Don’t worry, love - Työterveyslääkäri tutkijana Liverpoolissa
Monet hyvät asiat elämässä tapahtuvat sattumalta. Olen työterveyshuollon erikoislääkäriksi valmistuttuani aloitellut lääke-epidemiologista tutkimustyötä kliinisen työn ja opetustyön ohella. Neljän lapsen äitinä olen halunnut pitää työmatkapäivät minimissä, mutta tänä kesänä innostuin mahdollisuudesta tutustua STLY:n apurahan turvin Oxfordin yliopistokaupunkiin. Viikkoa ennen matkan alkua kohde vaihtui sattumien summana Liverpooliksi, mikä näin jälkeenpäin arvioituna olikin onnenpotku.
Brittein saarten keskiosa oli minulle uutta seutua, sillä aiemmat Britannian vierailuni ovat suuntautuneet Lontoosta etelään. Ihmiset Liverpoolissa ovat ystävällisiä, puheliaita ja kiinnostuneita suomalaisesta: ensimmäisen päivän aikana sain kaksi kutsua BBQ-juhliin, ja paikallisten puheissa jatkuvasti vilahdelleet "love" ja "mate" saivat oloni tuntumaan heti kotoisalta.
Havaintoja campukselta
Opiskelijoita campuksella (University of Liverpool) on 30 000 ja henkilökuntaa 4700. Toinen toistaan jykevämpiä rakennuksia löytyy laajalta alueelta. Campuksen pohjoisosassa sijaitsee Kansanterveystieteen laitos, jossa tapasin kaksi hyvin ystävällistä ja helposti lähestyttävää kollegaa. Neljän tytön isä Martin O'Flaherty on Argentiinasta lähtöisin oleva lääkäri, joka on kiinnostunut kardiovaskulaariepidemiologiasta ja terveydenhuollon päätöksentekoa helpottavasta mallinnuksesta. Hän toimii tutkijana useissa projekteissa ja on ollut mukana kehittämässä tilastollista IMPACT-mallia, jonka mukaan viimeisten 20 vuoden aikana Britanniassa tapahtuneesta koronaaritautikuolleisuuden puolittumisesta 40 % on lääkehoitojen ja 60 % muuttuneen terveyskäyttäytymisen (tupakoinnin lopettaminen, terveellisempi ravinto, liikunta) ansiota. Iso-Britanniassa on onnistuttu väestötasolla vähentämään rasvan ja suolan saantia, mutta ylipaino on edelleen ongelmana. IMPACT-mallia on käytetty kardiovaskulaarisairastuvuuden selittämiseen väestötasolla Englannin, Walesin ja Skotlannin lisäksi myös Irlannissa, Kiinassa, Uudessa-Seelannissa sekä Suomessa.
Hyvinvointi jakautuu Iso-Britanniassa epätasaisesti. Lontoon etelä- ja kaakkoispuolella odotettavissa oleva elinikä on 2–3 vuotta korkeampi kuin Liverpoolin seudulla. Jopa Liverpoolin kaupunginosien välillä on eriarvoisuutta, vaikka sairaanhoito on kaikille tasa-arvoisesti saatavilla. O'Flahertyn mukaan löydöstä selittävät ravitsemuksen, erityisesti suolan ja rasvan saannin erot.
Toinen tapaamani tutkija, Helen Bromley, on mukana ravitsemusohjelmassa ja hän oli hyvin kiinnostunut suomalaislasten kouluruokailusta, jota arvostetaan edelleen paljon myös ulkomailla. Bromley ihmetteli, miksei Suomi ole osallistunut EU:n osittain rahoittamaan Kouluhedelmäohjelmaan (School fruit scheme), jonka tavoitteina ovat lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy, terveellisten ravitsemustottumusten opettaminen sekä maatalouden edistäminen. Ohjelma on käytössä 24:ssä EU:n jäsenmaassa, Suomen lisäksi ulkopuolella ovat olleet Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomen osuudella unionin tukisummasta olisi kohderyhmälle (päiväkoti- ja peruskouluikä) pystytty jakamaan vain kymmenesosa suositusmäärästä (35 viikon jakso, jakelu 3 kertaa viikossa). Koska lisärahoitusta ei ole löydetty, ohjelmaa ei ole Suomessa aloitettu. Kotiuduttuani kuulin yllättäen uutisista, että Suomi on vuosien epäröinnin jälkeen päättänyt liittyä mainittuun ohjelmaan!
Lämpimän lounaan ostaminen koululaiselle on Iso-Britanniassakin jo mahdollista. Bromleyn mukaan nykyinen hallitus on kuitenkin konservatiivisempi kuin edeltäjänsä ja vaarana on, että kouluruokailu taantuu takaisin vanhaan, huonoon suuntaan.
Omasta tutkimusaiheestani "Terveyskäyttäytymisen ennustevaikutus lääkekäytön adherenssiin" kollegat olivat hyvin kiinnostuneita ja pyysivät artikkeliani luettavaksi. Suomalaiset rekisterit ovat Liverpoolissa suuresti arvostettuja. Viimeisimmän työni tavoitteena oli selvittää, mitkä elintavat ennustavat työikäisen väestön sitoutumista statiinilääkehoitoon ensimmäisen käyttövuoden aikana. Hoitoon sitoutuminen eli adherenssi tarkoittaa sitä, että potilas ottaa lääkkeen hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti ja jatkaa lääkehoitoa riittävän pitkään. Huono adherenssi on merkittävä ongelma etenkin pitkään oireettomina pysyttelevissä kroonisissa sairauksissa. Se lisää liitännäissairauksien ja komplikaatioiden sekä sairaalahoitojen määrää ja heikentää hoidon vaikuttavuutta. Hoidon oikealla suuntaamisella ja toteutuksella on huomattava kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys, sillä puutteet ja virheet lääkkeiden käytössä johtavat merkittävään resurssien haaskaantumiseen.
Kaupunkielämää
Mitkä kolme asiaa on helppo yhdistää Liverpooliin? Kyllä, jalkapallo tulee monille ensimmäisenä mieleen. Liverpool FC on Valioliigassa pelaava jalkapallojoukkue, jonka 45 000 hengen kotistadion sijaitsee Anfieldilla. Liverpool on Englannin jalkapallohistorian menestynein seura. Sillä on englantilaisjoukkueista eniten Euroopan cupin, Mestareiden liigan, UEFA Cupin ja liigacupin voittoja. "You'll never walk alone" soi seuran kannatuslauluna ja tunnuksena on Liverbird. Kävin Stadion tourilla ja hämmästyin sitä intohimoa, jolla jalkapalloon voi suhtautua. Siellä futista ei faniteta vaan eletään ja hengitetään. Ja kyllä, Liverpool FC:tä koko ikänsä fanittaneen poikani koulukasviossa on nyt Anfieldin ruohoa kuivattuna, Britannian hyvin tiukoista turvatoimista huolimatta.
Jalkapalloon liittyvä Hillsborough'n onnettomuus (15.4.1989 Sheffieldin Hillsborough-stadion Englannin FA Cupin välieräottelu Nottingham Forest vastaan Liverpool), jossa sai surmansa 96 Liverpoolin kannattajaa, on kaupungissa edelleen näkyvästi esillä: uhrien muistoa kunnioittavia kiviä ja patsaita on ympäri Liverpoolia. Katsojat puristuivat kuoliaaksi, kun liverpoolilaisten päätykatsomoon päästettiin poliisin virheen takia liikaa katsojia. Onnettomuutta pidetään Britannian pahimpana ja kansainvälisestikin yhtenä historian vakavimmista katsomo-onnettomuuksista.
Toisena saattaa tulla mieleen Beatles ja miksei myös Gerry and The Pacemakers, jonka onnekkaimmat saattoivat nähdä Turussa elokuussa livenä. The Beatles Story on museo keskustassa, Albert Dockilla. Beatles-diggari voi halutessaan osallistua lisäksi kiertoajelulle Johnin ja Paulin lapsuudenkoteihin. "The greatest band who ever lived. The Beatles changed music and the world, forever. The Beatles came from Liverpool. We love The Beatles." julistaa kyltti museon seinällä. Turistiystävällisesti ihan Beatles-matkamuistomyymälän vierestä löytyy vastaava Elvis-myymälä!
Kolmas tärkeä asia kaupungissa on merenkulku, jonka vuoksi Liverpool on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Vuosien 1912 ja 1915 välillä sattuneiden kolmen suuren laivaonnettomuuden vaikutus Liverpoolin menestykselle oli murskaava, vaikkei yhtä tuhoisa kuin ensimmäinen maailmansota. Kaupungissa suunniteltu Titanic vei huhtikuussa 1912 mukanaan meren pohjaan yli 1500, Empress of Ireland vuonna 1914 yli 1000 ja Lusitania vuonna 1915 noin 1200 henkeä. Merenkulkumuseossa tietoa oli niin paljon, että omaksumaan kykeni vain pienen osan. Vuorovesi-ilmiö on koettavissa samalla Mersey-joen satama-alueella kuin Beatles-museo ja teki sekin suuren vaikutuksen suomalaiseen työterveyslääkäriin. Spesialiteettimme on muuten paljon arvostetumpi Iso-Britanniassa, sillä siellä työterveyslääkärin pakeille (sairaalaan) päästäkseen tarvitsee lähetteen yleislääkäriltä. Terveystarkastukset tehdään iän ja sukupuolen, ei ammatin tai työympäristön perusteella.
Liverpool, Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2008, tarjoaa edellä mainitun lisäksi paljon muutakin koettavaa kulttuurin, urheilun, merenkulun, ruokailun, yöelämän ja ostosten parissa. Pääsin seuraamaan mm. juniorisoutajien harjoituksia Wirralin puolella Birkenheadissa, jonne oli kuljettava junalla Mersey-joen alitse, eikä tunneli suinkaan ollut siisti tai erityistä luottamusta herättävä vaan vanha ja parhaat päivänsä jo nähnyt. Olympialuokan kilpasoutu on huomattavasti suositumpaa brittinuorten kuin suomalaisten keskuudessa.
Liverpoolin asukasluku on 1900-luvun alun kukoistusvuosista lähes puolittunut ja on nyt noin puoli miljoonaa. Liverpoolin murretta on alkuun selvästi hankalampi hahmottaa kuin eteläosien englantia. Tälläkin kertaa matka Britanniaan tuntui aikamatkalta menneeseen: kolikko- ja korttipuhelimia on paljon, pennin kolikot ovat arkikäytössä, kassat pakkaavat pyytämättä ruokaostokset pieniin muovipusseihin, rakennuskanta on vanhanaikainen ja energiatehoton eikä suurimmassa osassa autoista ole ilmastointia.
Kaiken vajaan kahden viikon aikana kokemani perusteella suosittelen: "Don't worry, love. Pack your bag and take a flight. You'll never walk alone there".
työterveyshuollon erikoislääkäri, kliininen opettaja, Turun yliopisto
heli.halava@utu.fi
