Lomapäivät motivoisivat kuntoutujaakin

Työurien pidentäminen ja vajaakuntoisten työhön paluun tukeminen ovat jokapäiväistä mantraamme. Voisi siis luulla, että tehdyt suunnitelmat toteutuvat ongelmitta. Vaan kuinkas kävikään…

Keskivaikean masennuksen vuoksi sairauslomalla noin viisi kuukautta ollut potilaani palasi omaan työhönsä työeläkevakuuttajan kustantaman työkokeilun kautta. Osasairauspäiväraha ei tullut kysymykseen, koska potilas ei ollut aiemmin tehnyt täyttä päivää.

Noin pari kuukautta ennen sairausloman päättymistä pidettiin työkykypalaveri. Työeläkevakuuttajan päätös ammatillisen kuntoutuksen hakuun oli myönteinen, ja niin työkokeilu päästiin aloittamaan sairausloman päättyessä. Esimiehensä kanssa potilas keskusteli vielä tarkemmin mm. työajoista ja siitä, maksettaisiinko kuntoutusraha työntekijälle vai työnantajalle.

Työkokeilun aikana olin yhteydessä potilaaseen. Paluu työhön vaikutti sujuneen mukavasti. Kunnes jo lähes kokeilun ollessa loppusuoralla potilas oli ihmeissään ja närkästynyt, kun työkokeilun aikana hänelle ei kertynytkään vuosilomaa. Koska kuntoutusraha maksettiin suoraan potilaalle eikä työnantajalle, ei lomapäiviä kertynytkään. Toki jo sairausloman aikana lomapäivien kertyminen oli päättynyt 75 päivän kohdalla.

Tilanne ihmetytti minua, kuten "kahvihuoneen kollegaraatiakin". Asia ei ollut myöskään työpaikalla tiedossa – tai ainakaan siitä ei ollut informoitu työntekijää. Työeläkevakuuttajakaan ei ollut informoinut työntekijää eri toimintatapojen mahdollisesta vaikutuksesta lomapäivien kertymiseen.

Vuosilomalain mukaan ammatillista kuntoutusta ei lasketa työssäolon veroiseksi ajaksi. Ammatillisen kuntoutuksen aikana henkilö ei siis yleensä kerrytä lainkaan vuosilomaa, koska sairausperusteisen poissaolon vuosilomaa kerryttävä enimmäismäärä on tullut täyteen jo sairausloman aikana. Vuosilomaoikeutta kertyy työpäiviltä eikä työpäivän pituudella ole merkitystä, jolloin esim. osasairauspäivärahaa saava ansaitsee vuosilomaa ko. ajalta, mutta se ei tässä tapauksessa osa-aikaisen työsuhteen vuoksi ollut mahdollista.

Miksi sitten on näin, ettei ammatillisena kuntoutuksena toteutetun työkokeilun aikana kerry vuosilomaa? Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntijat pohtivat lain perusteita mm. seuraavasti: Kysymys on ilmeisesti lainvalmistelussa tehdyssä valinnasta, jota ei ole erityisesti perusteltu. Kenties ammatillisen kuntoutuksen ajatellaan liittyvän läheisesti sairauspoissaoloon, jolloin on haluttu estää ansaintajakson alkaminen uudestaan ammatillisen kuntoutuksen alkaessa. Ammatillisen kuntoutuksen tilanteessa työkyvyttömyys voi olla jo hyvin pitkäkestoista ja liityntä varsinaiseen työsopimuksen mukaiseen työhön vähäisempi.

Nyt puheena olevassa tapauksessa työnantaja ei siis tehnyt mitään laitonta. Mutta tilanteessa olisi voitu toimia myös niin, että työnantaja olisi maksanut työntekijälle työkokeilun ajalta palkkaa ja kuntoisuusetuus olisi maksettu työnantajalle. Näin potilaalle olisi kertynyt myös vuosilomaa niin kuin muillekin työntekijöille.

Sairauslomia, työkyvyttömyyttä ja kuntoutusta säätelevät lukuisat eri lait ja säädökset. Ne ja niiden vaikutukset pitää tuntea ja huomioida, kun suunnitellaan sairastuneen työntekijän työhön paluuta. Se edellyttää kuntoutusmyönteistä asennetta työnantajilta. Vuosiloma on osatyökykyiselle työntekijälle yhtä tärkeä kuin täysin terveellekin työntekijälle.

Kiitän lämpimästi VT Mika Kärkkäistä, VT Mikko Nyyssölää ja lakimies Vesa Ullakonojaa lainopillisista tiedoista ja pohdinnoista.