Pienyrityksen työpaikkaselvitys ja riskinarviointi työterveysyhteistyönä
Työnantajan toimesta työpaikalla on tunnistettava ja selvitettävä työn aiheuttamat vaaratekijät ja kuormitukset. Työterveyshuoltolain mukaan tätä sanotaan työpaikkaselvitykseksi ja se on teetettävä työterveyshuollolla. Työturvallisuuslain mukaan toiminta on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Tämän riskinarvioinnin työnantaja tekee itse tai haluamiensa asiantuntijoiden kanssa.
Ajan ja resurssien säästämiseksi näitä toimintoja on isoissa yrityksissä tehty yhdessä yrityksen työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön kanssa jo kauan. Pienten yritysten osalta toimintaan on herätty hitaammin. Tärkeä huomio oli, että riskinarviointi oli pienyrityksillä laajasti tekemättä, huolimatta siitä, että laki on siihen velvoittanut jo vuodesta 2002. Toinen huomio on, että työterveyshuollon asiantuntemus auttaa työsuojeluasioissakin. Pienillä yrityksillä on harvoin työsuojelukoulutuksen käyneitä omia asiantuntijoita.
Kela korvaa myös riskinarvioinnin
Tärkeä etappi yhdistetyn työpaikkaselvityksen ja riskinarvioinnin mallin tekoon oli se, että työmarkkinajärjestöt, STM ja Kela hyväksyivät sen pienen hyödyn, jonka pienyritys saa työterveyshuollon auttaessa sitä riskinarvioinnin teossa. Mallin mukaan tehtynä riskinarviointi siis hyväksytään tapahtuvan osana työterveyshuoltotyötä, työpaikkaselvitystä ja yritys saa normaalin työterveyshuoltolain mukaisen palautuksen kelasta.
Käytännössä yhteistyön avulla päästään parempaan lopputulokseen, voidaan säästää aikaa ja voimavaroja. Aloitteen samanaikaisen työpaikkaselvityksen ja riskinarvioinnin tekoon voi tehdä joko yritys tai työterveyshuolto. Oleellista on yhdessä tekeminen, työterveysyhteistyö.
Pira-kansio työkaluna
Toimintatapa päätettiin jäsentää työkaluksi. Pienyrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinta, PIRA, opas ja kansio sisältöineen kehiteltiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden ja kolmen työterveyshuollon sekä työpaikkojen kanssa. Käytäntö on hionut ja jäsentänyt toimintamallia. Työpaikka voi tallentaa kansioon kaikki aihealueen dokumentit työterveyshuoltosopimuksesta työsuojelutarkastajan raporttiin. Lomakkeet voi täyttää paperisena tai sähköisesti; vuosikello-juliste ilmoitustaululla tai kahvihuoneen seinällä muistuttaa työnantajaa ja työntekijöitä tulevista sekä menneistä tapahtumista ja voi toimia suunnittelun apuna.
Vaikuttavuus ja käytettävyys tutkitaan
Jo mallin kehitystyön aikana Riikka-Mari Tuomela Tampereen yliopistosta totesi tutkimuksessaan työterveyshoitajien kokemuksista uudesta mallista: "Systemaattinen, toimiva ja yhteistyötä syventävä." Nyt on menossa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella laaja jatkohanke, jossa tavoitteena on arvioida mallin vaikuttavuutta ja PIRA-kansion käyttökelpoisuutta. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: tehostuuko työpaikan ja työterveyshuollon ajankäyttö, tiivistyykö työterveysyhteistyö, vähenevätkö työpaikan vaarat ja kuormitukset? Mukana on kymmenen työterveyshuoltoa ja niiden työpaikkoja. Tutkimuksen edetessä saamme kokemusta myös kansion sisällön kehittämiseen.
LT, dosentti, ylilääkäri,
Terveys ja työkyky; Työterveyshuollon kehittäminen
Työterveyslaitos Tampere
panu.oksa@ttl.fi
Mika Nyberg
TtM, tft, koulutussuunnittelija
Työterveyslaitos Tampere
Minna Savinainen
TtT, tft, erikoistutkija
Työterveyslaitos Tampere
Jarmo Vorne
DI, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos Tampere
Kirjallisuutta
- Oksa P, Lappalainen J, Liuhamo M, Naumanen P, Nyberg M, Savinainen M, Vorne J. Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta. Työterveyslaitos, Helsinki, 2012.
- Oksa P, Lappalainen J, Liuhamo M, Naumanen P, Nyberg M, Savinainen M, Vorne J. Riskhantering av arbetshälsa- och arbetssäkerhet i småföretag, Arbetshälsoinstitutet, Helsingfors, 2012.
- Tuomela R-M. Pienyrityksen riskinarviointi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Työterveyshoitajien kokemuksia uuden toimintamallin käyttöönotosta. Pro gradu tutkielma, Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, 2012.