Kansainvälisen työturvallisuuspalkinnon saanut Oy SKF Ab Muuramen tehdasarvostaa hyvää työterveyskumppanuutta

Hyvä työ – pidempi työura -projektissa mukana

Työkyvyn ylläpito on nähty tärkeänä tekijänä vuosien ajan. Yrityksessä on oma korkeatasoinen kuntosali, joka on aktiivikäytössä. Työfysioterapeutti ohjaa tarpeen mukaan laitteiden käytössä. Henkilöstölle tarjotaan monipuolista vapaa-ajantoimintaa mm. erilaisia palloilupelejä harrastetaan joukkueina ja vuoden mittaan on myös kulttuuritapahtumia.

Keväällä 2011 SKF Muuramen yksikkö lähti mukaan teknologiateollisuuden ja useiden ammattiliittojen yhteiseen kehitysprojektiin Hyvä työ – Pidempi työura. Tämän taustalla on Työterveyslaitoksen Ikävoimaa työhön -hankkeen talomalli. Pilottivaiheessa kehitettiin työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä työkaluja ja toimintatapoja. Henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoman mukaan malli sopi heille erittäin hyvin ja he saivat työkalut työhyvinvointitoiminnan mittaamiseen. Käytössä on nyt SKF Muuramen oma työhyvinvointi-indeksi.

Tällä hetkellä on menossa tuotannon puolella ristiinkoulutus. Sen tavoitteena on poistaa kysyntävaihteluista johtuvat tuotannon pullonkaulat tai ainakin lieventää niiden vaikutuksia moniosaamisella. Toimihenkilöille on tarjolla englannin kielen täydennyskoulutusta. Se koetaan tärkeäksi globaalisti toimivassa konsernissa, jossa konsernin sisäinen käyttökieli on englanti. Turvakoulutus on aktiivisesti mukana toiminnassa.

Taulupalavereissa kaikki voivat vaikuttaa

Tuotannon eri ryhmillä on käytössä itse kehitetty toimintatapa, taulupalaveri. Aiemmin tiimipalaveri oli harvemmin isolla joukolla neuvotteluhuoneessa ja paikalla oli useita tiimejä. Yksittäisten tiimien kehitystarpeet jäivät näin vähemmälle. Haluttiin enemmän aikaa yhden tiimin asioiden käsittelyyn. Taulupalavereita pidetään nyt viikoittain tiimitaulun äärellä. Tiimitaulun seinäkkeelle lisättiin iso fläppilehtiö. Taululla olevaan isoon lehtiöön kirjoitetaan viikon kuluessa asioita, jotka halutaan käsitellä tai joista muiden on hyvä tietää. Näin ne eivät unohdu. Muutos osoittautui nopeasti tehokkaaksi keinoksi kehittää tiimien toimintaa. Säännöllisten palaverien myötä tiedon kulku on parantunut ja vuorovaikutus lisääntynyt. Fläppitauluille muodostuu viikon aikana seuraavan kokouksen asialista, johon kaikki voivat vaikuttaa.

Johto sitoutunut työterveysyhteistyöhön

Yrityksen paikallinen johto on vahvasti sitoutunut työterveysyhteistyöhön. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteet määritellään yhdessä. Työterveyskumppanuus on toiminut nykyisellään vuoden 2010 alusta alkaen ja toiminnan painopiste on selkeästi ennaltaehkäisevässä työssä. Työterveyspainotteinen sairaanhoito kuuluu työterveyssopimukseen. Heti alussa yhtiön johto halusi, että työpaikkaselvitykset tehdään osastoittain melko nopealla aikataululla koko yritykseen. Samalla sovittiin, että terveystarkastukset kytketään työpaikkaselvityksiin. Työpaikkaselvitysten suunnittelussa käytetään apuna yhtiön omaa riskinarviointimateriaalia.

Työterveyshuollon moniammatillisista tietoiskuista on koottu kuukausittain ilmestyvään yhtiön lehteen koosteet. Työterveyshuollon palsta lehdessä toimii hyvänä informaatiokanavana. Sekä työterveyshoitaja että -lääkäri pitävät kumpikin yhtenä päivänä kuukaudessa vastaanottoa tehtaalla. Työterveyshoitaja osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin aina, työterveyslääkäri vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina kutsuttaessa.

Työpaikkaselvitykset tehdään osastoittain. Selvitys alkaa yhteispalaverilla, johon osallistuu koko osaston henkilökunta, johdon edustaja ja tehtaan työsuojeluhenkilöstöä. Sen jälkeen työterveyshoitaja ja -lääkäri sekä työfysioterapeutti tekevät selvityksen työpisteittäin ja tarkastelun kohteena on kaikki osastolla tehtävä työ prosessinomaisesti. Tarvittaessa on tehty työhygieenisiä mittauksia sekä biomonitoroimalla että työhygieenisin mittauksin. Työpaikkaselvityksen palautustilaisuuteen osallistuu moniammatillinen työterveyshuoltotiimi ja koko selvityksessä olevan osaston henkilökunta sekä tehtaan työsuojeluorganisaation ja johdon edustajat.

Työpaikkaselvitysten perusteella on tehty useita merkittäviä ergonomisia parannuksia tuotantoon työfysioterapeutin suositusten mukaisesti. Näin on pystytty vähentämään selän ja yläraajojen kuormitusta työssä. Selvitysten perusteella on merkittävästi vähennetty myös kemikaalialtistumista. Suojainten käyttö on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Kemikaaliriskinarviointi osastoittain on tehostanut kemikaalien varastointia ja säilytystä. Se on johtanut myös ilmanvaihdon parantamiseen ja kemikaalien määrän vähentämiseen.

Palautetilaisuuksissa on ollut lyhyitä tietoiskuja esimerkiksi kuulonsuojauksesta ja koneistajien terveysriskeistä. Työhön sopivien suojakäsineiden etsiminen ja hankkiminen sai alkunsa käsi-ihottumaoireiluista, joita tuli esiin työpaikkaselvityksissä. Taustalla on öljyisten kappaleiden käsittely, missä tarvitaan pitävä ote pienestä, liukkaasta metallikappaleesta. Tällä hetkellä käsien suojausta vaativiin työvaiheisiin on löytynyt sopiva suojaava käsineyhdistelmä, joka ei haittaa työn tekemistä ja suojakäsineiden käyttö on lisääntynyt iho-ongelmien samalla vähentyessä. Kuulon suojaaminenkin on parantunut. On rakennettu meluseinä ja pyritty koteloimaan melunlähteitä. Kevyet sankasuojaimet ovat käytössä niissä työpisteissä, joissa 80 dB:n taso ylittyy, mutta ei tarvita kuppisuojaimia. Tarvittaessa käytössä ovat kuppimalliset suojaimet. Yhteisellä riskinarvioinnilla on parannettu työturvallisuutta. Muuramen yksiköllä on parhaimmillaan ollut yli 20 kuukauden työtapaturmaton jakso.

Suurin haaste työterveyshuolloille on teollisuusasennus ja -huoltotyö, joka tehdään ympäri maailman olevissa laitoksissa ja hyvin erilaisissa työturvallisuuskulttuureissa. Kotimaassakin toimiminen pienten yritysten tiloissa voi olla toimintakulttuuriltaan hyvin erilaista. Lähiasennuksissa on työpaikkaselvityksin pyritty muuttuvia riskielementtejä kartoittamaan. Kaukoasennuksissa riskinarvio tehdään terveystarkastuksessa työolosuhteita kartoittamalla ja riskeihin sen mukaan varautumalla.

Sairauspoissoloprosentti vain kolme

Sairauspoissaoloseuranta luotiin heti työterveysyhteistyön alussa ja sitä seurataan vuositasolla työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Yrityksen sairauspoissaoloprosentti on toimialaan nähden hämmästyttävän pieni, vain 3 %.

Varhaisen tuen malli on jalkautettu osaksi yhtiön toimintaa. Esimiehiä on koulutettu toimimaan mallin mukaan. Työterveysneuvotteluja järjestetään tarvittaessa ja työnantaja on esimerkillisen sitoutunut etsimään korvaavia ja /tai osa-aikaisia työjärjestelyitä. Nämä toimet yhdistettynä henkilöstön sitoutuneisuuteen lienevät pienten sairauspoissaolokustannusten taustalla.

Seuraavana työterveyshuollon kanssa tehtävänä projektina on olla mukana koko henkilöstöä koskevan työyhteisökoulutuksen suunnittelussa ja ikääntyvän työntekijän työkyvyn tuen kehittäminen yhteistyössä johdon ja työterveyshuollon kanssa.

On suuri ilo työskennellä työterveyslääkärinä Oy SKF Ab:n kaltaisessa yrityksessä, jossa työturvallisuutta ja työterveyshuoltoyhteistyötä arvostetaan kautta linjan ja jonka johto on sitoutunut yhdessä sovittujen päämäärien saavuttamiseen. Työnantajan vahva tahtotila työn turvallisuuden ja työympäristön terveellisyyden kehittämisessä lienee merkittävä tekijä arvioitaessa työntekijöiden sitoutuneisuutta työhön.