Työikäisten muistivaikeudet työterveyshuollon näkökulmasta

Tietotyön ja tietotekniikan käytön kasvu ovat moninkertaistaneet työn tuottaman informaatiokuormituksen, samoin kiire ja työn keskeytykset kuormittavat tiedonkäsittelytoimintojamme. Tämä voi näkyä muistivaikeuksina. Vuonna 2012 Työ ja terveys Suomessa -kyselytutkimukseen vastanneista työntekijöistä joka kuudes koki muistinsa ja/tai keskittymiskykynsä heikentyneen merkittävästi tai pitkäaikaisesti, yli 55-vuotiaista lähes joka neljäs. Työelämässä koetut muistivaikeudet selittyvät usein tilannesidonnaisilla normaalien tiedonkäsittelykykyjen ylittymisestä johtuvilla vaatimuksilla (esim. liiallinen kiire tai monta asiaa yhtä aikaa). Muistivirheitä voidaan vähentää huolehtimalla työtehtävien kognitiivisesta ergonomiasta. Toisaalta työelämän vaatimusten kasvu ja pitkittynyt työperäinen stressi voivat altistaa muistivaikeuksille ja johtaa pahimmillaan työuupumukseen, mielialaongelmiin ja sairauspoissaoloihin.

Monien toiminnallisten tekijöiden ja sairauksien tiedetään vaikuttavan muistitoimintoihin. Työikäisten tavallisimpia muisti- ja keskittymisvaikeuksien syitä ovat masentunut tai ahdistunut mieliala, univaje, päiväväsymys, stressi ja uupuneisuus, alkoholi, kipuoireet sekä keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Vaikutus liittyy joko epäsuorasti tai suoraan etuotsalohkojen toimintaan. Nämä ovat toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kannalta keskeisiä.

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyssä tutkimuksessa muistipoliklinikalle jatkotutkimuksiin lähetetyistä työikäisistä joka kolmannella diagnosoitiin muistisairaus (etenevä tai alkoholin aiheuttama) tai sen vahva epäily. Selvästi yleisimmät ei-neurologiset muistioireen syyt olivat masennus, työuupumus ja uneen liittyvät ongelmat (tai näiden yhdistelmät). Edellä mainittujen tekijöiden huolellinen selvittäminen onkin keskeinen osa muistiongelmien ensivaiheen tutkimusta.

Ikääntyvillä työntekijöillä voi olla haastavaa erottaa alkavasta muistisairaudesta aiheutuvat oireet muihin sairauksiin ja normaaliin ikääntymiseen liittyvistä kognition muutoksista. Vaikka Suomessa onkin tällä hetkellä arvioitu olevan 7000–10 000 työikäistä etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä, on luku varsin matala muistivaikeuksia kokevien työntekijöiden määrään verrattuna. Alle 45-vuotiailla muistisairaudet ovat harvinainen muistivaikeuksien syy, mutta esimerkiksi Alzheimerin taudin esiintyvyys kasvaa selvästi 60 ikävuodesta alkaen. Työiässä alkavan muistisairauden tunnistamisen haasteena voi lisäksi olla kliinisen oirekuvan erilaisuus. Tyypillisesti etenevässä Alzheimerin taudissa oireet alkavat tapahtumamuistin heikentymisenä, mutta epätyypillisemmän tautimuodon ensioireina voikin olla näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet. Harvinaisemmat muistisairaudet ovat nuoremmilla suhteellisesti yleisempiä kuin iäkkäillä. Muistisairauden ensioireet voivat tällöin ilmetä muistiongelmien sijaan esimerkiksi toiminnanohjauksen, puheen tuoton tai näönvaraisen hahmottamisen heikentymisenä, yleisenä hidastumisena, mielialaongelmina tai persoonallisuuden muutoksina.

Kaikkien toimintakykyä (työssä tai arjessa) heikentävien muistivaikeuksien syy tulee työterveyshuollossa aina selvittää. Huolellisessa kliinisessä haastattelussa kiinnitetään huomiota koettujen muistiongelmien laatuun, vaikeusasteeseen ja niiden alkaminen suhteutetaan potilaan ikään sekä elämäntilanteeseen. Apuvälineinä voidaan käyttää muistivaikeuksien tunnistamiseen kehitettyjä kyselyjä, kuten Työssä muistaminen -kysymyssarja ja Muistikysely potilaalle/läheiselle. Läheiseltä ihmiseltä saatava tieto oireiden ilmenemisestä on usein erittäin arvokasta. Seulontatyyppiset kognitiiviset tehtävät, kuten CERAD-tehtäväsarja ja Montreal Cognitive Assessment, ovat käyttökelpoisia, mikäli herää epäily selvästä kognition heikentymisestä tai alkavasta muistisairaudesta. Seulontatestit eivät kuitenkaan sovellu työkykyisyyden arviointiin, eivätkä ne ole herkkiä lievemmille kognitiivisille häiriöille. Testien tulkinnassa tulee huomioida potilaan ikä ja koulutustaso. Alle 55-vuotiaiden muistivaikeuksien arvioinnissa suositellaan psykologin tai neuropsykologin tutkimusta. Erikoissairaanhoitoon ohjattaessa tärkeää on anamneesia ja työterveyshuollossa tehtyjä tutkimuksia koskevien lähetetietojen kattavuus sekä selkeä kysymyksen asettelu, jotka auttavat tutkimuksen etenemistä ja potilaan jatkohoitoa.

Kirjallisuutta

1. Hänninen T., Pulliainen V., Sotaniemi M., Hokkanen L., Salo J., Hietanen M., Pöyhönen M., Pirttilä T., Juva K., Remes A., Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim 126/2010.
2. Jokinen H., Hänninen T., Ylikoski R., Karrash M., Pulliainen V., Hokkanen L., Poutiainen M., Erkinjuntti T., Hietanen M. Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen – neuropsykologinen näkökulma. Suomen Lääkärilehti 23/2012, vsk 67.
3. Kuikka P., Akila R., Pulliainen V., Salo J. Miksi muisti pätkii? 2011. Työterveyslaitos.
4. Müller K., Juntunen J., Liira J., Lönnqvist J. Aivot ja muuttuva työelämä. Suomen Lääkärilehti 27-31/2006, vsk 61.
5. Perkiö-Mäkelä M. & Hirvonen M. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012
6. Työterveyslaitos 2013.
7. Remes A.M., Turunen J., Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä. Suomen Lääkärilehti 37/2012, vsk 67.
8. Rossor M.N., Fox N.C., Mummery C.J., Schott J.M., Warren J.D. The diagnosis of young-onset dementia. Lancet Neurol 2010; 9:793-806. doi: 10.1016/S1474-4422(10)70159-9.
9. Sallinen M., Haavisto M.L., Hublin C., Lees R., Nybo T., Nygren L., Sainio M. Stressi ja muisti. Suomen Lääkärilehti 27-31/2006; vsk 6.