Työterveyslääkäri

Syksyn säveliä

Työterveyslääkäri
2013;31(3):9-9
Satu Väihkönen

Ihana aurinkoinen kesä on takana ja arjen rytmi on tempaissut meidät mukaansa sekä omissa ympyröissämme että eri tasoilla yhteiskunnan päätöksen teossa.

Maan hallitus on tätä kirjoittaessa muutama päivä sitten sopinut vuoden 2014 budjettiesityksestä, lisäksi hallituksen on tarkoitus sopia rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Myös työmarkkinajärjestöt pääsivät nopeasti sopuun maltillisesta palkkaratkaisusta. Kuntarakenneuudistus on saanut uutta puhtia ja SOTE-uudistuskin näyttää etenevän. Jos työelämä elpyy, myös työterveyshuollolla menee hyvin ja omista ydintoiminnoistamme on hyötyä elinkeinoelämälle ja ihmisten hyvinvoinnille. Jotkut rakenneuudistusohjelmaan sisältyvät esim. perhepoliittiset muutokset saattavat vaikuttaa arjen työhön työterveyshuollossa. Talouden elpymisen hinnaksi päätetyt muun muassa Työterveyslaitoksen toimintaan kohdistuvat säästötoimenpiteet tulevat pidemmällä tähtäimellä vaikuttamaan suomalaisen työterveyshuollon tutkimus-, kehitys ja koulutustoimintaan.

Lisäksi tänä vuonna on tehty parikin lakimuutosta, jotka vaikuttavat työhömme. Kesäkuussa eduskunta päätti Kuntalakiuudistuksen pohjalta yhtiöittämisvelvoitteesta, joka koskettaa yhtä meidän suurta ja tärkeää palveluidentuottajatahoamme eli kunnallisia liikelaitoksia. Siirtymäaikaa on tässä vaiheessa 31.12.2014 saakka, mutta toisaalta on tuotu esiin, että SOTE-uudistus saattaa vaikuttaa asiaan. Joka tapauksessa kunnallisissa liikelaitoksissa valmistaudutaan vaihtelevalla intensiteetillä yhtiöittämiseen. Muutos ei juuri vaikuta työterveyshuollon ammattihenkiöiden eikä asiantuntijoiden arkeen, mutta vaatii hallinnollista työtä.

Lokakuussa astuu voimaan laki, jonka mukaan vuosilomalla sairastuvan karenssipäivät poistuvat eli työntekijä voi lomalla sairastuessaan siirtyä heti sairauslomalle. Uusi laki tähdentää, että loman siirtoa on pyydettävä työnantajalta ja pyyntöön on liitettävä luotettava selvitys, esimerkiksi lääkärintodistus. Muutos aiheuttaa siis lisää todistamistyötä työterveyshuollolle. Osassa tapauksista sairastamiseen liittyy luonnollisesti asiantuntijan arvion ja hoidon tarve, mutta pahimmillaan työntekijät hakeutuvat työterveyteen pelkästään lomansiirtoa hakeakseen ja terveydenhuollon resursseja hukataan etujen hakemisen byrokratiaan.

Vaikka lääkärin työtä määrittelevät lait ja säädökset ovat tärkeitä ja määrittelevät osittain työn sisältöä, toimii lääkäri kuitenkin aina työterveydessäkin lääketieteellisenä asiantuntijana – on sitten kyseessä potilas-lääkärisuhde, työterveysyhteistyöhön liittyvä toiminta tai hallinnollinen tehtävä. Työterveyslääkärin asiantuntijatyössä vaaditaan lääketieteen ja siihen pohjautuvien taitojen hallintaa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti. Työ on palkitsevaa, mutta myös voimia vievää. Toivon, että te kaikki kollegat löydätte itsellenne työhyvinvoinnin ja oman tapanne rentoutua työn vastapainoksi.

Omassa työpaikassani on laadittu osana henkilöstöpoliittista ohjelmaa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä, johon yhtenä pienenä osana on liitetty harrastetoiminnan tukeminen. Vaikka taloudellinen tuki ei ole kenellekään kynnyskysymys liikunnan harrastamiseen, sai työterveyspsykologitiimimme keväällä ideoima juoksukerho liikunnan innostuksen syttymään monen "wellamolaisen" rinnassa. Ensimmäisen yhteisen joukkojuoksutapahtuman jälkeen meistä moni jo suunnittelee uusia haastavia "kymppejä" , ehkä puolimaratonejakin – ja tietysti yhteisiä virkistäviä treenitilaisuuksia työpäivän päätteeksi.

Pitäkää huolta hyvinvoinnistanne!

Reipasta syksyä toivottaen

Satu Väihkönen