Ripsiliimoissa piilee ammattitaudin vaara
Räpsyripset ja viehkeä, lumoava katse ovat monen naisen haave sekä unelmien täyttymys.
Mikäli omat ripset eivät ole tarpeeksi pitkät, tuuheat ja näyttävät, sellaiset voi hankkia ja teettää kauneussalongissa. Ripsien pidennykset kuuluvat nykyään useimpien kauneudenhoitoalan yritysten, jopa parturi-kampaamojen palvelu- ja tuotevalikoimaan.
Ripsipidennyksissä käytetään erivärisiä, eripituisia ja eri paksuisia synteettisiä ripsikuituja tai tupsuja, jotka liimataan omien ripsien tyveen. Pidennyksissä käytettävät liimat ovat nopeasti kuivuvia, syanoakrylaattia ja metakrylaattia sisältäviä yksikomponenttiliimoja.
Akrylaatit ovat tunnettuja herkistäjiä ja ripsiliimojen käyttö voi aiheuttaa allergisia reaktioita niin asiakkaalle kuin ripsien tekijälle. Asiakkaiden saamista oireista, kuten silmäluomien turvottelusta, punoituksesta ja kutinasta löytyy lukuisia tarinoita internetin keskustelupalstoilta. Joistakin ripsipidennysten aiheuttamista allergisista luomitulehduksista on raportoitu myös lääketieteellisessä kirjallisuudessa.
Ripsien tekijät altistuvat liimojen akrylaateille huomattavasti enemmän kuin asiakkaat. Ripsien pidennyksiä kysytään ja tehdään paljon ja pidennysten tekijät voivat joutua olemaan koko päivän liimahöyryn vaikutuksen alaisena. Jos samoissa tiloissa tehdään myös rakennekynsiä, akrylaattien määrä sisäilmassa voi nousta varsin suureksi.
Akryylialtistuksen aiheuttamia ammattitauteja on aiemmin diagnosoitu mm. hammaslääkäreiltä ja -hoitajilta sekä rakennekynsien tekijöiltä. Nyt Työterveyslaitoksessa on diagnosoitu joitakin ripsiliimojen aiheuttamia ammattitauteja.
Kosmetologin käsi-ihottuma
Yksi ripsiliimatyöstä ammattitautidiagnoosin saaneista on 34-vuotias kosmetologi. Hän oli saanut toistuvasti käsi-ihottuman rakennekynsiä asentaessaan. Kun hän lopetti rakennekynsien asentamisen, ihottuma parani.
Myöhemmin kun hän kosmetologin työssään teki ripsipidennyksiä, käsi-ihottuma uusiutui. Ripsiä liimatessaan hän käytti pinsettejä mutta ei suojakäsineitä. Vuoden työskentelyn jälkeen ihottuma oli niin hankala, että hänen piti lopettaa ripsipidennysten teko. Lopettamisen jälkeen ihottuma taas parani.
Ripsien pidennyksiä tehdessään kosmetologi oli käyttänyt kahta eri ripsiliimavalmistetta. Kummankin valmisteen akrylaattipitoisuudet selvitettiin ja varmennettiin kaasukromatografia- sekä massaspektrometritutkimuksilla.
Lapputestissä (epikutaanitestissä) kosmetologi reagoi viidelletoista eri akrylaattiyhdisteelle. Viidelle yhdisteelle reaktio oli voimakas.
Tyypillisen taudinkuvan ja epikutaanitestin tuloksen perusteella kosmetologilla voitiin diagnosoida ripsiliimojen aiheuttamana ammatti-ihottuma (soluvälitteinen, tyypin IV allerginen kosketusihottuma).
Astma ja nuha
Yhdellä kosmetologilla todettiin ripsiliimojen aiheuttama ammattiastma ja -nuha neljän vuoden altistumisen jälkeen. Hän oli tehnyt päivittäin ripsien pidennyksiä useille asiakkaille. Ripsiliimoja hän käsitteli niin, että ne olivat 30–50 cm etäisyydellä kasvoista. Paperista hengityssuojainta hän käytti satunnaisesti.
Työterveyslaitoksessa kosmetologi altistettiin ripsiliimahöyrylle. Siinä viisi tippaa ripsiliimaa tiputettiin kuumaan dekantterilasiin 15 minuutin välein, ja tutkittava hengitti näin synnytettyä höyryä yhteensä 45 minuutin ajan.
Altistuksen jälkeen seurattiin uloshengityksen sekuntikapasiteettia (FEV1) ja uloshengityksen typpioksidipitoisuutta. Seurannan aikana FEV1 laski 26 % ja uloshengityksen typpioksidipitoisuus lisääntyi huomattavasti (25.8 ppm). Näin kosmetologilla voitiin diagnosoida ripsiliimojen aiheuttama ammattiastma.
Koska kosmetologilla oli ollut työssä myös nuhaoiretta, altistuksen yhteydessä seurattiin nenän tukkoisuutta ja nenäeritteen määrää. Altistus provosoi voimakkaan nenäerityksen, ja kosmetologilla diagnosoitiin ripsiliimojen aiheuttama ammattinuha.
Altistuksen aikana seurattiin ilman VOC (Volatile Organic Compounds) -pitoisuuksia. Mittauksissa todettiin pieniä määriä syanoakrylaattia. Pitoisuudet olivat niin pieniä, että altistuksessa saadut tulokset johtuvat herkistymisestä eikä ripsiliiman aiheuttamasta ärsytysreaktiosta.
Mikä avuksi?
Netistä löytyy useita kauneudenhoitoalan yrittäjille tarkoitettuja ohjeita ripsiliimojen turvallisesta käytöstä. Niissä kehotetaan käyttämään liimaa niin vähän kuin mahdollista, huolehtimaan työtilojen hyvästä ilmanvaihdosta ja tuuletuksesta, puhdistamaan työvälineet heti käytön jälkeen ja säilyttämään liimapurkit hyvin suljettuina. Työterveyslääkärinä näihin ohjeisiin ei ole paljoa lisättävää.
Yllä kuvattujen kahden tapausselostuksen viesti meille työterveyshuollon ammattilaisille on se, että meidän pitää tiedostaa ripsiliimoihin liittyvä herkistymisvaara ja kiinnittää terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla huomiota kosmetologien sekä muiden ripsiliimoja käyttävien työntekijöiden iho- ja hengitystieoireisiin sekä lähettää oireilevat työntekijät jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Dosentti, ylilääkäri
Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
jari.stengard@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Amano Y, Sugimoto Y, Sugita M: Ocular disorders due to eyelash extensions. Cornea. 2012 Feb;31(2):121-5.
- Pesonen M, Kuuliala O, Henriks-Eckerman ML, Aalto-Korte K: Occupational allergic contact dermatitis caused by eyelash extension glues. Contact Dermatitis. 2012 Nov;67(5):307-8.
- Lindström I, Suojalehto H, Henriks-Eckerman ML, Suuronen K.: Occupational asthma and rhinitis caused by cyanoacrylate-based eyelash extension glues. Occup Med (Lond). 2013 Jun;63(4):294-7.
- http://www.ts.fi/teemat/terveys/337407/Allergiariskit+tunnetaan++huonosti+monilla+tyopaikoilla
- http://yle.fi/uutiset/huippusuosituista_ripsienpidennyksista_silmavaurioita_-_huolestuttava_ilmio/6738506
- http://kauneusyrittajat.com/artikkeli-jasenille/ripsiliimat-ja-niiden-kaytto