Aivot ja kännykkä- tietoa sähkömagneettisista kentistä

Usein näkee ajateltavan, että mikä tahansa sähkömagneettinen kenttä aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia. Vaikutuksia sekoitetaan ionisoivan säteilyn aiheuttamiin vaikutuksiin. Tässä olisi paremman tiedottamisen paikka, jotta ei aiheuteta turhia huolia ja pelkoja ihmisille (Tuikkanen 2005). Toisaalta tätä kuvaa monimutkaistaa herkkien ihmisten joukko, jotka kokevat saavansa tuntemuksia ja oireita jo erittäin heikoista kentistä (Uitti ja Pääkkönen 2000). Sähkömagneettiset kentät eivät ole aiheuttaneet ammattitauteja, ja tapaturmia on ollut vain muutama. Sen sijaan sähkömagneettisten kenttien subjektiivinen kokeminen on merkittävää nähtävillä oleviin vaikutuksiin verrattuna. Huolta aiheuttaa myös sähköisten laitteiden mahdollinen häiriintyminen (sydämentahdistin, kuulokoje tai herkät mittarit) sähkömagneettisissa kentissä. Raskauteen liittyvät häiriöt ja sähkömagneettiset kentät ovat olleet pohdinnan kohteena.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto antoi käyttöluvan syövänhoitomenetelmälle, jossa syöpäsolut tuhotaan sähkökentän avulla. Hoitomenetelmän idea perustuu siihen, että jakautuvien solujen kromosomien erkaantumismekanismit häiriintyvät sähkökentässä. Solunsisäiset makromolekyylit ovat sähköisesti varautuneita, ja sähkökenttä pakottaa ne jäämään varaustensa mukaisesti suuntautuneina kenttään. Tällöin niiden fysiologinen toiminta estyy, kromosomien jakautuminen tytärsoluihin häiriintyy ja solut päätyvät ohjelmoituun solukuolemaan. (Vainio & Pääkkönen 2012)

Radiotaajuisen kentän (taajuus yli 100 kHz) aiheuttamat induktiovirrat lämmittävät kudoksia. Jos lämpeneminen on huomattavaa, se voi rasittaa koko kehon lämmönsäätelyjärjestelmää. Voimakastehoiset laitteet, yleisradiolaitteet ja teollisuudessa käytettävät mikroaaltokuivaimet voivat aiheuttaa onnettomuustilanteessa säteilylle altistuneelle vakavia terveyshaittoja, kuten esimerkiksi palovammoja ja silmän mykiön samentumista. Matkapuhelimen säteily kohdistuu suurimmaksi osaksi käyttäjän päähän, ja siksi matkapuhelimen käytön mahdollista vaikutusta aivokasvainriskiin on epäilty sekä terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on tehty paljon. Säteilyturvakeskuksen mukaan matkapuhelimen radioaaltojen aiheuttama lämpötilan nousu on aivojen pinnalla enintään 0,3 astetta. Näin pienellä lämpötilan nousulla ei tiedetä olevan biologista merkitystä. Normaalisti aivojen lämpötila vaihtelee asteen verran ja vasta viiden asteen lämpötilan nousu alkaa vaurioittaa soluja. (Säteilyturvakeskus 2012)

Matkapuhelimien aiheuttamista terveyshaitoista on vähän näyttöä. Radiotaajuisella säteilyllä on epäilty olevan lämpövaikutusten lisäksi myös muita terveysvaikutuksia (mm. hermoston ja verenkiertoelinten häiriöt). Tutkimusten perusteella on kuitenkin arvioitu, että sairastumis- ja kuolleisuusriski ei lisäänny, mikäli altistumisen raja-arvoja ei ylitetä. Radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista hermostoon tutkittiin Suomessa HERMO-tutkimusohjelmassa 2004–2007 (Hermo 2007). Tutkimusta tehtiin soluviljelmillä, koe-eläimillä ja koehenkilöillä sekä käytettiin laskennallisia malleja. Näissä tutkimuksissa ei löytynyt näyttöä terveydelle haitallisista vaikutuksista. Kenttien biologisista vaikutuksista tutkimukset kuitenkin tuottivat joitakin mielenkiintoisia havaintoja. Soluviljelmillä tehdyissä kokeissa on saatu viitteitä siitä, että matkapuhelinten säteily voisi aiheuttaa joitakin tilapäisiä muutoksia solujen toiminnassa, kuten geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksessä. Näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta.

Koska matkapuhelinten käyttö on laajaa (80–90 % prosenttia pohjoismaalaisista käyttää matkapuhelimia), hyvinkin pienellä riskillä saattaisi olla seurauksia kansanterveydelle. Yleisesti tunnettu periaate riskienhallinnassa on vähentää tai välttää altistusta, jos tämä on mahdollista yksinkertaisilla menetelmillä, silloinkin kun tieteellinen epäily terveysriskeistä olisi heikko tai epävarma.

Pohjoismaisten viranomaisten mielestä on järkevää käyttää esimerkiksi handsfree-laitetta, joka vähentää merkittävästi pään alueen altistumista. Tieto tästä vähentämiskeinosta on hyvä kertoa aikuisille, nuorille ja lapsille. (Säteilyturvakeskus, Pohjoismainen kannanotto, 2007.) Äskettäin julkaistiin pohjoismainen yhteenveto, jonka mukaan aivokasvainten ilmaantuvuus ei ole lisääntynyt matkapuhelimien yleistymisen myötä (Deltour ym. 2012). Aineisto perustuu pohjoismaiden syöpärekisterien tietoihin gliooman ilmaantuvuudesta vuosina 1979–2008. Maailman Terveysjärjestön alainen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut radiotaajuiset säteilyt säteilyn vaarallisuusluokkaan 2B eli mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi. IARC:n luokitus perustuu suurentuneeseen pahanlaatuisen aivokasvaimen (gliooman) riskiin (IARC, 2011).

Edellä on kuvattu fyysisen terveyden näkökulman kannalta radiotaajuisia sähkömagneettisia kenttiä ja niiden vaikutuksia. Ehkäpä merkittävämpi asia työterveyshuollon neuvontatoiminnassa on työntekijöiden huoli siitä, mitä vaikutuksia sähkömagneettisilla kentillä on ja miten vaikutukset ilmenevät epämääräisten oireiden näkökulmasta. Näihin oireisiin kuvataan usein kytkeytyvän muita tekijöitä kuten kansansairaudet, lääkkeet ja kemikaaleille altistuminen. Tämä ei näy ammattitauteina tai sairastumisina, mutta monet ihmiset muuttavat merkittävästikin käyttäytymistään tai toimintaansa näiden epäiltyjen tekijöiden ja vaikutusten takia (Hagström,. ym. 2013). Esimerkkejä näistä ovat mm. langattomien tietoverkkojen käyttö, matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden käyttö sekä epäily taustalla olevien sähkömagneettisten kenttien lisääntymisestä ja vaikuttamisesta nuoriin ja perimään. Tätä voisi havainnollistaa kuvan «Mahdollisten vaikutusmekanismien mallinnusta. Alti»1 mukaisella mallilla, mitä pohdimme jo Duodecimin artikkelissa (Uitti&Pääkkönen 2000).

Kuva 1. Mahdollisten vaikutusmekanismien mallinnusta. Altistuminen vähentyy, mutta riskin subjektiivinen kokeminen voi lisääntyä ja huoli vaikutuksista kasvaa.

Sm kenttien aiheuttamista riskeistä on seuraavassa näkökulmia

• ei ammattitauteja, riski on yleensä pieni verrattuna muihin työturvallisuusriskeihin
• noin 10 000 henkilöä altistuu, erityisesti teollisuudessa
• poikkeaa muista fysikaalisista tekijöistä, altistuminen ei kuvaa asiaa, jos hermostimulaatio on vaikutus, lämpövaikutus on energiaan verrannollinen, soluvaikutusmekanismi tuntematon
• syövän etiologia ja promootio? tieteellinen näyttö vaurioista on epäselvä, huolenaiheina olleet raskaushäiriöt, syöpä, ihovaikutukset ja sähköherkkyys
• herkkien laitteiden häiriöt ja virhetoiminnat ovat mahdollisia
• yleinen keskustelu fokusoituu enimmäkseen viestintään ja syöpiin

Suojautuminen. Sähkömagneettisilta kentiltä suojautuminen tapahtuu teknisin keinoin ja noudattamalla turvallisia työtapoja. Sähkömagneettiset kentät heikkenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa eli etäisyyden lisääminen säteilevään laitteeseen tai työkohteeseen vähentää altistumista. Esimerkiksi kaupungeissa oleville matkapuhelinmastoille on määritetty turvaetäisyydet, jotka ovat keskimäärin 2–6 m antennista säteilysuuntaan mitattuna. Työpaikoilla, joissa voi altistua toiminta-arvot ylittäville sähkömagneettisille kentille, työnantajan on ilmoitettava sähkömagneettisista kentistä asianmukaisin merkein. Jos on olemassa vaara altistuksen raja-arvojen ylittymiseen, kyseiset alueet on myös rajattava tai pääsyä niille on rajoitettava. Ennen mainittuja toimenpiteitä ei tarvitse tehdä, jos on osoitettu, että raja-arvot eivät ylity ja jos turvallisuusriskit voidaan sulkea pois.

Tulevaisuudessa langaton teknologia ja sähkön käyttö lisääntyvät. Esimerkiksi viestintäteknologian kehittyminen on luonut kiistattomia hyötyjä ja etuja mutta myös oireita (Korpinen & Pääkkönen, 2009, 2011 ja 2012). Toisaalta energiansäästösyistä kenttien voimakkuudet pyritään rajaamaan mahdollisuuksien mukaan vain tarpeellisille tasoille. Jatkossa uudet kenttien aaltomuodot, uudet taajuudet kuten terahertsialueen laitteet ja viestintä- ja ohjausteknologian sekä tietoteknologian kehittyminen luovat uusia näkökulmia altistumiseen. Maailma ei ainakaan yksinkertaistu tässä suhteessa. Sähkömagnetismi liittyy elämäämme nyt ja jatkossa hyvin monella tavalla.