Ajoterveysohjeita työterveyslääkäreille
Ajoterveydestä säädetään vuonna 2011 voimaan tulleissa ajokorttilaissa ja ajoterveysasetuksessa. Kesäkuussa 2013 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut ohjeet, miten ajoterveyssäädöksiä tulkitaan ja sovelletaan käytännön lääkärin työssä. Meidän työterveyslääkäreiden on syytä tuntea uudet, ammattikuljettajien ajoterveyttä koskevat vaatimukset.
Näöntarkkuusvaatimukset
Uudessa ajoterveyslaissa säädetään, että ammattikuljettajan näöntarkkuuden on oltava vähintään 0.8 paremmassa ja vähintään 0.1 heikommassa silmässä, tarvittaessa enintään +8 diopterin korjaavia linssejä käyttäen.
Ajokorttiasetuksessa puolestaan todetaan, että ammattikuljettajaksi ei sovellu henkilö, jonka kontrastinäkö on merkittävästi heikentynyt. Ammattikuljettajan ajoterveyttä arvioitaessa on syytä muistaa, että useat silmäsairaudet, kuten harmaakaihi, glaukooma, lasiaissamentumat ja verkkokalvosairaudet sekä verkkokalvon ikärappeuma voivat heikentää kontrastinäköä.
Arvio ammattikuljettajan kontrastinäöstä ja sen vaikutuksesta ajokykyyn tehdään osana näkökyvyn kokonaisarviota käyttäen tarvittaessa apuna jotakin kontrastinäön mittaamiseen tarkoitettua testiä. Tällaisia ovat mm. Pelli-Robson, Cambridge ja Vistech (F.A.C.T.)-testit sekä Lea Hyvärisen kehittämä LH-matalakontrastitesti.
Itselläni on kokemusta LH-testistä. Siinä kontrastinäkö tutkitaan normaalilla valotaululla, jossa musta-valkoisen (100 % kontrastin omaavan) numerotaulun sijasta käytettään 5 % matalakontrastitaulua. Tutkimus tehdään kaukolaseja käyttäen, jos tutkittava käyttää niitä myös ajaessa. Tutkimus on helppo tehdä ja tulkita normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä. Kontrastiherkkyyttä pidetään merkittävästi heikentyneenä, jos tutkittava ei näe lukea taulun ylintä riviä kolmen metrin etäisyydeltä.
Neurologiset sairaudet
Neurologisista sairauksista epilepsia on merkittävä ajokykyyn vaikuttava sairaus. Ammattikuljettajan epileptinen kohtaus aiheuttaa automaattisesti viiden vuoden ajokiellon. Uuden ajoterveysasetuksen mukaan kuljettaja voi kuitenkin palata ammattikuljettajan työhön, mikäli kohtaus on yksittäinen eikä uusia kohtauksia ilmaannu viiden vuoden seurannan aikana, kohtauksettomuus on saavutettu ilman lääkitystä ja neurologi antaa ajoluvan. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista.
Mikäli ammattikuljettajalla on diagnosoitu epilepsia (eli hänellä on joko ollut kaksi tai useampia kohtauksia tai yhden kohtauksen jälkeen tutkimuksissa on todettu epilepsialle altistava taustasairaus), hänelle asetetaan vähintään kymmenen vuoden ajokielto. Kymmenen vuoden kohtauksettoman jakson jälkeen myös epilepsiaa sairastava kuljettaja voi palata ammattikuljettajan työhön, mikäli kohtauksettomuus on saavutettu ilman lääkitystä. Tämäkään ei ollut aiemmin mahdollista.
Edellä mainitut ohjeet koskevat kaikkia epileptisiä kohtauksia niiden laadusta tai esiintymisajankohdasta riippumatta.
Epilepsian lisäksi monien muiden sairauksien vaikutus ajoterveyteen on arvioitu uudelleen. STM:n uudet ohjeet ajoterveyden arvioimisesta löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=40880&name=DLFE-26710.pdf