Pitäisikö tietokantojen käyttöä tehostaa työterveyshuollossa?
Valtaosa työterveyshuollon tarvitsemasta ammattitiedosta on siirtynyt verkossa hyödynnettäväksi. Tunnetuin ja käytetyin on Terveysportti, jonka varjoon on jäänyt monta muuta hyödyllistä tietokantaa. Vain harvoissa työterveysorganisaatioissa on koulutettu henkilöstöä hyödyntämään kotimaisia ja kansainvälisiä tietolähteitä. Tässä artikkelissa kuvataan tietokantojen käyttötaitojen nykytilannetta työterveyslääkärien ja -hoitajien osalta, esitellään koulutusvaihtoehtoja sekä muutamia käyttövinkkejä käytännön työhön.
Lääketieteellinen tieto muuttuu koko ajan, ja työterveyshuollossa sekä lääkärin että hoitokuvhenkilöstön sujuvat tiedonhakutaidot ovat avuksi tarvittavan informaation löytämisessä. Verkossa käytettävät tietokannat tarjoavat ajantasaisimmin informaation, ja niistä merkittävin on Terveysportti. Sen tietokantojen selkeä käytettävyys avustaa kokematonta tiedonhakijaa, mutta jos tietokantojen käyttö perustuu vain ns. valistuneisiin arvauksiin, uhkaavat monet niiden hyötyominaisuudet jäädä käyttämättä. Kiireinen arkityö ei näet yleensä salli perehtymistä tietokantojen kehittyneempiin käyttötekniikoihin. Sujuvien käyttötaitojen suhteen lisähaasteena on myös tietokantatarjonnan jatkuva laajeneminen. Runsaan vuoden aikana Terveysportissa on tullut käyttöön uusina tietolähteinä diagnoositietämystietokanta (Hae diagnoosi), Luontaistuotteet (HerbalBase) ja Pharao (lääkehaittojen tietokanta, SFINXin lisäosa). Työterveyshuollon tietotarpeet ovat niin moninaiset, että Terveysportin tietokannat kattavat niistä vain osan. Verkossa onkin useita muita työterveyshuollossa tarpeellisia tietokantoja ja tietolähteitä, mutta niiden hyödyntäminen lienee melko harvinaista, koska ainakin näin kouluttajan näkökulmasta havainnoituna osa niistä näyttää olevan lääkäreille ja hoitajille kovin tuntemattomia.
Toistuvat kenttähavainnot tietokantojen käyttötaitojen kehittämistarpeista työterveyshuollossa ovat tehneet tarpeelliseksi niiden systemaattisen mittaamiseen. Ratkaisuksi tähän on tullut käytännönläheisiin tietotarpeisiin perustuva sähköinen osaamiskartoitus (tth-OSKA), joka koostuu tietokantojen käyttömäärän mittauksesta. Lisäksi mukana on neljätoista asiakas/potilastapausta, joiden osalta vastaaja itse arvioi omia valmiuksiaan ratkaista tietokantojen avulla kyseinen informaatiotarve. Esimerkki tapauksesta on kuvassa «»1.
Millaisia sitten ovat tietokantojen käyttövalmiudet nykyään työterveyshuollossa? Tilannetta kartoitettiin tth-OSKA-selvityksellä talvikaudella 2012–13 viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (kolme pääkaupunkiseudulta, yksi Tampereelta, yksi Turusta), osallistujina yhteensä 216 työterveyshuollon ammattilaista. Aineiston 75:n työterveyslääkärin ja 130:n työterveyshoitajan avulla tavoitteena oli selvittää heidän valmiuksiaan tietokantojen hyödyntämisessä. Tulosten perusteella niin lääkärien kuin työterveyshoitajienkin tietotaidossa näyttää olevan kehittämistarpeita. Esimerkiksi yli 60 % työterveyslääkäreistä ja hoitajista käyttää Terveysportin Työterveys ja Kuntoutus -tietokantaa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vajaakäyttöä kuvastaa myös se, että huomattava osa työterveyshuollon lääkäreistä ja hoitajista (enimmillään 62 %) ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita (taulukko 1, osa I).
Osaamiskartoituksen neljäntoista asiakas/potilastapauksen perusteella keskeiset tietokannat tai niiden käyttötekniikka ovat varsin vajavaisesti tiedossa, sillä keskimäärin vain 34 % kartoitukseen osallistuneista työterveyslääkäreistä ja 15% työterveyshoitajista käyttää niistä työssään (yksityiskohtaiset tulokset on saatavissa kirjoittajalta). Edellämainitusta tietokantojen hyödyntämisen vajavaisuudesta esimerkkinä voisi olla kemikaaliturvallisuuden tietokanta, jonka käyttäjiä on ainoastaan noin 10 % vastaajista (Kuva «»1). Muutamien asiakas/potilastapausten tarkempia tuloksia on esitetty taulukossa 1, osa II.
Työterveyshuollon henkilöstön tietokantataitojen kehittämiseen on nykyään tarjolla erilaisia koulutusvaihtoehtoja, joiden etuja ja varjopuolia on koottu taulukkoon 2. Perinteinen lähiopetus soveltuu melko huonosti tietokantakoulutukseen, mutta sen sijaan verkkokurssien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Toistaiseksi varsin harvat organisaatiot ovat määrätietoisesti kouluttaneet henkilöstöään, vaikka tarvetta taitojen kehittämiseen näyttää siis selvästi olevan. Seuraavassa on muutama vinkki tietokantojen käyttötekniikoista käytännön asiakastyöhön sovellettavaksi.
Työterveys ja kuntoutus -tietokanta
Työterveyshuollon moniin tietotarpeisiin löytyy ratkaisuja tästä Terveysportin kokoelmasta, joka sisältää 15 alatietokantaa (kuva «»2). Vajavainen tietokantatuntemus lienee syynä siihen, että työterveyshuollossa edelleen turvaudutaan terveystarkastuksien osalta painettuun "Siniseen kirjaan". Sen etsiskely vie työaikaa, vaikka se olisi heti käytettävissä Terveysportissa. Tuorein lisäys tietokantakokoelmaan on "Biomonitorointi ja tavoitetasot", joka sisältää mm. perustelumuistiot kemikaalien biologisen altistumisindikaattorin toimenpideraja-arvoille.
Lääkityksen potentiaaliset haittavaikutukset?
Työterveyshuollossa on usein tarve ottaa kantaa potilaan lääkityksiin. Tuore muutos lääketurvallisuuden tärkeässä SFINX-interaktiotietokannassa on siihen integroidusti liitetty PHARAO, lääkkeiden haittavaikutusten tietokanta. Sen avulla voi selvittää yleisimpien haittavaikutusten osalta tilanteen yksittäisen tai usean lääkeaineen osalta. Vastauksena saadaan kahdelle eri välilehdelle järjestettynä interaktiotilanne ja haittavaikutukset. Jälkimmäisen osalta saadaan usean lääkkeen yhteisselvityksenä taulukko, jossa kunkin haittavaikutuksen luokitus on arvioitu (A–D) ja lisäksi numerokoodeilla näytetään tietyn lääkeaineen haittavaikutusprofiili asteikolla 0–3 (kuva «»3 ja kuva «»4). Kannattaa huomioida, että kuvan «»4 lääkeaineluettelo on kätevästi Windowsin leikepöydän avulla vietävissä vaikkapa Lääkkeet ja munuaiset tietokantaan mikäli myös kyseinen selvitys on potilaan munuaisten toimintakyvyn kannalta tarpeen.
Terveysportin vapaasti hyödynnettävät aineistot
Terveysportin laajasta tarjonnasta kukin organisaatio tilaa käyttöönsä haluamansa tietokannat. Lisäksi Terveysportin kautta on tarjolla kaikille avoimia tietokantoja, kuten Terveyskirjasto ("Tietoa potilaalle") tai vaikkapa Osoitetietokanta. Näistä edellinen käsittää useita yleistajuisia teoksia, jotka tarjoavat laajan valikoiman potilasneuvontaan soveltuvia artikkeleita. Mukana on runsaasti aineistoa, jolla voidaan tukea ja opastaa potilasta mm. itsehoitoon, millä voi olla merkittävä käyttöarvo työterveysasiakkaiden terveysongelmien hallinnassa. Terveyskirjaston artikkelien lopussa on kätevä toiminto, jolla voi lähettää artikkelin potilaan sähköpostiin ilman, että käytät siihen omaa sähköpostitiliäsi (kuva «»5).
Terveysportin Osoitetietokanta taas on avuksi löytääksesi potilastyössä tarvittavat yhteystiedot niin apteekkien, terveyskeskusten tai vaikka a-klinikoiden osalta. Nykyaikainen sähköinen e-resepti kattaa vain osan lääkemääräystilanteista tai käyttötarpeista ja lääkkeiden puhelinmääräyksiin on edelleen tarvetta. Potilas saattaa vaikkapa soittaa autostaan Lappeenrannan Prisman pysäköintialueelta, että rytmihäiriölääke unohtui kotiin ja pitäisi vieraalla paikkakunnalla saada puhelinmääräys apteekkiin paikalliseen Prismaan. Tarvittava apteekin yhteystieto löytyy välittömästi Osoitetietokannasta. Pelkkä hakusana Prism*, jossa tähti edustaa sanakatkaisua, tuottaa sekunnissa ruutuun kaikki Suomen apteekit, joiden nimeen, osoitteeseen tai sijaintiin tavalla tai toisella liittyy merkkijono "prism".
Tietokannoista on suuri hyöty – jos käyttötaitoja kehitetään
Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön suunnitellut Terveysportin tietokannat ovat selkeitä ja nopeakäyttöisiä. Ne mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonhaun saumattomana osana asiakastyötä. Avaintekijä on kuitenkin tietokantojen sujuva käyttötaito ja lisäksi tarvitaan riittävästi tietoa tietokannoista, jotta osataan valita niistä oikea. Lääketurvallisuustietoa voi toki hakea Lääkkeet ja hinnat -tietokannasta lääkkeen valmisteyhteenvedosta, mutta se on hidasta ja työlästä. Sen sijaan tarvittava tieto löytyy Terveysportin lääketurvallisuuden tietokannoista parissa sekunnissa – ja mikä parasta, analyysin voi yleensä tehdä potilaan kaikkien lääkkeiden osalta samalla kertaa. Tiedon hakemisen suhteen pätee sama totuus kuin muussakin työssä: oikea työväline oikein käytettynä takaa toiminnan sujuvuuden ja hyvän lopputuloksen.
dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, kouluttajalääkärin erityispätevyys
Hjelt Instituutti, Helsingin yliopisto
kalle.romanov@helsinki.fi