Ihottumat elintarviketyössä

Käsi-ihottumia ja vähän muitakin

Elintarvikkeiden tuotantotyössä käytetään yleisesti suojakäsineitä. Suojavaatetukseen käsineiden lisäksi kuuluvat valkoinen pitkähihainen takki, housut, hiukset peittävä myssy, turvajalkineet ja tarvittaessa partasuoja. Joissain töissä joudutaan käyttämään kumisaappaita, mutta yleensä näiden käyttö on lyhytaikaista. Tämä kaikki on tarpeen elintarvikehygieenisistä syistä, mutta suojavaatetuksella on oma osuutensa myös ihosairauksien ehkäisyssä.

Elintarviketyössä käsien toistuva peseminen, suojakäsineiden hautova vaikutus ja elintarvikkeiden nesteiden käsittely aiheuttavat herkästi käsi-ihottumia. Tavallisin käsi-ihottuma on ärsytysekseema (ärsytyskosketusekseema), jossa ihon sarveiskerros on ärsyyntynyt ja vaurioitunut esimerkiksi jatkuvasta ihon kosteudesta tai hautumisesta johtuen. Omassa työssäni näen ärsytysekseeman käsissä kuitenkin melko harvoin, koska suojakäsineiden oikeanlainen käyttö on talon tapana ja ohjeistettu. Työssä käytettävät suojakäsineet ovat välttämättömät mutta voivat aiheuttaa ihottumia hautomisen lisäksi myös allergisilla mekanismeilla. Tällöin kyse on allergisesta kosketusekseemasta. Suojakäsineiden luonnonkumi voi aiheuttaa välitöntä allergiaa ja sen seurauksena proteiinikosketusekseemaa tai kosketusurtikariaa. Kumin apuaineet eli kumikemikaalit sen sijaan voivat aiheuttaa viivästynyttä allergista kosketusekseemaa. Luonnonkumiallergia saattaa oireilla anafylaksialla ja johtaa myös astman kehittymiseen. Tämän vuoksi monet käyttäjät ovatkin siirtyneet luonnonkumittomiin vaihtoehtoihin.

Käsi-ihottumassa voi joissain tapauksissa olla yhtäaikaisesti useammalla eri mekanismilla syntynyttä ihottumaa, jolloin selvittely on erityisen haastavaa. Esimerkiksi ärsytysekseeman lisäksi käsi-ihottuman taustalta saattaa löytyä formaldehydi-allergia ja sen aiheuttama allerginen ekseema. Formaldehydiä käytetään säilöntäaineena laajalti kosmeettisissa aineissa ja esimerkiksi käsien pesunesteessä. Ruoka-aineiden erilaiset proteiinit voivat toistuvassa ihokontaktissa aiheuttaa allergisoitumista ja sen seurauksena allergista kosketusekseemaa, jos käsien suojaus laiminlyödään.

Käsissä esiintyvän ihottuman taustalla voi edellä mainittujen ulkoisten tekijöiden lisäksi olla sisäsyntyinen ekseematauti, muu ihosairaus tai infektio. Sisäsyntyiset käsi-ihottumat, kuten atooppinen ekseema tai infektioekseema, voivat käsissä esiintyessään vaikeuttaa selviytymistä elintarviketyössä.

Psoriaasi, punajäkälä ja palmolpantaarinen pustuloosi (PPP) ovat tyypillisiä käsissä esiintyviä ihosairauksia. Näissä sairauksissa ihottumaa on usein myös muilla ihoalueilla, mikä auttaa diagnoosin tekijää. Käytännössä elintarviketyössä olen nähnyt PPP-ihottuman aiheuttavan tilapäistä hankaluutta työssä selviämisessä.

Käsi-ihottumia voivat aiheuttaa myös mikrobit, joista esimerkkeinä streptokokki-tonsilliitin jälkeinen kämmenien hilseily, streptokokin aiheuttama rakkulainen ihottuma tai enterorokkoon liittyvä kämmenihottuma. Pitkäaikainen kynsivallintulehdus on muutos, jota myös omassa työssäni olen toistuvastikin tavannut. Kroonisena tulehdus paksuntaa kynsivalleja, aiheuttaa ihon punoitusta ja kynsivallien arkuutta. Tauti aiheuttaa usein kynsiin ohimenevää kasvuhäiriötä ja epätasaisuutta. Märkätyö ylläpitää tulehdusta. Hoitona käytetään kortikosteroidin ja sienilääkkeen yhdistelmää tai pelkkää sienilääkettä yhdistettynä märkätyön välttämiseen.

Tavallinen löydös vastaanotolla on varvasvälien sieni-ihottuma, jossa lateraalisimmat varvasvälit punoittavat ja kutisevat, ovat hautuneet tai jopa rakkulaiset. Märkätyö ja kumisaappaiden käyttö osaltaan myötävaikuttavat tämän muutenkin yleisen sairauden esiintymistä. Jokaisessa työhönsijoitustarkastuksessa tapanani on käyttää muutama minuutti sairauden ehkäisyn opastamiseen. Sairauden paikallishoito on yleensä tuloksellista. Omassa työssäni olen kerran tai pari tavannut nuorella aikuisella miehellä silsaihottuman huomattavan laajana kainaloissa ja nivusissa. Ihottuma laajana kertoi pitkäaikaisesta vaivasta, jota ei kuitenkaan mieluusti lähdetty näyttämään edes tutulle työpaikkalääkärille. Toivottavasti vastaanottokäynti ja onnistunut hoito loivat luottamusta siihen, että nolojakin juttuja voi jatkossa tulla näyttämään aiemmin. Kynsisilsan hoito onkin sitten haasteellisempa ja hoidon epävarma teho lopullista paranemista ajatellen kuuluu vastaanotolla keskusteltaviin asioihin. Hiivainfektio on usein syynä pitkittyneenä esiintyvään suupielen rikkoumaan ja punoitukseen. Lyhytaikainen paikallishoito sienilääkkeellä on tehokas.

Ammattitautiko?

Elintarviketeollisuudessa ihotautien riski on lähes nelinkertainen muihin aloihin nähden. Ammatti-ihotautien diagnostiikassa tarvitaan työterveyshuollon lisäksi ihotautien erityisosaamista ja lopullinen diagnostiikka tapahtuu tavallisimmin keskussairaalan, yliopistosairaalan tai Työterveyslaitoksen poliklinikoilla. Työterveyslääkärin tehtävänä on epäillä oireiston työperäisyyttä ja selvittää mahdollisimman tarkoin työssä tapahtuva altistuminen. Joskus käsissä sijaitseva ärsytysekseema voi todentua ammattitaudiksi työterveyshuollon ja ihotautilääkärin yhteistyöllä ilman polikliinisia selvittelyjä viimeksi mainitun laatimalla E-lausunnolla. Tämä edellyttää, että ihottuman diagnoosi on selkeä ja sen paraneminen hoidolla todennetaan seurantakäynneillä.

Vuosittain Suomessa todetaan noin tuhat uutta ammatti-ihotautia. Ne ovat toiseksi yleisin ammattitautiryhmä. Näistä suurin osa on kosketusihottumia, useimmiten käsi-ihottumia. Ammatti-ihotaudit ovat merkittäviä työkyvyttömyyden aiheuttaija, joten tehokas ennalta ehkäisy on inhimillisen haitan ja kustannusten vähentämisen näkökulmista tärkeää.

Ihottumien ehkäisy elintarviketyössä

Ihotautiriskin tiedostaminen elintarviketyössä on tärkeää. Teknisillä ratkaisuilla ja työpaikan yleisellä siisteydellä voidaan vähentää märkätyön määrää. Työntekijöiden ihon hyvä perushoito, muu henkilökohtainen hygienia, oikeat työtavat ja varhainen hoitoon hakeutuminen ihottuman ilmaannuttua auttavat ehkäisemään ihosairauksia. Suojakäsineiden oikea valinta ja alla käytettävä ohut puuvillakäsine parantavat käytettävyyttä. Käsineen oikea koko, istuvuus ja materiaalin ominaisuudet vaikuttavat käyttöön. Elintarviketuotannossa suojakäsineiltä edellytetään myös luonnollisesti sopivuutta elintarvikkeiden käsittelyyn ja useimmiten suojakäsineet ovat kertakäyttöisiä. Suojakäsineitä pitää vaihtaa riittävän usein, ja niitä tulee olla vaivattomasti saatavilla.

Työterveyshuollon toiminnassa käsi-ihottuman mahdollisimman varhainen diagnostiikka ja yhteistyö ihotautialan erikoislääkäreiden kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Aktiivinen hoito ja erityisesti hoidon kontrolloiminen ovat omassa työssäni osoittautuneet hyviksi toimintatavoiksi. Käsien ihon terveys ja mahdolliset ihottumat huomioidaan terveystarkastuksissa, ja samalla annetaan ohjantaa suojauksesta sekä ihottumien ehkäisystä. Elintarviketyössä käsien terve iho on tärkeämpää kuin monilla muilla aloilla. Henkilö, jolla on pitkäaikainen käsi-ihottuma, ei ole sopiva tai on vain rajoituksin sopiva elintarviketyöhön. Sen sijaan melko vaikeaakin atooppista ekseemaa sairastava henkilö saattaa selviytyä tässä työssä hyvin, kunhan käsien suojaus toteutuu ja on oikeanlaista. Erityisesti atoopikkojen kannattaa välttää luonnonkumia sisältäviä suojakäsineitä, ja heille hyvä valinta ovat vinyylikäsineet mieluusti aluskäsineen kanssa käyttäen.