Työterveyslääkäri

Työterveyshuollon kehittämislinjoista

Työterveyslääkäri
2013;31(2):46-46
Leena Ala-Mursula

Tammiseminaari sai aktiivisen finaalin, kun STM:n lääkintöneuvos Kristiina Mukala yllätti yleisön eikä ryhtynytkään lausumaan valtiovallan linjauksia, vaan viritti käyntiin keskustelun työterveyshuollon kehittämislinjoista. Valtiovalta halusikin kuulla Työterveyslääkäriyhdistyksen aktiivitoimijoiden näkemyksiä kehittämisen kokonaisuuden hahmottamisesta ja kiireellisyysjärjestyksistä. Auditorion pienryhmät saivat nimettäväkseen kolme tärkeintä näkökulmaa työterveyshuollon kehittämiseksi maassamme.

Kentän puheenvuoroissa nostettiin keskusteluun seuraavia näkökulmia:

Yhteistyö ja keskustelu muun terveydenhuollon kanssa on tärkeää. Haluamme tukea toimivaa perusterveydenhuoltoa ja osallistua järjestämissuunnitelmien tekemiseen. Koordinaattorina toimiminen työkykyasioissa on tärkeä tehtävä työterveyshuollolle.

Muuttuvan työelämän rakenteet ja pienten yritysten tilanteet tulee tunnistaa vielä nykyistä paremmin. Osatyökykyisiä on paljon myös pienissä yrityksissä. Mahdollisuus tehdä ennaltaehkäisevää työtä pienyrityksissä ei ole ongelmatonta. Ennaltaehkäisevän työn tekemisen esteet tulee tunnistaa ja poistaa. Tarvitaan hyviä yhteyksiä, työterveyshuollon näkyminen työpaikoilla on tärkeää. Työkykyneuvottelut ovat ajankohtainen erityistapaus, ja ne ovat perusteltuja erityisesti yhteiskunnan ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Voisi olla perusteltua miettiä, tulisiko satsaus tähän toimintaan huomioida korvausprosenteissa. Asiakkuuksien hahmottamista tarvitaan: mikä yrityksen, mikä yksilön, mikä yhteiskunnan intressiä.

Yritysasiakkuuksien puolelta kuullun jäsennyksen mukaan keskeistä on hahmottaa, mitä hyötyjä yhteistyöstä koituu: Onko työterveyshuollon tekemisistä hyötyä yrityksen toiminnalle? Helpottaako työterveyshuollon yhteistyö hyvää henkilöjohtamista esimerkiksi työkykyasioissa toimivien ratkaisujen löytämiseksi? Tukeeko työterveyshuolto johtamisen toteutumista työelämän lainsäädännön mukaisesti?

Sairaanhoidon osuutta työterveyshuollossa käsiteltiin useissa puheenvuoroissa. Kysyttiin tehdäänkö sitä osittain jo perustehtävämme kustannuksella ja kenelle sairaanhoitokustannukset kuuluvat. Sairaanhoidon rajaamisen ja laajuuden määrittely työterveyshuollossa liittyy yhteistyömahdollisuuksiin perusterveydenhuollon kanssa, vaikkapa laboratorio- ja röntgentutkimuksissa. Henkilöstöetuuden näkökulmakin tuli esiin työntekijöiden esittämältä kannalta. Oleellista on määritellä ja tietää ,kenellä on hoitovastuu kulloinkin.

Työterveyshuollon sisäinen yhteistyö ja hoitopolut työterveyshuollon sisällä puhuttivat. Pohdittiin sairaanhoidon osalta, mihin lääkärin työaikaa on syytä käyttää. Työterveyshoitajien ja muidenkin ammattiryhmien osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä pidettiin tärkeänä, kun moniammatillisesti toimitaan. Tietojärjestelmien haasteetkin puhuttivat.

Lisäksi keskusteltiin sosioekonomisista terveyseroista työterveyshuollon asiakaskunnassa. Huolen tunnistamisen jälkeen asiaan voisi pureutua asiakaskunnan profiloinnilla. Erikoislääkärikoulutukseen toivottiin lisäoppia sosioekonomisista kysymyksistä. Kannettiin myös huolta siitä, miten työttömistä, työelämän ulkopuolella olevasta työvoimareservistä huolehditaan.

Lopuksi Kristiina Mukala summasi ja tiivisti keskustelusta seuraavia kehittämislinjoja:

Tärkeitä ja kiireellisiä asioita ovat

  • Työterveysyhteistyön kehittäminen
  • Terveydenhuollon sisäisen sekä hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen, työterveyshuollon toimiminen mukana palvelujärjestelmän kokonaisuudessa
  • Sosiaali- ja terveysministerin linjaaman hyvinvoinnin pohjan eli työn, terveyden ja talouden kolmiyhteyden lisäksi työterveyshuollolle on keskeistä toiminta- ja työkyvyn ymmärtäminen ja tukeminen yhä paremmin: mitä voi tehdä sairauksista, vioista ja vammoista huolimatta?

Kehittämistarpeita on laajemminkin:

  • Työterveyshuollon kattavuus ja saatavuus kaipaavat edelleen kohennusta
  • Pienet yritykset erityisenä asiakkuuksien haasteena
  • Asiakaslähtöisyys vaatii kehittämistä
  • Laatukysymykset ajankohtaisia ja asetusvalmistelussa
  • Työterveyshuollon korvauskäytännön kehittämistarpeiden tarkastelu

Päätössanoissa Kristiina Mukala kertasi vielä Kari-Pekka Martimon keskustelussa esille nostaman sloganin: "Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on hyvin toimivan työterveyshuollon edellytys" ja patisti aktiiviseen yhteyksien luontiin. Pönötyksestä ei siis valtiovallan osuudessa ollut tietoakaan. "Kehittämislinjojen" käsittelyssä ei jääty linjoille, vaan innostavaksi painopisteeksi muodostui kehittäminen. Työterveyslääkäriyhdistys ja sidosryhmät saivat seminaarista laajan paketin läksyjä. Nyt tekemään ja kehittämään!

Leena Ala-Mursula