Psykososiaalisen kuormituksen arviointi

Työterveyshuollon tehtävät

Työnantaja tahot ja työterveydet arvioivat tulevaisuudessa entistä tiiviimmin työn aiheuttamaa psykososiaalista kuormittumista ja sen terveydellisiä vaikutuksia. Työterveyslääkärin tulisi osata arvioida psykososiaalisen kuormituksen terveysvaikutukset ja antaa toimenpidesuosituksia. Onko tähän tällä hetkellä valmiuksia?

27.12.2001/1484 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta määrittelee, että työterveyshuollon tulee selvittää työn psyykkinen kuormittavuus sekä työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara.

Työterveyshuollon tehtävä on siis arvioida kuormituksen merkitystä terveydelle. Tämä tulee käydä ilmi työpaikkaselvityksestä ja sen johtopäätöksistä. Työpaikkaselvityksen tulee sisältää toimenpide-ehdotuksia kuormittumisen vähentämiseksi.

Työntekijä voi saada pyynnöstään työterveyshuollon selvityksen työkuormituksestaan, jos on perusteltu syy epäillä terveysvaaraa tai haittaa aiheuttavaa kuormitusta.

Työterveyslääkärin tulisi siis osata arvioida psykososiaalisen kuormituksen terveysvaikutukset ja antaa toimenpidesuosituksia. AVI:n tarkastajat haluavat eritoten työterveyslääkärin kannanoton kuormituksen terveydellisistä vaikutuksista.

Nykytilanne

Työterveyslaitoksen psykologi Heli Hannonen toimii kouluttajana työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa. Hän kertoo kurssilaisten tekevän mm. TIKKA-menetelmään tutustuttaessa ennakkotehtävän psykososiaalisen kuormituksen arvioinnista. Hannonen pitää TIKKA:a hyvänä menetelmänä, joskaan se ei anna suoraan henkisen kuormituksen terveydellisen merkityksen arviota.

Hannosen mukaan psykososiaalisen kuormittumisen arviointia mutkistaa se, että myös yksityiselämä kuormittaa. Arviointiin tulisikin suhtautua kuten meluarvioon: sairastuttaako kuormitus suurimman osan työntekijöistä? Hänen mukaansa myös työterveyslain 25 § on huonosti työterveyksien tiedossa. Hannonen jatkaa, että työpsykologit ovat kokeneet pelkät yksilövastaanotot turhauttavina. Psykologit haluaisivat enemmän mukaan työpaikkakäynneille ja ennaltaehkäisevään työhön.

Hannonen toteaa, että psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin suurin haaste on erottaa ihmisten kokemukset työn piirteistä, riippumatta siitä kuka työtä tekee. Kuormitusta aiheuttavat nykyään eritoten huono esimiestyö sekä keskeytykset, joita aiheuttavat mm. sähköposti ja käsitys tai kulttuuri, että hyvä työntekijä on aina tavoitettavissa.

Työpsykologien kyselyn tulokset

Lähetin kyselyn Pirkanmaan alueella toimiville kolmellekymmenelle työpsykologille, joista noin puolet vastasi kyselyyn.

Vastausten mukaan henkisen kuormituksen arvioinnit päätyvät pääsääntöisesti psykologeille. Kuitenkaan esimerkiksi kaikki työuupuneet eivät automaattisesti päädy psykologin vastaanotolle. Työterveyslaitokselta tai työsuojelupiiriltä olivat harvat hakeneet apua ongelmatilanteeseen, ja saamansa avun tason he kokivat vaihtelevaksi. Työsuojeluvaltuutettua oli sen sijaan kehotettu olemaan tarvittaessa kyseisiin instansseihin yhteydessä. Psykologit kokevat psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin perustehtäväkseen. Suurin osa käyttää apunaan olemassa olevia arviointimenetelmiä. Psykologeja toimii työterveyksissä vakituisina noin neljäsataa. Noin joka kolmannessa työterveyksistä on oma työterveyspsykologi, kolmannes käyttää ostopalveluita, kolmannes ei käytä työterveyspsykologeja. Työterveyshuolto 2010 -kyselyn mukaan fysioterapeutteja hyödynnetään tunneissa laskien kuusi kertaa enemmän työpaikkaselvityksiin, tietojen antamiseen ja ohjaukseen kuin psykologeja. Sama pätee terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien lukumäärään.

Työterveyslaitoksen rooli

Työterveyslaitoksella (TTL) tutkitaan tällä hetkellä mm. työn imua ja uupumusta sekä muutosta ja varhaista tukea. Menneillään on myös Stressi, työuupumus ja mielenterveys -tutkimus.

TTL:n apua pyydetään, kun työtervehuollon normaalit toimintamallit eivät ole tuottaneet tulosta ja kun työpaikalla tilanne on jo kiristynyt, hankala ja haittaa työntekoa. Kyselymenetelmistä TTL käyttää lähinnä ParTy^®-menetelmää. Työterveyslaitoksen asiantuntijoille tulee puhelinkonsultaatioita menetelmiin liittyen ja kyselyitä mitä vielä voisi tehdä. Työtilaukset tulevat luonnollisesti työnantajan ja lähinnä työsuojelun taholta. Työterveyslaitoksella on myös työnohjauspalveluita.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ohjeistavatkin miettimään jo työtyytyväisyyskyselyitä tehtäessä, mitä toimenpiteitä tehdään kyselyn jälkeen. Muutoin kyselyt johtavat turhautumiseen.

Psykososiaalisen kuormittumisen arviointimenetelmät

Käytetyimmät menetelmät työterveyshuolloissa ovat TIKKA, QPS-Nordic sekä uutena ParTy (Parempi Työyhteisö) sekä työtoimintalähtöiset menetelmät. Lisäksi tehdään työyhteisöselvityksiä.

Yksittäisen henkilön tilan arvioimiseen käytetään mm. valmiita mittareita, kuten BBI-15 (Bergen Burnout Indicator), BAI (Beckin ahdistuskyselylomake), BDI-II ja SCL-90, IFC ja MBI-GS (Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä). Psykologit pyrkivät tekemään kokonaisvaltaisen arvion ilman tiukkaa menetelmiin sitoutumista.

Lehtikatsauksen perusteella tieteellisissä tutkimuksissa käytetään edelleen ERI-mallia ja Karasekin mallia.

Tikka-menetelmä

TIKKA 2005 on ensisijaisesti tarkistuslista. Se ei ole puhtaasti kysely tai havainnointimenetelmä. Menetelmää käytettäessä pyritään toteamaan tarkistettavissa olevat asiat, kuten työajat/ylityöt, kirjalliset työnkuvat sekä työntekijän ja esimiehen käsitykset tavoitteesta. Arvioinnin kohteena on työ sen tekijästä riippumatta. TIKKA-menetelmää ollaan päivittämässä.

Työterveyslaitoksen party^®-menetelmä

Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Merike Mehine kertoo Parempi Työyhteisö (ParTy)^®:stä:

– Menetelmä perustuu Terve Organisaatio -tutkimushankkeeseen, joka toteutettiin 1990-luvun loppupuolella. ParTy^® on käytännössä THB:n päivitetty versio. Edeltäjästään uusi versio eroaa mm. raportoinnin, kysymysmuotoilun, sisällön ja pituuden osalta. Kehittämistyössä on hyödynnetty asiakaspalautetta ja uutta tutkimustietoa. Näiden avulla kyselyä on kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi ja raportointia selkeämmäksi.

ParTy^® on kyselymenetelmä, joka perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio -malliin, jonka mukaan organisaatiossa tulee olla selkeä perustehtävä. Erilaiset rakenteet tukevat lisäksi perustehtävän toteuttamista: oma työ ja yhteistyö sujuvat, tieto kulkee riittävästi, vuorovaikutus on avointa, ongelmat ratkaistaan, johtaminen tukee hyvää työyhteisöä, jossa osataan tarvittaessa myös muuttaa toimintaa. Kyselylomakkeen aihealueet on valittu niin, että ne ovat tiukasti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. ParTy^® oli Työterveyslaitoksella Vuoden tuoteteos 2012.

Lomake räätälöidään aina asiakaskohtaisesti, ja siinä käytetään organisaation omaa kieltä. Asiakkaat pystyvät lisäämään joitakin lisäkysymyksiä esim. taustatietoihin tai lisäteemoihin.

Tulokset raportoidaan avainlukuina, tuloskoosteina (summamuuttujina) ja kysymystasolla. Tulokset voidaan tarkastella keskiarvoina, myönteisesti suhtautuneiden prosenttiosuudella tai jakaumalla. Kokonaisavainluvun tarkoitus on antaa kokonaiskuva tuloksista yhdellä luvulla ja se on kehitetty asiakaspalautteen perusteella.

Tuloksia on mahdollisuus tarkastella mm. taustamuuttujan suhteen esim. esimiesaseman suhteen. Osa kokonaisuudet peruskyselyssä ovat: työstressi, Työn ilo, työryhmän toimivuus, työryhmän kehittämisaktiivisuus, työryhmien välinen yhteistyö, Esimiehen toiminta, Johdon toiminta, Kuormitustekijät työssä, työn hallinta: kehittämis- ja vaikutusmahdollisuudet, tehtävien sekä tavoitteiden tunteminen.

Vertailu on mahdollista tehdä suomalaiseen vertailuaineistoon, organisaatiotasoon sekä omaan aiempaan tulokseen.

Kuten muidenkin työyhteisökyselyjen ParTy^®:n tavoite on ohjata kehittämistoimia.

Esimiehille suunnattu opas auttaa hyödyntämään tuloksia. Työterveyslaitoksen prosessiin kuuluvat aina myös johdon palautetilaisuus ja esimieskoulutus, joka tukee tulosten hyödyntämistä työyhteisön kehittämisessä.

Vuodesta 2012 ParTy^® on ollut saatavilla lisenssinä työterveyshuoltoihin. Lisenssi on työterveyskohtainen. Vuosittain peritään käyttömaksu ja käyttöasteen mukainen laskutus. Sähköinen tietojen keruu webropolissa varmistaa vertailuaineiston kasvamisen ja luottamuksellisuuden.

Muualla maailmassa

Ruotsissa Tukholman yliopiston Stress Research Institute (Stressforksningsinstitutet) käyttää psykososiaalisen kuormituksen arviointiin omaa Swedish Work Environment Surveys –menetelmää (SLOSH), Siegristin ponnistusten ja palkkioiden mallia (ns. ERI) ja Työn vaatimusten hallinnan ja tuen mallia (JDCS-mallia).

Mindfulness-tekniikan kehittänyt University of Massachusetts Medical School; Center for Mindfulness käyttää MBSR-ohjelmassaan seuraavia menetelmiä: the MSCL (Medical Symptom Check List), BSI (Brief Symptom Inventory), 5-Factor Mindfulness Questionnaire, FACT-SP-EX (Functional Assessment of Chronic Illness Therapy, Spiritual Well Being), SCS (Self-Compassion Scale) ja PSS 10 (Perceived Stress Scale).

Pohdintaa ja johtopäätöksiä

Edelleenkään ei ole yksilötyökaluja todentamaan yksilön psykososiaalista kuormitusta. Tältä osin esim. Työterveyslaitos voisi arviointimenetelmiä kehittää.

Työterveydet ovat käyttäneet Työterveyslaitoksen palveluita psykososiaalisen kuormittumisen osalta vain vähän ja lähinnä ongelman kärjistyessä. Työterveyslaitoksen valmiudet ovat tällä sektorilla selkeästi heikommat kuin esim. kemikaalien terveysriskien arvioinnin osalta.

Työterveyshuollossa tulisi olla toimintamalli psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Myös indikaattoreita kuormittumisen havaitsemiseksi tulee kehittää. Nykyisellään psykososiaalisen kuormituksen arviointia työterveyksissä tekevät työterveyspsykologit. AVI:n tarkastajat tulevat kuitenkin haluamaan työterveyslääkärin arvion kuormittumisen terveysvaikutuksista. Osaamista tähän tehtävään ei ole ja lisäkoulutusta tarvitaan. Asiantuntijoina työterveyslääkärit voivat edelleen käyttää työterveyspsykologeja. Työterveyspsykologit haluaisivat paneutua enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Heitä tuleekin ottaa mukaan jo perustyöpaikkaselvitysvaiheessa.

Psykososiaalisen kuormituksen arvioinnissa yleisin virhe on paneutua yksilölliseen kokemukseen pitäytymättä faktoissa. Psykososiaalinen kuormittuminen tulisikin rinnastaa melun arviointiin: kuormitustekijöitä on työssä ja vapaa-ajalla. Täten tulisikin huomioida, onko kuormitustekijöitä työaikana liikaa, samoin kuin fyysistä kuormitusta arvioitaessa selvitetään alkuun esim. Toisto-Repellä työsuoritusten määrä riippumatta yksilöllisistä tekijöistä.

Uskon, että liiallinen psykososiaalinen kuormitus tullaan tulevaisuudessa listaamaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi. Tällöin myös työuupumus on mahdollista todeta ammattitaudiksi sovittujen kriteerien täyttyessä, kuten nykyisellään sisäilmaongelmista johtuva astma. Uskon, että kriteereinä tulevat olemaan mm. räikeät puutteet työnantajan toiminnassa ja henkilön aiempi psyykkinen oireilemattomuus tai esim. vain reaktiivinen masennusreaktio. Tällöin työuupumuksesta tulee Työterveyslaitoksen poliklinikan uusi työllistäjä syrjäyttäen jo väistyvän asbestin. Uskoakseni tämä tulee johtamaan myös työurien pitenemiseen työolojen ja -viihtyvyyden parantuessa.