Tukea vuokratyöntekijöiden työkykyyn

Mitä on vuokratyö ja mitä se vaatii työterveyshuollolta?

Vuokratyöntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen (vuokratyöyritys) mutta antaa työpanoksensa toiselle työnantajalle (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja). Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten käyttäjäyrityksen työpaikalla. Käyttäjäyritys suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan.

Vuokratyössä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on työnantajalla eli henkilöstöpalveluyrityksellä. Vuokratyöntekijöitä koskeva työterveyshuolto ei voi lähtökohtaisesti olla erilainen kuin henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevillä. Vuokrayrityksen työterveyshuollossa saattaa kuitenkin olla eroja, jotka perustuvat työsuhteen kestoon. Vuokratyöntekijän työterveyshuolto voi olla erilainen kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, koska vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestää vuokrayritys eikä käyttäjäyritys.

Käyttäjäyrityksellä on tiettyjä vuokratyöntekijöitä koskevia velvollisuuksia. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja työsuojeluvaltuutetulle. Osa työterveyshuollon toimenpiteistä liittyy kiinteästi työntekopaikkaan, ja käyttäjäyritys on yleensä teettänyt työpaikalla työpaikkaselvityksen. On myös huomattava, että käyttäjäyrityksen on huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin. Yhteistyö henkilöstöpalvelu- ja käyttäjäyrityksen välillä on tarpeellista, jotta mm. henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuoltopalveluiden tuottaja saa tarpeellisen tiedon työn tekemisen olosuhteista. Myös muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, esimerkiksi työkyvyn tuen käytännöistä sopiminen, edellyttää yhteistyötä.

Työntekopaikan riskit ja vaarat on selvitettävä

Yksi lakisääteisen työterveyshuollon keskeisistä tehtävistä on työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla. Koska vuokratyössä työntekopaikka on muu kuin itse henkilöstöpalveluyritys, työpaikkaselvitykseen liittyy monia haasteita.

Työpaikkaselvityksen tekee käyttäjäyrityksen työterveyshuolto. Periaatteessa henkilöstöpalveluyrityksen tulisikin jo sopimusvaiheessa vaatia käyttäjäyritystä toimittamaan tiedot tehdystä työpaikkaselvityksestä tai vaatia tekemään se. Ongelmia voi syntyä, jos käyttäjäyrityksessä asiaan ei paneuduta vaan valitaan mieluummin palveluntarjoaja, joka ei aktiivisesti vaadi selvitystä. Henkilöstöpalveluyrityksen pitäisi niin ikään saada tiedot asiakasyrityksessä tehdystä riskien arvioinnista.

Keskeinen haaste on, miten tieto työpaikkaselvityksistä ja riskien arvioinneista saadaan kulkemaan myös henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuollolle. Vaikka laki ei suoraan velvoitakaan, henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen työterveyshuoltojen olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa niin työpaikkaselvityksistä kuin muista työsuojeluun ja työkyvyn tukeen liittyvistä asioista. Tämä korostuu etenkin, kun työntekopaikalla on erityisiä turvallisuusriskejä tai vaatimuksia työntekijöille. Koko työpaikkaselvitysprosessi tiedonkulkuineen ja vastuineen olisi syytä kirjata ylös. Selvitystä olisi hyvä noudattaa niin henkilöstöpalveluyrityksessä kuin käyttäjäyrityksessä.

Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeen aikana rakennettiin Työpaikan lyhyt riskien ja vaarojen kartoitus -lomake, jonka avulla henkilöstöpalveluyritys voi kartoittaa työolosuhteita yhdessä käyttäjäyrityksen kanssa jo asiakassopimuksen tekovaiheessa. Lomakkeen avulla henkilöstöpalveluyritys saa tiedon käyttäjäyrityksen työntekopaikasta ja työolosuhteista. Näin se voi varmistaa työterveyshuollon kanssa, että vuokratyöntekijällä on riittävät kyvyt ja terveydelliset edellytykset toimia työpaikassa ja työtehtävässään. Viimeistään tässä vaiheessa on sovittava, miten vuokratyöntekijän suojavarusteet järjestetään. Useimmiten varusteista vastaa käyttäjäyritys.

Sairauspoissaolotiedot on toimitettava työterveyshuoltoon

Vuokratyöntekijän sairastuessa hän ilmoittaa sairauspoissaolostaan yleensä paitsi työntekopaikkaansa myös henkilöstöpalveluyritykseen yhteyshenkilölleen. Käytännöt vaihtelevat, mutta joissakin henkilöstöpalveluyrityksissä tietyillä ennalta määritellyillä henkilöillä on mahdollisuus myöntää vuokratyöntekijälle yksi tai useampi päivä sairauslomaa. Useimmiten poissaolosta vaaditaan kuitenkin vähintään sairaanhoitajan todistus.

Sairauspoissaolon ilmoittamiskäytännöt ovat vuokratyössä usein kunnossa: onhan ensiarvoisen tärkeää, että niin henkilöstöpalveluyrityksissä kuin käyttäjäyrityksissäkin saadaan välittömästi tieto sairastuneesta työntekijästä. Jos vuokratyöntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää työterveyshuoltoa sairaanhoitoon, haasteena on, miten tiedot sairauspoissaoloista kulkevat työterveyshuoltoon.

Useimmiten henkilöstöpalveluyritys seuraa poissaoloja, pitää niistä kirjaa (riippumatta siitä, mistä todistukset ovat peräisin) ja ilmoittaa työterveyshuoltoon viimeistään, kun sairauspoissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti 30 päivää. Ongelmia voi syntyä, jos yritys ei itse seuraa sairauspoissaoloja pidemmällä aikavälillä. Tällöin vaihtoehto voi olla kaikkien sairauspoissaoloilmoitusten ja -todistusten lähettäminen työterveyshuoltoon, joka kirjaa poissaolotiedot potilastietojärjestelmään. Tällainen toiminta ei kuitenkaan sisälly tavanomaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon, vaan asiasta on sovittava erikseen.

Vuokratyön käytäntöihin tarvitaan tukea ja ohjeistusta

Vuokratyöntekijällä on kaksi esimiestä: Henkilöstöpalveluyrityksen esimies on hallinnollinen esimies, joka vastaa esim. palkanmaksusta ja työkyvyn tuen mallien toteuttamisesta. Käyttäjäyrityksen esimies puolestaan johtaa ja opastaa työtä itse työntekopaikalla.

Henkilöstöpalveluyritysten esimies pitää vaihtelevasti yhteyttä vuokratyöntekijään ja käyttäjäyrityksen esimieheen. Kun tilanne on kunnossa, ei aktiivista kommunikaatiota pidetä välttämättä tarpeellisena. Varhaisen tuen malleissa keskeistä on ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmaantuessa, joten jos henkilöstöpalveluyrityksen esimiehen yhteydenpito käyttäjäyritykseen ja vuokratyöntekijään on heikkoa, hänen on hyvin vaikea havaita orastavia ongelmia.

Henkilöstöpalveluyrityksen yhteyshenkilöllä on tiedot vuokratyöntekijän poissaoloista, muttei välttämättä käsitystä hänen työskentelystään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksessä taas ei ole tietoa työntekijän sairauspoissaoloista, varsinkaan, jos vuokratyöntekijä on työskennellyt muissakin yrityksissä. Näiden kahden esimiehen yhteydenpito onkin keskeistä, jotta työkyvyn tuen mallit saadaan toimimaan hyvin.

Käyttäjäyrityksen pitäisi itse olla aktiivinen, etenkin jos vuokratyöntekijällä ilmenee pieniäkin ongelmia, eikä odottaa niiden ratkeavan itsestään. Hankkeen aikana ilmeni myös, että esimiehet kaipasivat enemmän ohjeistusta ja tukea siihen, miten ja milloin työterveyshuollon palveluita tulisi käyttää työkykyongelmien ratkaisemisessa. Toisaalta vuokratyöntekijä tietää harvoin tarjolla olevista työterveyshuollon palveluista ja käytössä olevista työkyvyn tuen malleista. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota jo perehdytysvaiheessa. Samoin pitäisi korostaa sitä, että työkyvyn tuen mallin mukaisesti myös työntekijällä itsellään on oikeus pyytä tukea mahdollisiin työkyky- tai työsuojeluongelmiin.

Sekä vuokratyönantajan että käyttäjäyrityksen vastuut työterveyshuollon ja työsuojelun toteuttamisesta ovat paperilla melko selkeät. Käytännössä toimiva työterveyshuolto ja työsuojelusta huolehtiminen vaativat kuitenkin tiivistä yhteistyötä ja selkeitä toimintamalleja jokaisen (työntekijä, henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys, työterveyshuollot) toimijan välillä.