Ministeri Risikon läksyt ja palvelurakenneuudistus
Ministeri Risikon läksyt
Tammiseminaarin avausluennossa ministeri Paula Risikko ilahdutti yleisöään tiedustelemalla alkajaisiksi osallistujien vointia sekä ilon ja harmin aiheita.
Arkisen mukavan tarinoinnin myötä edettiin teemaan Kuka hoitaa työikäisten sairaudet Suomessa? Risikon vastaus kysymykseen oli: –Te! Yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työterveyshuolto hoitaa tällä hetkellä puolet työikäisten sairaanhoidosta.
Palkansaajista 91 % on työterveyshuollon piirissä. Vuonna 2009 tehtiin 5,1 miljoonaa työterveyshuollon sairaanhoitokäyntiä, 2,8 per työntekijä. Työikäiset käyttävät terveydenhuollon palveluita keskimäärin lähes neljä kertaa vuodessa, käynneistä kaksi suuntautuu työterveyshuoltoon, toiset kaksi jakaantuvat terveyskeskuksen, poliklinikoiden ja yksityissektorin kesken. Mikäli työterveyshuoltoa ei olisi, tulisi terveyskeskusten mitoitukset ja resurssit rakentaa aivan uusiksi.
Nykymuodossaan työnantajien ja työntekijöiden työtulovakuutuksella kustantama työterveyshuolto on yhteiskunnalle edullinen palveluiden järjestämistapa. Terveydenhuollon kokonaismenoista työterveyshuollon osuus on vain muutaman prosentin luokkaa. Tällä rahalla saadaan huomattavan paljon palveluja.
Risikon mielestä monikanavarahoitus ei ole ongelmallista, kunhan se on läpinäkyvää ja hallinnassa. Miksi romuttaa se osa terveydenhuoltoa, joka toimii hyvin ja vakaalla pohjalla? Valtion osuus työterveyshuollon rahoituksesta on vain 0,4 %!
Työurakeskustelu painottuu ministerin näkemyksen mukaan liiaksi työurien loppupäähän. Erityistä huolta ministeri kantoi nuorista. Suomessa on 60 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, joista 40 000 ei kuntoudu töihin ilman erityistoimia. Myös työuran keskivaiheilla pitäisi työelämästä löytyä enemmän joustoa, jotta osatyökykyisetkin selviytyisivät työssä.
Puheenvuoronsa ja virinneen keskustelun päätteeksi ministeri antoi meille läksyiksi kaksi tehtävää, joista ensimmäinen oli tehdä työterveyshuollon rahoituspohja selväksi niin suurelle yleisölle kuin sote-toimijoille ja kuntapäättäjille: työterveyshuoltoa ei rahoiteta muulle terveydenhuollolle varatuista rahoista. Ministeri kehotti myös työterveyshuoltoa aktiivisuuteen sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmia laadittaessa ja kun ERVA-alueiden selvitysmiesten tilaisuuksia järjestettiin kevään mittaan.
Päivänpolttava palvelurakenneuudistus puhutti
Neuvotteleva virkamies Kari Haavisto STM:stä kertoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata riittävät sote-palvelut ja edistää hyvinvointia yhdenvertaisesti koko maassa. Päävastuu on perustasolla ja sen tukena erityisvastuualue. Kaikkien kunnallisten sote-toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään uudestaan nykytilaan verrattuna, ja sote-päätösten on tarkoitus tukea kuntarakenteen muutoksia. Hallittuun toimeenpanoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
Suunnitelmissa ei voida ohittaa sitä tosiasiaa, että ennusteen mukaan vuonna 2020 on 100 työikäistä kohti 70 lasta ja vanhusta. Nyt syntyvien tyttöjen odotetaan elävän yli 100-vuotiaaksi, poikienkin lähelle sitä.
Haavisto totesi peruspalvelujärjestelmän varassa olevien odotusaikojen olevan kohtuuttomia. Tavoitteena on saada koko järjestelmä toimimaan niin kuin työterveyshuolto nyt. Prosesseja työstetään sujuvammiksi ja tehokkaammiksi.
Palvelutavoitteita ovat mm. parantaa väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaan palveluihin sekä vahvistaa palvelujen ja hoitopolkujen toimivuutta. Palvelujen päällekkäisyyttä on tarkoitus vähentää sekä purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Tavoitteena on kuntien/sote-alueiden riittävä (50 000–100 000) väestöpohja ja kantokyky, jotta ne pystyisivät pääosin itse vastaamaan perustason palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, joko itse tai yhteistyössä, hyödyntäen ostopalveluita. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista hyödynnetään ja kuntalaisten oikeus lähipalveluihin turvataan. Järjestämisvastuun keskittäminen ei tarkoita palveluiden keskittämistä, kuten usein virheellisesti ymmärretään.
Ylijohtaja Marina Erhola THL:sta esitteli Suomen terveydenhuoltojärjestelmän menestyksellisiä kehityspolkuja, jotka nyt ovat johtamassa aivan erilaiseen suuntaan kuin muissa Pohjoismaissa. Ohessa toimittaja Jarmo Heikkisen yhteenvetoa ja ajatuksia luennon aiheesta. Seminaari päättyi lääkintöneuvos Kristiina Mukalan vetämään työterveyshuollon vaikuttajien aktiiviseen keskusteluun, jonka linjauksia kirjoitti ylös toimittaja Leena Ala-Mursula.