoshoito joko omaa insuliinin eritystä lisäävällä keinotekoisella suolistohormonilla tai insuliinijohdoksella.

Tyypin 1 diabeteksen hoito on elimistöstä puuttuvan insuliinin korvaushoitoa. Nykyaikainen hoito pyrkii jäljittelemään haiman omaa insuliinineritystä. Maksan sokerintuotantoa säätelevän perusinsuliinin tarve aterioiden välillä ja yöllä turvataan pistämällä pitkävaikutteista insuliinijohdosta 1–2 kertaa päivässä tai annostelemalla pikavaikutteista insuliinia insuliinipumpulla. Syömisen yhteydessä annostellaan aterian hiilihydraattimäärää ja kulloistakin verensokeria vastaava annos pikainsuliinia. Monipistoshoidossa insuliinipistoksia on päivittäin yleensä 5–7, ja pumppuhoidossa infuusiokanyyli vaihdetaan 2–3 päivän välein. Verensokerin ilta-aamu ja ateriaparimittauksilla selvitetään sopivat insuliiniannokset ja säädetään hoito vaihteleviin päivärytmeihin, työhön ja liikuntaan.

Diabetesta sairastavalla tulee olla hoitavan lääkärin kanssa yhteistyössä tehty yksilöllinen ja vuosittain tarkistettava hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Siinä määritellään osa-alueittain hoidon tavoitteet ja keinot. Konkreettiset ja realistiset tavoitteet, omaseurannasta ja määräaikaistutkimuksista sekä vastaanotolle valmistautumisesta sopiminen kuuluvat suunnitelmaan. Työterveyshuollon seurannassa ja hoidossa olevilla diabeetikoilla tulisi olla selkeästi sovittuna hoidonohjauksen ja hoidon sekä erilaisten tutkimusten ja palvelujen vastuutahot.

Tukea diabetesliitosta

Entä millaista omahoidon tukea ja mitä ohjaus-, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuspalveluja on tarjolla diabeetikolle, joka oman hoitavan tahon ohjauksesta ja hoidosta huolimatta ei ole päässyt hoitotavoitteisiin tai jonka työkyky on uhattuna sairauden vuoksi? Diabetesliiton paikallisyhdistykset järjestävät erilaista omahoitoa tukevaa ja vertaistukeen tähtäävää toimintaa ympäri Suomen. Diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja järjestetään ympäri maata erilaisissa kuntoutuslaitoksissa. Diabeteskeskuksessa Tampereella järjestetään Kelan kurssien ohella diabeteskursseja ja diabeteskuntoremontteja. Näille kursseille voi tulla omalla kustannuksella tai hoitopaikan tai työnantajan maksusitoumuksella. Kurssin aikana tehostetaan tarvittaessa diabeteksen hoitoa. Diabeteskeskuksessa järjestetään myös diabetesalan täydennyskoulutusta lääkäreille ja hoitajille ja lisäksi tarjotaan räätälöityä koulutusta työyhteisöjen tilauksesta. Työterveyslääkäreille ja -hoitajille on yhteinen tiimikurssi. Lisätietoa kursseista, hoidonohjausmateriaaleista ja Diabetesliiton toiminnasta löytyy nettisivuilta www.diabetes.fi.