Lääkäri sairaana - miten sairausloma hoidettiin?
Lääkärien tiedetään olevan sairaslomalla vähemmän kuin väestö keskimäärin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten moni lääkäri oli ollut sairauden takia poissa työstä edeltävän vuoden aikana ja kuinka monta päivää hän oli ollut poissa työstä. Tavoitteena oli myös selvittää, miten sairausloma-asia hoidettiin ja tehtiinkö asianmukaiset merkinnät sairauskertomukseen sekä kuka oli ollut hoitovastuussa.
Lääkärit jäävät harvoin sairauslomalle, ja heidän on vaikea hakea itselleen apua sekä sopeutua potilaan rooliin. Tämä nähdään kulttuurisena arvona lääkäreiden keskuudessa ja lääketieteelliset organisaatiot vahvistavat toiminnallaan tätä käsitystä. Suomalaisia lääkäreitä (n=3313) koskeneessa tutkimuksessa 33 % mieslääkäreistä ja 44 % naislääkäreistä oli ollut sairauslomalla tutkimusta edeltäneenä vuonna. Vastaavat osuudet olivat 57 % ja 66 % kaikilla työntekijöillä.
Kivimäki työtovereineen teki kahden vuoden seurantatutkimuksen sairaalalääkärien (n=447) ja verrokkien (466 osastonhoitajaa ja ylihoitajaa) sairauslomista käyttäen virallisia sairauslomatietoja. Lääkäreillä oli sairauslomia 30–50 % verrokkien sairauslomien määrästä.
Lääkärien keskuudessa esiintyy itsehoitoa omien sairauksien kohdalla, ja terveydenhuoltojärjestelmien palveluja käytetään harvoin.
Lääkäri tarvitsee tiedon, miten menetellä, jos joutuu olemaan sairauden vuoksi poissa työstä. Erityisen tärkeää tämä on äkillisissä sairastumisissa ja päivystysaikana. Käytännön potilastyön vuoksi tieto käytännön järjestelyistä lääkärin sairastuessa on äärimmäisen tärkeä myös työpaikalle.
Sairausloman ilmoituskäytännöistä ei ole kansallista tutkimustietoa. Useimmat julkisen sektorin työnantajat vaativat toisen lääkärin kirjoittaman sairauslomatodistuksen, mikäli yhtäjaksoinen sairausloma ylittää kolme päivää. Työnantaja voi määrittää, vaaditaanko lääkärintodistus jo ensimmäisestä sairauslomapäivästä. Toisaalta juridisesti lääkärin kirjoittama A-todistus on vain suositus potilaalle ja työnantajalle sairauspoissaolon hyväksymisestä – ei sitouttava asiakirja. Sairauskertomusmerkintöjen tekemisestä tai hoitovastuusta lääkäripotilaiden vastaanottokäynneillä ei löytynyt tutkimuksia.
Aineisto ja menetelmät
Tampereen yliopistosairaalan vastuualueen sairaala- ja terveyskeskuslääkäreille lähetettiin lääkärien sairastamista koskeva postikysely vuonna 2004. Kysely lähetettiin 2083 lääkärille. Vastausprosentti oli 65 %. Lopulta aineistona oli 1243 hyväksyttävää vastausta 780 sairaalalääkäriltä ja 463 terveyskeskuslääkäriltä.
Tilastolliset analyysit tehtiin IBM SPSS tilasto-ohjelmalla, versio 20. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssijakautumaa ja tilastollisia tunnuslukuja sekä ristiintaulukointia. Taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli ja työpaikka. Erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin chi2-testillä ja t-testillä.
Vastaajista 664 (54 %) oli naisia ja 570 (46 %) miehiä. Vastaajien ikä vaihteli välillä 25–65 vuotta. Keski-ikä oli 44 vuotta. Vastaajista oli enintään 29-vuotiaita 5 %, 30–39-vuotiaita 27 %, 40– 49-vuotiaita 33 %, 50–59-vuotiaita 29 % ja 60 vuotta täyttäneitä 6 %. Sairaalalääkärien osuus oli 63 % ja terveyskeskuslääkärien 37 %.
Tulokset
Sairauden takia poissa työstä
Kaikista vastaajista 49 % raportoi olleensa poissa työstä viimeksi kuluneen vuoden aikana sairauden vuoksi (Taulukko «"Oletko ollut sairauden takia poissa työstä viimeksi kuluneen vuoden aikana?" Niiden sairaala- ja terveyskeskuslääkärien osuus (%), jotka vastasivat myöntävästi Tampereen yliopistosairaalan vastuualue»1).
Niiden vastaajien joukossa, jotka olivat olleet sairauden takia poissa työstä ja ilmoittaneet sairauspäivien lukumäärän, tuo lukumäärä vaihteli välillä 1–340 päivää. Keskimääräinen lukumäärä oli 11,8 päivää ja mediaani oli 3 päivää. Tavallisin ilmoitettujen sairauspäivien lukumäärä oli yksi.
Sairauspäivien lukumäärän ilmoittaneista vastaajista 24 % oli ollut poissa yhden päivän, 23 % kaksi päivää ja 12 % kolme päivää. Yhteensä 11 % oli ollut poissa 30 päivää tai enemmän. Sairauspäivien lukumäärässä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja miesten ja naisten välillä eikä myöskään sairaala- ja terveyskeskuslääkärien välillä. Myöskään eri ikäryhmien välillä ei ollut eroja.
Kun sairauspäivät luokiteltiin ryhmiin, osoittautui, että 58 % sairauspäiviä raportoineista oli ryhmässä 1–3 päivää (Taulukko «"Miten monta päivää olet ollut poissa työstä sairauden takia viimeisen vuoden aikana?" Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella vuonna 2004 työskennelleiden ja sairauden takia työstä poissa olleide»2). Miesten ja naisten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
| Ollut poissa työstä | Eron tilastollinen merkitsevyys | ||
|---|---|---|---|
| n | % | p | |
| Kaikki n=1241 | 609 | 49 | |
| Miehet n=570 | 232 | 41 | |
| Naiset n=664 | 376 | 57 | <0.001 |
| Ikäryhmät | |||
| > 29 n=58 | 26 | 45 | |
| 30 – 39 n=335 | 201 | 60 | |
| 40 – 49 n=405 | 202 | 50 | |
| 50 – 59 n=358 | 146 | 41 | |
| 60 < n=76 | 30 | 40 | <0.001 |
| Sairaalalääkärit n=778 | 371 | 48 | |
| Terveyskeskuslääkärit n=463 | 238 | 51 | 0.205 |
| Sairaalalääkärit | |||
| Miehet=385 | 150 | 39 | |
| Naiset n=388 | 220 | 57 | <0.001 |
| Terveyskeskuslääkärit | |||
| Miehet n=185 | 82 | 44 | |
| Naiset n=276 | 156 | 57 | 0.010 |
| Päivien lukumäärä | Miehet | Naiset | Kaikki |
|---|---|---|---|
| n=228 | n=369 | n=597 | |
| % | % | % | |
| 1–3 | 64 | 55 | 58 |
| 4–7 | 15 | 23 | 20 |
| 8–14 | 6 | 7 | 6 |
| 15–29 | 4 | 5 | 5 |
| 30–340 | 11 | 10 | 11 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
Miten sairausloma järjestettiin?
Tavallisin tapa oli ilmoittaa esimiehelle (Taulukko «"Miten sairausloma-asia hoidettiin viimeisimmän sairauslomasi aikana?" Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella vuonna 2004 työskennelleiden ja sairauden takia viimeksi kuluneen vuoden aikana työst»3). Vastaajista, joilla oli sairauspäiviä 8–14 päivää, oli 16 % käynyt työterveyslääkärillä.
Kaikista sairaana poissa töistä olleista 8 % ilmoitti jonkin muun kuin vastausvaihtoehdoissa annetun tavan hoitaa sairausloma-asia. Näitä vapaita vastauksia tarkasteltiin lähemmin erikseen. Yli puolet kuului ryhmään "ilmoitin terveyskeskusavustajalle, ilmoitin osastonhoitajalle tai ilmoitin ylilääkärin sihteerille." 15–29 sairauspäivää ilmoittaneista, jotka raportoivat muun syyn (n=4), oli kolme ollut sairaalan poliklinikalla ja yhdellä oli leikkauksen jälkeinen tilanne. 30–340 sairauspäivää raportoinneista muun syyn ilmoittaneet (n=2) kertoivat sairaalahoidosta.
| Sairauspäivien lukumäärä | n | Ilmoitti esimiehelle | Kävi muun lääkärin vastaanotolla | Kävi muun lääkärin vastaanotolla | Kävi työter-veyslääkärin vastanotolla | Kerroin ohi- mennen kollegalle* | Kolleganpuheilla hänen huo-neessaan** | Jokin muu tapa | Kaikki |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| *) Kerroin ohimennen muiden asioiden lomassa kollegalle olevani sairas ja pyysin häntä kirjoittamaan sairauslomaa. | |||||||||
| **) Olin omalla työpaikallani kollegan puheilla hänen vastaanottohuoneessaan | |||||||||
| % | % | % | % | % | % | % | % | ||
| 1–3 | 345 | 80 | 4 | 3 | 1 | 2 | 1 | 9 | 100 |
| 4–7 | 119 | 62 | 8 | 12 | 5 | 3 | 3 | 7 | 100 |
| 8–14 | 37 | 32 | 22 | 22 | 16 | 0 | 0 | 8 | 100 |
| 15–29 | 28 | 29 | 25 | 21 | 11 | 0 | 0 | 14 | 100 |
| 30–340 | 64 | 20 | 37 | 25 | 8 | 2 | 5 | 3 | 100 |
| Yhteensä | 593 | 65 | 11 | 9 | 4 | 2 | 1 | 8 | 100 |
Sairauskertomusmerkinnät ja arvio hoitovastuusta
Kaikista vastanneista, jotka olivat olleet sairauden vuoksi poissa työstä edellisen vuoden aikana, 36 % raportoi, että sairauskertomusmerkinnät oli tehty (Taulukko « "Tehtiinkö sairaudestasi merkinnät sairauskertomukseen?" Niiden sairaala- ja terveyskeskuslääkärien osuus (%), jotka vastasivat myöntävästi ja työskentelivät vuonna 2004 Tampereen yliopistosairaalan »4).
Kysymykseen "Kenellä oli mielestäsi hoitovastuu?" 65 % vastasi "minä itse" (Taulukko «"Kenellä oli mielestäsi hoitovastuu?" Niiden sairaala- ja terveyskeskuslääkärien osuus (%), jotka vastasivat myöntävästi ja työskentelivät vuonna 2004 Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella ja ol»5).
| Sairauspäivien lukumäärä | Vastaajat, jotka ilmoittivat tämän määrän sairauspäiviä | Sairaus kirjattiin potilaan sairauskertomukseen | |
|---|---|---|---|
| n | n | % | |
| 1–3 | 341 | 49 | 14 |
| 4–7 | 119 | 52 | 44 |
| 8–14 | 36 | 27 | 75 |
| 15–29 | 28 | 26 | 93 |
| 30–340 | 64 | 59 | 92 |
| Kaikki | 588 | 213 | 36 |
| Sairauspäivien lukumäärä | Vastaajat, jotka ilmoittivat tämän määrän sairauspäiviä | Hoitovastuussa | ||
|---|---|---|---|---|
| Minä itse | kollega | en osaa sanoa | ||
| n | % | % | % | |
| 1–3 | 341 | 84 | 10 | 6 |
| 4–7 | 118 | 58 | 35 | 7 |
| 8–14 | 37 | 35 | 62 | 3 |
| 15–29 | 28 | 14 | 79 | 7 |
| 30–340 | 64 | 13 | 84 | 3 |
| Kaikki | 588 | 65 | 30 | 5 |
Pohdinta
Lähes joka toinen lääkäri ilmoitti olleensa sairauden takia poissa työstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Sairauspäivien lukumäärän mediaani oli kolme päivää. Sairauden takia töistä poissaolleiden osuus oli suurempi 30–39-vuotiaiden joukossa kuin muissa ikäluokissa. Sairauspoissaolo järjestettiin useimmiten ilmoittamalla siitä esimiehelle. Vastaajista hieman yli kolmasosa raportoi, että sairaus kirjattiin sairauskertomukseen. Niiden vastaajien osuus, jotka katsoivat hoitovastuun olleen kollegalla, suureni, kun ilmoitettujen poissaolopäivien lukumäärä kasvoi.
Sairauden vuoksi poissa työstä
Tässä tutkimuksessa edellisen vuoden aikana sairauden vuoksi töistä poissaolleiden osuus sekä mies- että naislääkäreistä oli hieman suurempi kuin vuosina 2000 ja 2007 julkaistuissa tutkimuksissa. Vuonna 2000 suomalaisista mieslääkäreistä oli 33 % ja naislääkäreistä 44 % ollut sairauslomalla tutkimusta edeltäneenä vuonna ja vuonna 2007 vastaavat osuudet olivat 35 % ja 50 %. Kaikissa tutkimuksissa sairauslomalla olleiden osuus naislääkäreistä oli suurempi kuin vastaava osuus mieslääkäreistä.
Sairauden vuoksi poissa työstä olleiden lääkärien osuus oli suurempi ikäryhmässä 30–39-vuotiaat kuin muissa ikäryhmissä. Tässä ikäryhmässä erikoistumispalveluun liittyvät paineet ovat todennäköisesti suurimmillaan. Näiden ikävuosien aikana monilla on myös pieniä lapsia. Toisaalta myös sairaana työskentelyä raportoineiden osuus oli tässä ikäryhmässä suurempi kuin muissa ryhmissä.
Vastaajista puolet ei ollut poissa työstä sairauden vuoksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Sairauspäivien lukumäärän ilmoittaneista lähes 60 % kuului ryhmään, jossa oli 1–3 sairauspäivää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tällä tavoin tarkastellen sairauden vuoksi poissaolojen määrä vaikuttaa pieneltä. Vastaavalla tavalla kerättyä vertailutietoa lääkärien sairauspoissaoloista ei löytynyt. Toisaalta 16 % sairauspäiviä raportoineista lääkäreistä oli ollut sairauden vuoksi poissa työstä yhteensä yli 14 päivää.
Lääkärin poissaolon järjestelytavat
Tavallisin järjestelytapa oli ilmoitus sairaudesta omalle esimiehelle. Muitakin järjestelytapoja oli. Kaikkia sopivia vaihtoehtoja ei osattu kyselylomakkeessa optimaalisesti kysyä. Vastaukset nostivat esille työyhteisön jäseniä, joille välitön ilmoitus sairastumisesta on tärkeää potilastyön organisoimisen kannalta, vaikka he eivät ole esimiesasemassa sairastuneeseen lääkäriin nähden. Tämä myös osoitti, että organisaatioissa ehkä sittenkin on virallisia tai epävirallisia toimintakäytäntöjä näiden tilanteiden varalle.
Noin neljäsosa vastaajista päätti itse potilasjärjestelyistä sairastuessaan, mikä ilmeni tästä aineistosta aiemmin julkaistussa raportissa. Vain 2 % sairaalalääkäreistä ja 4 % terveyskeskuslääkäreistä ilmoitti, että käytettävissä oli varahenkilöjärjestelmä. Tämä saattaa vaikuttaa päätökseen jäädä sairauden vuoksi pois työstä. Tieto toimintatavasta poissaoloa vaativan sairauden kohdatessa on tärkeä erityisesti päivystysaikana yllättävän sairauden yhteydessä. Sairaalalääkäreistä 31 % ja terveyskeskuslääkäreistä 22 % ei tiennyt tai ei osannut sanoa, kenelle ilmoittaa sairastumisestaan päivystysaikana. Myös tämän oleellisen tiedon puuttuminen saattaa nostaa sairauslomalle jäämisen kynnystä.
Johdonmukaisesti sairauden vuoksi työstä poissaolopäivien lukumäärän lisääntyessä sairaalassa potilaina olleiden lääkärien osuus kasvoi. Myös virallisesti sairausloman hoitaneiden lääkärien osuus kasvoi sairauslomapäivien lisääntyessä.
Vastaavaa tietoa lääkärien sairauslomien järjestelytavoista ei ole löydettävissä vertailuun. Tutkimukset lääkärien sairauspoissaoloista ja etenkin niiden järjestelytavasta ovat harvinaisia. Sairauslomakäytännöt ovat myös kansalliseen sairausvakuutukseen sidottuja menettelyjä, ja käytännöt poikkeavat toisistaan maittain. Tutkimustietoa käytännöistä ei löydy. Epätyypilliset työsuhteet ovat saattaneet muuttaa näitä käytäntöjä viime vuosina. Kuntatyönantajien linjauksissa on tuskin tapahtunut oleellisia muutoksia.
Sairauskertomusmerkinnät ja hoitovastuun arviointi
Lyhyissä sairauspoissaoloissa sairauskertomukseen ei tarvita merkintöjä, järjestelystä voidaan sopia esimiehen kanssa. Asiakirjamerkinnät ovat kuitenkin merkityksellisiä sairausloman pitkittyessä. Vain kolmannes vastanneista raportoi sairauskertomukseen tehdyn merkinnät heidän ollessaan viimeksi poissa työstä sairauden vuoksi. Tämä voi merkitä lyhyttä esimiehen kanssa sovittavaa sairauslomaa tai epävirallista konsultaatiota. Loogisesti kyllä viralliseen käyntiin viittaavien (toisen lääkärin vastaanotto, työterveyshuolto tai sairaala) vastausten määrä kasvoi sairauspoissaolopäivien määrän kasvaessa. Silti vielä vähintään 30 päivää poissaolleista 8 % raportoi, ettei sairauskertomusmerkintöjä tehty. Tämä on yllättävä havainto.
Nuorempien lääkärien oireet saattoivat olla vähemmän vakavia, mutta iäkkäämmissä ikäryhmissä eläkeikä on lähempänä. Joskus tarvitaan työkyvyttömyyseläkettä – siihen taas tarvitaan adekvaatti sairauskertomus osoituksena sairauden etenemisestä ja työkyvyn tukitoimista, jotta edelleen myös työkyvyn menetys voitaisiin osoittaa sekä perustella tähän liittyviä järjestelyjä.
Äskettäinen lakimuutos velvoittaa työnantajan informoimaan työterveyshuoltoa sairausloman määrän ylittäessä vuoden aikana 30 päivää. Toisaalta sairausloman jatkuessa yli 90 päivää on sairaana olevan työntekijän esitettävä Kelalle työterveyshuollon yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa laatima selvitys työhön paluun mahdollisuuksistaan, jotta sairauspäivärahan jatkaminen on mahdollista. Suomessa useimmat lääkärit työskentelevät palkkatyössä, jolloin heillä on oikeus lakisääteisiin työterveyshuoltopalveluihin. Tässä tutkimuksessa vain 4 % vastanneista lääkäreistä oli käyttänyt näitä palveluja viimeisimmän sairausloman yhteydessä.
Tässä tutkimuksessa raportoitiin myös potilastietojen kirjaamisesta ja hoitovastuusta, joista ei löytynyt vertailutietoja. Lääkäreillä on sairastuessaan samat tarpeet ja oikeudet kuin heidän potilaillaankin. Niiden lääkäripotilaiden osuus, jotka raportoivat hoitovastuun olleen toisella lääkärillä kasvoi sairauspoissaolopäivien lukumäärän mukaan. Kuitenkin 13 % niistä vastanneista, jotka olivat olleet sairauslomalla vähintään 30 päivää viimeksi kuluneen vuoden aikana, koki hoitovastuun olleen heillä itsellään. Voidaan kysyä, kertooko tämä hyvästä hoidosta? Toisaalta kysymys hoitovastuusta jää mielipiteeksi – mahdollisesti toinen lääkäri näkisi tilanteen toisin. Tämä on jatkossa tärkeä kvalitatiivisen tutkimuksen aihe.
LT, työterveyslääkäri
Suomen Terveystalo Oy, Tampere, Tullintori
eliisa.maenpaa@gmail.com
Irma Virjo
LT, yleislääketieteen professori (emerita)
Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö
irma.virjo@uta.fi
Kirjallisuutta
- Stoudemire A, Rhoads J. When the Doctor Needs a Doctor: Special Considerations for the Physician-Patient. Ann of Int Medicine 1983;98:654-59.
- Mäenpää,E: Sairaalalääkärin jaksaminen työterveyshuollon näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 729. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere, Finland 2000.
- McKewitt C, Morgan M. Illness doesn´t belong to us. J R Soc Med 1997;90:491-95.
- Töyry S, Räsänen K, Kujala S, Äärimaa M, Juntunen J, Kalimo R, Luhtala Mäkelä P, Myllymäki K, Seuri M, Husman K. Self-reported Health, Illness, and Self-care Among Finnish Physicians. Arch Fam Med 2000;9:1079-83.
- Kivimäki M, Sutinen R, Elovainio M, Vahtera J, Räsänen K, Töyry S, Ferrie JE, Firth-Cozens J. Sickness absence in hospital physicians: 2-year follow up study on determinants. Occupational and Environmental Medicine 2001; 58:361-66.
- Vänskä J, Hyppölä H, Halila H, Virjo I, Kumpusalo E, Kujala S, Isokoski M, Mattila K. Lääkäri 2003 – uutta tutkimustietoa lääkäreistä, Suom Lääkäril 2005;60:1975-79.
- Elovainio M, Heponiemi T, Vänskä J, Sinervo T, Kujala S, Laakso E, Jalonen P, Hakanen J, Husman K, Töyry S, Halila H. Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla? Suom Lääkäril 2007;62:2071-76.
- Mäenpää E, Virjo I. Lääkäri sairastuu – entäs sitten? Suom Lääkäril 2006;61:3241-45.
- Mäenpää E, Virjo I.: Lääkäri sairaana työssä: Suom Lääkäril 2012; 67:3381-87