Yrittäjä ja ammattitautivakuutus
Suomessa on noin 225 000 yrittäjää, joista joka kolmas on nainen. Yksinyrittäjyys on naisilla miehiä tavanomaisempaa (72 % vs 60 %). Yrittäjäksi alkaminen voi olla kutsumus, mutta joskus myös pakon sanelemaa. Yhtenä esimerkkinä ovat franchising-yrittäjät, joista osa on ryhtynyt yrittäjäksi siksi, että vaihtoehtona olisi muutoin ollut työttömyys. Tyypillisesti yrittäjätulosta voi mennä 25–40 % vuokraan.
Yrittäjistä työnantajayrittäjät mukaan lukien vain joka kolmas on liittynyt työterveyshuoltoon, koska laki ei edellytä työterveyshuollon järjestämistä itselle. Yksinyrittäjistä näin on tehnyt vielä harvempi. Osaltaan tähän on vaikuttamassa se, että yrittäjät eivät koe työterveyshuollon sairauksia ehkäiseviä ja työ- ja toimintakykyä tukevia palveluita itselleen mielekkäinä tai rahanarvoisina, vaan panevat rahansa mieluummin sairaanhoitopalveluihin. Työterveyslääkäriä asia ihmetyttää, koska tutkimustieto osoittaa yrittäjien tarvitsevan tukea juuri terveytensä ja työkykynsä ylläpitoon ja hyviä mallejakin on jo tarjolla. Lopputuloksena on, että yrittäjät käyttävät julkisia tai yksityisiä perusterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja, joiden kulut voivan pahimmassa tapauksessa ylittää moninkertaisesti työterveyshuollon vuosikustannukset. Moni onkin ottanut pahan päivän varalle yksityisen sairauskuluvakuutuksen.
Kaikilla yrittäjillä on lakisääteinen velvollisuus ottaa itselleen yrittäjän eläkevakuutus (YEL). Vakuutus antaa turvaa vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Yrittäjänä pidetään myös ammatinharjoittajaa riippumatta siitä, harjoittaako hän yritystoimintaa toiminimellä tai ilman.
Vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä. YEL-vakuutuksen edellytyksinä ovat 18–68 vuoden ikä, yritystoiminta on jatkunut vähintään neljä kuukautta, yrittäjän ansiotulot eivät ole minkään muun eläkelain piirissä, ja että yrittäjän työtulo on vuodessa vähintään 7303,99 euroa vuonna 2013. Eläketurvakeskus on julkaissut ohjeet yrittäjän työtulon määrittämiseksi, mutta yrittäjä voi määrittää työtulonsa melko vapaasti. Hän voi myös halutessaan maksaa suurempaa tai pienempää YEL-vakuutusta yritystoiminnan tuoton mukaisesti. YEL-maksu on vuonna 2013 22,5 % työtulosta ja 53 vuotta täyttäneellä yrittäjällä 23,85 %. Uusi yrittäjä saa 25 % alennuksen YEL-vakuutusmaksusta ensimmäisen neljän vuoden ajan.
Alivakuuttaminen vaikuttaa etuuksien suuruuteen
Yrittäjillä on taipumus etenkin yritystoiminnan alkutaipaleella alivakuuttaa itsensä, eli he ilmoittavat työtulonsa todellista pienemmäksi. Samalla on huomattava, että yrittäjän ilmoittaman työtulon mukaisesti määritelty YEL määrittää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi kaikkia Kelan maksamia päivärahoja, kuten sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja. YEL-taso vaikuttaa myös yrittäjän työttömyyskassan maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työtulo kannattaa siis pitää todellisen työtulon tasolla.
Vakuuttaminen tapaturman ja ammattitaudin varalle vapaaehtoista
Yrittäjällä ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa vakuutusta tapaturman tai ammattitaudin varalle. Tapaturmavakuutusyhtiöstä voi kuitenkin hankkia vapaaehtoisen yrittäjän tapaturmavakuutuksen. Se korvaa yrittäjälle työtapaturmista ja työstä johtuvista ammattitaudeista aiheutuneet sairaanhoitokulut tapaturmavakuutuslain mukaan. Vakuutuksen perusteella saa sairauspäivärahaa ja tapaturmaeläkettä, tarvittaessa kuntoutusta ja koulutuksen uuteen ammattiin, haittarahaa ja haittalisää sekä kuolemantapauksessa perhe-eläkettä ja hautausapua. Päiväraha ja eläke ovat veronalaista tuloa.
YEL-työtulo on yleensä myös vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen vuosityöansio. Vuosityöansio sovitaan tapaturmavakuutusyhtiön kanssa vähintään tapaturmavakuutuslain minimityöansion, 12 220 euroa vuonna 2013, ja enintään suurimman yrittäjien eläkelain mukaisen työtulon suuruiseksi, 165 875 euroa vuonna 2013. Vakuutusmaksu määräytyy sovitun vuosityöansion ja yrittäjän tekemän työn tapaturma- ja ammattitautiriskin sekä vakuutettujen joukosta määräytyvän vapaa-ajan maksun mukaan. Maksu on kokonaan vähennyskelpoinen yrityksen verotuksessa.
Ota puheeksi yrittäjän vakuutusturva
Kun yrittäjä tekee työterveyshuoltosopimuksen, olisi tässä yhteydessä hyvä ottaa puheeksi myös vakuutusturva, vaikka asia onkin ensisijaisesti yrittäjän ja vakuutusyhtiön välinen. Ellei vakuutusta ole, yrittäjän voi ohjata vakuutusyhtiön, Suomen Yrittäjät ry:n tai kunnan yrittäjäneuvonnan palveluun. Liian usein yrittäjät ovat lyhytnäköisiä, jättävät vakuutusturvansa vajaaksi eivätkä ota vakuutusta työtapaturmien ja ammattitautien varalle. Pienyrittäjän työ ei usein eroa mitenkään hänen palveluksessaan olevan työntekijän työstä. Ei ole myöskään epätavallista, että juuri yrittäjä ottaa suurimmat riskit ja tekee vaarallisimmat työt. Siksi on syytä pohtia haluaako työterveyshuoltoon tuleva yrittäjä korvauksen yksittäisestä lääkärikäynnistä vai taloudellista turvaa vakavan sairauden, ammattitaudin tai tapaturman varalta.
dosentti, ylilääkäri
Työterveyslaitos
timo.leino@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Pienyrittäjän työkyvyn tuki. www.tyokyvyntuki.fi
- Yrittäjän työtulo-ohjeet. www.etk.fi
- Helsingin kaupungin yritysneuvonta. www.yrityshelsinki.fi