Kampaajien ammatti-ihotaudit
Kampaajilla on suurentunut riski saada työperäistä käsi-ihottumaa. Kampaamotyössä on paljon ihoa ärsyttäviä tekijöitä, kuten märkätyö ja pesuaineiden käsittely, sekä tunnettuja ihokosketusallergeeneja sisältävien tuotteiden käsittelyä.
Suomessa verohallinnon rekisterissä (v. 2012) oli 12 283 toimivaa parturi-kampaamoa. Alan yrityksistä suurin osa (yli 90 %) on pienyrityksiä, joko ammatinharjoittajien tai yksityisten elinkeinonharjoittajien yrityksiä. Vain 8 % (930) parturi-kampaamoista työllistää ulkopuolisia henkilöitä. Parturi-kampaajista 97 % on naisia.
Ammattiin liittyy suuri käsi-ihottumariski. Jopa 70 % kampaajista saa käsi-ihottumaa jossain vaiheessa uraansa, mikä on yli 10 kertaa useammin kuin muissa ammateissa. (Lysdal 2011). Usein ihottuma alkaa jo opiskeluaikana, mutta voi myös ilmetä pitkään ammatissa toimineella kampaamokemikaalille herkistymisen seurauksena.
Ammattitauteja tai niiden epäilyjä rekisteröidään Suomessa kampaajilla ja partureilla vuosittain noin 75–100 (Työperäisten sairauksien rekisteri v. 2005–2010). Suomessa kampaajilla ja partureilla ammatti-ihottumaa ilmeni 74 tapausta 10 000 työntekijää kohti vuonna 2010. Ihotaudit ovat kampaajien ammattitaudeista tavallisimpia. Hengitysteiden ammattitauteja, rasitussairauksia ja näiden epäilyjä ilmenee myös melko paljon. Kampaajien ja parturien ammatti-ihotaudeista tavallisimmat ovat allerginen kosketusekseema ja ärsytyskosketusihottuma. Kosketusnokkosihottumaa ja/tai proteiinikosketusihottumaa rekisteröidään yksittäisiä tapauksia vuosittain.
Kampaajien tavallisimmat ammatti-ihotaudit ja niiden aiheuttajat
Allergisen kosketusekseeman tavallisimpia aiheuttajia kampaajilla ovat kestohiusvärit, hiusten pesu- ja muotoiluaineiden säilöntäaineet ja hajusteet sekä permanenttiaineet. Kestohiusväreissä käytetään parafenyleenidiamiinia ja sen sukuisia para-aminoyhdisteitä, kuten tolueenidiamiinisulfaattia. Ne ovat tunnettuja ja tavallisia ihokosketusallergian aiheuttajia sekä kampaajilla että kestohiusvärejä käyttävillä kuluttajilla. Kestohiusvärien para-aminoyhdisteiden välillä on ristiallergiaa. Parafenyleenidiamiiniallergisen on siksi vältettävä ihokosketusta kaikkiin kestohiusväreihin. Hiusten kestovärjäys on erittäin suosittua, ja parafenyleenidiamiiniallergisen kampaajan voi sen vuoksi olla vaikea jatkaa ammatissaan. Vaalennusaineiden persulfaatit (ammonium- ja kaliumpersulfaatti) voivat aiheuttaa sekä viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja siitä johtuvaa allergista kosketusekseemaa että välittömästä allergiasta johtuvaa kosketusnokkosihottumaa. Persulfaatit ovat myös ammatti-astman aiheuttajia. Permanenttiaineet sisältävät tioglykolaatteja, jotka ovat ihoa ärsyttäviä ja aiheuttavat viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja -ihottumaa. Työvälineissä on ollut aiempina vuosina nikkeliä, joka on aiheuttanut allergista ihottumaa etenkin siksi, että monella kampaajalla on jo ennen työuraa kehittynyt kosketusallergia nikkelille rihkamakorujen käytön vuoksi. Ongelma on käytännössä väistynyt, kun saksissa, klipseissä ja permanenttikammoissa ei enää käytetä nikkeliä. Suojakäsineiden käyttö on ammatti-ihotautien ehkäisemiseksi tärkeää, mutta myös käsineiden aineosille kuten kumikemikaaleille tai vinyylimuovin lisäaineille voi herkistyä.
Ärsytyskosketusekseemaa eli toksista kosketusekseemaa kampaamotyössä aiheuttavat runsas märkätyö sekä hiustenpesu- ja muotoiluaineiden, permanentti-, valkaisu- ja kestohiusvärien käsittely. Käsien ihoa rasittaa myös hiusten aiheuttama hankaus ja kuuma ilma hiusten kuivauksessa föönillä.
Työperäistä välitöntä allergiaa ja siitä johtuvaa allergista kosketusnokkosihottumaa ja proteiinikosketusihottumaa voivat aiheuttaa muun muassa hiustenvaalennusaineiden persulfaatit ja luonnonkumikäsineiden luonnonkumiproteiinit. Harvinaisia työperäisen välittömän allergian aiheuttajia kampaamoaineissa voivat olla hiustenkäsittelyaineiden vehnäproteiinihydrolysaatit ja kestohiusvärien para-aminoyhdisteet.
Ammatti-ihotautiepäilyn tutkiminen
Viivästyneen ihokosketusallergian oireena on ekseema, joka on pitkäkestoinen, vähintään joitakin päiviä kestävä ihottuma. Se on akuuttivaiheessaan punoittava, kutiava, usein papulainen ja vetistävä, ja pitkittyessään karhea, hilseilevä ja käsien alueella helposti halkeileva ihottuma. Ihoa ärsyttävien tekijöiden aiheuttama ärsytyskosketusihottuma on myös ekseemaa, eikä näitä kahta voi luotettavasti erottaa toisistaan pelkästään kliinisen tarkastelun perusteella. Välittömään herkistymiseen viittaavia oireita ovat ihon voimakas punoitus, kutina, turvotus ja ihon paukamointi (nokkosihottuma) aineen joutuessa iholle tai 10–20 minuutin kuluessa altistumisesta, ja hengitystie- ja silmäoireet.
Epäiltäessä kampaajalla ammatti-ihotautia, tavallisimmin työperäistä käsi-ihottumaa, on huomioitava ihottuman ilmaantumisaika (onko alkanut kampaajantyön tai opintojen aikana) ja ihottuman kulku työstä poissaolojen ja työssä olon aikana. Tarvittaessa työntekijä on kirjoitettava sairauslomalle ja seurattava, parantuuko ihottuma asianmukaisella lääkevoidehoidolla sairausloman aikana. Ihottuman ulkonäkö ja sijainti on syytä kirjata huolellisesti sairauskertomukseen. Epäiltäessä kosketusnokkosihottumaa on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin hengitystieoireisiin ja siihen, ilmeneekö ihottuma oletetun aiheuttajan ihokosketusalueella ja välittömästi ihokosketuksen jälkeen. Tärkeänä erotusdiagnoosina on yleistynyt nokkosihottuma, joka ei ole työperäinen sairaus.
Allergista kosketusekseemaa ja ärsytyskosketusekseemaa ei voi kliinisesti erottaa toisistaan, vaan mahdollisten ihokosketusallergioiden toteamiseksi tai poissulkemiseksi tehdään epikutaanikokeita. Välittömän allergian tutkimuksia ovat ihopistokokeet eli prick-testit ja seerumin immunoglobuliini E:n määritykset.
Ammatti-ihottumaepäilyn herätessä on syytä selvittää ensin, onko parturi-kampaajalla ammattitaudit kattava vakuutus. Ammatti-ihotautitutkimuksia tehdään yliopisto- ja keskussairaaloiden ihotautiklinikoilla ja Työterveyslaitoksessa Helsingissä. Ohjeet ammattitautitutkimuksiin lähettämisestä löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta (http://www.ttl.fi/fi/asiantuntijapalvelut/terveys_ja_tyokyky/ammattitautitutkimukset/Sivut/default.aspx)
Ihon suojaaminen kampaamotyössä
Ihon suojaamisessa ensisijaista on kampaamokemikaalien huolellinen ja valmistajan ohjeen mukainen käyttö. Käsien ihon suojauksesta on huolehdittava koko altistavan työvaiheen ajan. Liian usein näkee, että hiusvärien tai permanenttiaineiden laitossa käsineet ovat kädessä, mutta ei enää poishuuhtelun ja juuri värjättyjen hiusten leikkaamisen aikana. Monet kampaajat kokevat hiusten leikkaamisen käsineet kädessä olevan hyvin hankalaa tai mahdotonta, ja työskentelevät siksi paljain käsin. Työjärjestyksen muuttaminen siten, että hiukset ensin leikattaisiin ja sitten vasta värjättäisiin, auttaisi vähentämään tarvetta käsitellä juuri värjättyjä ja vielä irrallisia värikemikaaleja sisältäviä hiuksia paljain käsin.
Suojautumisen kannalta ongelmallisimpia aineita kampaajantyössä ovat kestohiusväriaineet, joiden aromaattiset amiinit voivat imeytyä käsineisiin ja läpäistä ne käyttäjän huomaamatta. Tutkimusten mukaan vinyylikäsineet suojaavat niiltä huonommin kuin luonnonkumi-, nitriilikumi- tai polyeteenimuovikäsineet. Paras suojaavuus on kemikaalinsuojakäsineiksi hyväksytyillä nitriilikumikäsineillä. Ne ovat todennäköisesti paras vaihtoehto kampaajien käsineiksi. Muutkin kumista tai muovista valmistetut kertakäyttökäsineet ovat mahdollisia, jos niitä käytetään oikein. Käsineiden suojavaikutus on lyhytaikainen, korkeintaan puoli tuntia, josta syystä ne eivät sovellu toistuvaan tai pitkäaikaiseen käyttöön (Lind 2007).
Suojakäsineet puetaan puhtaisiin, kuiviin käsiin. Käsineet pitää vaihtaa usein. Uudet käsineet on syytä vaihtaa etenkin pidempään kestävän hiusten värjäyksen aikana. Suojakäsineiden tulee olla kertakäyttöiset ja ne tulee heittää heti käytön jälkeen pois. Suojakäsineiden käyttö hiusten kestovärjäyksessä on erityisen tärkeää hiusväreihin liittyvän syöpävaaran vuoksi. Suojavoiteista ei ole todettu olevan hyötyä kemikaaleja vastaan (Kresken 2003).
Kampaajan kädet ovat märkinä keskimäärin 15–20 kertaa päivässä. Ihon rasitusta vähentää käsien kuivaaminen paperipyyhkeen sijasta pehmeään pyyhkeeseen ja käsien säännöllinen voitelu hajusteettomalla, neutraalilla käsivoiteella. Käsivoidetta voi käyttää aina kun iho tuntuu kuivalta. Sormukset ja rannekello pitää ottaa pois ennen työpäivää, koska niiden alle jää kemikaaleja. Myös työvaatteisiin pitää kiinnittää huomiota. Sileät materiaalit, joista hiusten pätkät irtoavat helposti, ovat suositeltavia. Muutoin pahimmassa tapauksessa hius voi tunkeutua ihon alle ja aiheuttaa paiseen. Työskentelypintojen ja työvälineiden puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota. Jos epäillään, että jossakin työvälineessä on nikkeliä, sen voi testata apteekista saatavalla nikkelipikatestillä. Ilmavälitteistä altistumista pölyäville persulfaatteja sisältäville vaalennusaineille voi vähentää sekoittamalla vaalennuspulverin ja vetyperoksidin tuulikaapissa tai käyttämällä pulverien sijasta nestemäisiä vaalennusaineita.
Työterveyshuollon ohjaus ja neuvonta
Kampaamotyön riskejä voi vähentää huolellisella kampaamokemikaalien käytöllä, ihon suojaamisella ja ihon kunnosta huolehtimalla. Työterveyslääkärin ja -hoitajan on hyvä tuntea parturi-kampaajien työhön liittyvät altisteet ja niiltä suojautumisen keinot. Ohjausta ja neuvontaa on annettava myös ammattitaudin ilmenemisen varalta, jotta diagnoosi ja hoito eivät viivästy. Ammattitaudit kattavan vakuutuksen ottamisesta on muistutettava. Kampaamojen työolosuhteiden riskien arviointia varten on saatavissa tarkastuslista, joka löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta: http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_ehkaisy/tyoturvallisuuden_edistamiskeinoja/safety_check/Documents/kampaamot.pdf
Euroopan kampaamoalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat tehneet sopimuksen kampaamotyön työturvallisuuden ja työterveyden parantamisesta ja pyytäneet EU:lta apua sopimuksen toimeenpanoa varten. Alan tilanteesta EU-maissa on käynnissä selvitys ja jo mahdollisesti ensi vuonna EU antaa asiaa koskevan suosituksen.
LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri
Työterveyslaitos, ammatti-ihotautien poliklinikka
maria.pesonen@ttl.fi
Timo Leino
LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
timo.leino@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Kresken J, Klotz A. Occupational skin-protection products - a review. Int Arch Occup Environ Health 2003;76:355-8.
- Leino T. Epidemiology of skin and respiratory diseases among hairdressers. People and Work Research Report 42, Työterveyslaitos 2001. http://ethesis.helsinki.fi/en
- Lind ML, Johnsson S, Meding B, Boman A. Permeability of Hair Dye Compounds
- p-Phenylenediamine, Toluene-2,5-Diaminesulfate and Resorcinol through Protective Gloves in Hairdressing. Ann. Occup. Hyg. 2007, 51(5): 479–485.
- Lysdal SH, Søsted H, Andersen KE, Johansen JD. Hand eczema in hairdressers: a Danish register-based study of the prevalence of hand eczema and its career consequences. Contact Dermatitis 2011; 65:151-158.
