Mitä se työelämätuntemus oikein on?
Terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja jatkokoulutukseen tulisi lisätä työelämätuntemusta, mutta mitä se työelämätuntemus oikein on? Mitä terveydenhuollon työelämäspesialistien, työterveyshuollon edustajien, olisi hyvä työelämästä tietää? Käyttöön on tullut uusi termi, jonka kaikki tietävät, mutta jota ei ole varsinaisesti selitetty missään.
Termi työelämätuntemus on viime aikoina tullut yhä laajemmin käyttöön. Siihen törmää vähän kaikkialla, mutta termin sisältöä ei oikein kukaan selitä. Olo on kuin Nalle Puhilla, Hyvin Pieniälyisellä Karhulla, jolle Pitkät Sanat ovat Hyvin Vaikeita. Kirjoittaja päätti kuitenkin yrittää selvittää, mitä termi tarkoittaa.
Toimintaamme ohjaavan STM:n sivuilta löytyy työelämätuntemus-hakusanalla vain yksi osuma. Tuoreessa STM-raportissa (2013:14) "Työterveyshuollon koulutuksen turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen" käsitellään myös työelämätuntemusta ja sen lisäämistä terveydenhuollossa, kuitenkin lähinnä etsien erilaisia keinoja ja kanavia sen lisäämiseksi – sisältöä ei kerrota. Hakutuloksen lisäksi oli tiedossa, että myös varsin tunnetussa Vesa Rantahalvarin johtaman työryhmän selvityksessä (STM 2011:6) esitetään, että "lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa varmistetaan työelämätuntemus".
STM:n sivuilla on oma Työelämä-osionsakin. Se sisältää työsuojelun, työsuojelun työpaikoilla, työsuojeluvalvonnan, työterveyshuollon ja työkyvyn ylläpidon, työhyvinvoinnin; tasa-arvon, nuoret ja työn; perhe-elämän ja työn, ikääntyneet sekä Työelämä 2020 -hankkeen.
Mitä työelämätutkimus sanoo asiasta? TTL:n sivuilla ainut työelämätuntemushaun tulos on sama raportti kuin STM:n sivuilla. Työelämä-sanalla hakeminen tuotti jo reilusti eli 37 120 tulosta. Haun 25 ensimmäisestä tuloksesta 23 käsitteli muuttuvaa, kestävää, parasta ja tulevaisuuden työelämää sekä kaksi tulosta työelämän arvoja ja työelämää ja terveyttä. Työsuojelurahaston sivuilla ei löydy yhtään dokumenttia haulla työelämätuntemus. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy yksi dokumentti – se käsittelee työyhteisöviestintää.
Entä työmarkkinajärjestöt? EK:n sivuilta tulee yksi osuma: EK:n lausunto Opetusministeriön valmistelemaan luonnokseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi 2007–2012 (KESU-luonnos), nimeltään "Opettajien yritys- ja työelämätuntemusta on lisättävä kaikilla kouluasteilla perusopetuksesta opettajankoulutukseen." SAK:n sivuilta puolestaan löytyy kaksi dokumenttia, joissa sana mainitaan, ei selitetä.
Erikoistuvien lääkäreiden koulutusta ohjaavassa lokikirjassa ei ko. termiä esiinny. Työelämään liittyviä erilaisia asioita ja ilmiöitä siellä on lukuisa joukko.
Jos aikuisille ei asiaa selitetä, selitetäänkö nuorille? Akava jakaa opiskelijoille opasta Valppaana työelämässä, opas opiskelijoille. Opas sisältää lyhyitä kommentteja työehto- ja työsopimuksesta, koeajan, työsuhteen eri muodot, ulkomaan työn, työaika-asiat, sairauslomat, erilaiset vapaat, sairausvakuutuksen, työelämän tietosuojan, työturvallisuuden ja -suojelun, työterveyshuollon, työn eriperusteiset päättymiset ja siihen liittyvän sosiaaliturvan, eläkeasioita sekä järjestäytymisen.
Peruskoulun 9-luokkalaisille järjestetään työelämään tutustumisen ns. TET-jaksoja, jonka aikana oppilaat TAT:n Opetin.fi-sivujen mukaan tutustuvat ohjatusti työelämään sekä yritysten ja työyhteisöjen toimintaan. Nuori pääsee näkemään, millaista työelämä on, millaista on olla työntekijä, millaista on toimia työyhteisössä. Tutustumisjakson aikana nuori voi tutustua eri ammatteihin ja aloihin ja saada näin tietoa omien ammatinvalintasuunnitelmiensa tueksi. Nuoret saavat kokemusperäistä tietoa työelämän vaatimuksista, asetelmista ja oikeasta tekemisestä.
Ilmeisen vaikea sana siis muillekin kuin Hyvin Pieniälyiselle Karhulle – katsotaan siis, mitä sivistyssanakirja, Suomi Sanakirja termistä sanoo. Kirja ei kuitenkaan tunne työelämätuntemus-termiä. Työelämälle se antaa määritelmän "ansiotyö tai yleensä työnteko yhteiskuntaelämän muotona, esim. Siirtyä koulusta työelämään". Synonyymisanakirja antaa työelämälle synonyymeiksi sanat "työskentely, työnteko, toimiva, työ-, työssäkäyvä; työtätekevä, riittävä".
Jos täsmähaut eivät auta, auttaisiko yleishaku? Google-haku "työelämätuntemus" antaa jo kunnon tuloksen, 2860 sivua. Ensimmäisenä haku vei Akavan sivuille vuonna 2005 julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan työelämätuntemusta tarvitaan erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Sen mukaan hyvään työelämätuntemukseen kuuluu muun muassa hyvä työmarkkinoiden tuntemus, tieto nykyaikaisen työelämän vaatimuksista ja uusimmista käytännöistä. Ensimmäisistä 30 osumasta valtaosa oli eri oppilaitosten työelämään orientoivien kurssien (1–3 opintopistettä) kuvauksia. Kuvausten perusteella pääpaino näillä kursseilla oli oppia, kuinka tehdään hyvä työhakemus ja kuinka töitä haetaan – käytännönläheistä toki, mutta tämäkään ei oikein vastaa otsikkomme kysymykseen.
Yritys määrittää termi
Termiä ei siis ole virallisesti määritelty. Tätä artikkelia varten kirjoittaja määritteli termin seuraavasti: "Työssäkäynnillä on sekä suoria että epäsuoria, sekä myönteisiä että kielteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisetkin tuntevat ne tekijät, jotka vaikuttavat, säätelevät tai selittävät työssäkäyntiä ja työelämää ja niiden vaikutuksia niin yksikön, organisaation kuin yhteiskunnankin kannalta. Näin he voivat asiantuntemuksensa avulla osaltaan edistää terveyttä, työhyvinvointia ja työelämää." Mitähän Hyvin Pieniälyinen Karhu tästä määritelmästä sanoisi?
Yritys määrittää sisältö
Osalla lukijoista on luontaista työelämätuntemusta oman monipuolisen työskentelyuransa myötä. On toimittu rakennuksilla, lihakaupan myyjänä, assistenttina, opettajana ym. ennen lääkärin tehtäviin siirtymistä. Lääkärinkin tehtävissä saa työelämätuntemusta tuta: toimiiko julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa, virka-, työsopimus- vai ammatinharjoittajasuhteessa vai peräti oman yrityksen kautta? Säädökset, toimintalogiikat, tavoitteet, työsuhdeasiat ja työolosuhteetkin ovat selvästi erilaisia, vaikka samaa lääkärin työtä tekisi.
Ammattinetti.fi on palvelu, jonne on kuvattu satoja ammatteja koulutus- ja työnkuvineen. Työterveyslääkäristä siellä oli kuvaus: "Työterveyshuollossa lääkäri tekee samankaltaista ehkäisevää työtä aikuisväestön parissa (kuin lääkäri terveyskeskuksessa) ja osallistuu terveyskasvatukseen ja terveydenhuollon suunnitteluun sekä valvoo erilaisten yritysten ja työpaikkojen terveydellisiä oloja." Sinänsä mainio ja nykyaikainen, kaikkien saatavilla oleva palvelu, joka varmasti lisää ammattien ja sitä kautta työn ymmärrystä, vaikka ihan kohdallaan kaikki määrittelyt eivät olisikaan.
Työpaikoilla oppii työstä
Kun työmarkkinajärjestöjen edustajilta kysyy, mitä työelämätuntemus on, saa erinomaisen käytännön neuvon: Tehkää työpaikkaselvityksiä mahdollisimman paljon – työpaikoilla oppii työstä! Käyntien ja niihin valmistautumisen myötä tulevat erilaiset toimialat, moninaiset työtehtävät, erikokoiset ja eri kehitysvaiheessa olevat työpaikat ja organisaatiot ja niiden eri muodot tutuiksi.
Lisäksi tulisi tietää ja tunnistaa työnantajan ja työntekijän erilaiset roolit erilaisine ja yhteisine oikeuksineen, velvollisuuksineen ja tavoitteineen (esim. mitä on työnjohto-oikeus). Työelämän yleiset pelisäännöt on hyvä tietää: mm. työajat, palkanmaksu, järjestäytyminen. Yksityisyyden suojasta työelämässä on hyvä tietää esimerkiksi, mitä tietoja työnantaja voi työntekijästä kerätä.
On myös hyvä tietää työsuhteen sääntelyjärjestelmän periaatteet. Sille luovat lait luo pohjan, mutta mitä työsopimus tarkoittaa ja mitä työ- ja virkaehtosopimukset tarkoittavat? TES-säädöksin voidaan lakisääteisiä etuja täsmentää tai parantaa. Kaikkia ei tarvitse tuntea – niitä on toistasataa erilaista eri ammattiryhmille – mutta tunnethan edes omasi? Keskeinen terveydenhuollon lainsäädäntö on useimmille meistä tuttua, mutta myös keskeinen työelämän lainsäädäntö on tunnettava – se löytyy helposti yhteen koottuna esim. TEMin sivuilta. Ja tietysti toimintaamme tukeva työsuojelutoiminta niin lakien kuin toiminnan ja valvonnan tasolla on hyvä tietää.
Lääkärin on hyvä tietää tarkasti, millä perusteilla voi luvallisesti olla työstä pois. Mitä sairauspoissaolo tarkoittaa, miten se todistetaan, mikä on työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja muu sosiaalivakuutusturva siltä ajalta? Mitä lukusarja 0-1-3-5-7-14-30-60-90-180-500 tarkoittaa siinä yhteydessä? Entä voiko käydä työajalla lääkärintarkastuksissa tai muiden ammattiryhmien edustajien antamissa hoidoissa tai vastaanotolla? Entä mitä tarkoittavat työehtosopimusperusteiset poissaolot, tilapäinen hoitovapaa lapsen sairastuessa, poissaolo pakottavasta perhesyystä tai perheenjäsenen hoitamiseksi tai vaikeasti sairaan lapsen hoito? Millä perusteilla työsuhde voidaan päättää esim. pitkäaikaisen sairastelun, päihteiden käytön tms. henkilökohtaisen syyn vuoksi? Potilaan ei tule joutua työelämän ulkopuolelle ainakaan siksi, että hoitava lääkäri ei tunne työelämän säädöksiä, vaihtoehtoja ja sosiaaliturvajärjestelmän mahdollisuuksia.
Mitkä ovat irtisanomisperusteet työn vähenemistilanteissa? Milloin on kyse tasa-arvosta työelämässä? Syrjintää tulee lääkärinkin syrjiä, yhteistoimintamenettely on hyvä tuntea. Työttömyysturva ja työeläkejärjestelmä ja erityisesti ammatillinen kuntoutus, työeläkekuntoutus on tunnettava, jotta sitä voisi hyödyntää mahdollisimman hyvin, kansaneläkejärjestelmä ja sen kuntoutusmuodot myös. Yhteistoimintakumppaneiden, kuten TE- tai työsuojeluviranomaisten toiminta on hyvä tuntea, työterveyshuollossa myös työmarkkinajärjestöjen toiminta. Yritys-, yrittäjyys- ja terveystaloutta on hyvä ymmärtää.
Työelämätuntemuksen hunajapurkissa on näin jo paljon asioita, mutta mitä suomalaisen työelämän tutkimus, kuten Työ ja terveys tai Työelämäbarometri, kertoo siitä? Trendit, tilastot, tavoitetilat – millainen on Euroopan paras työelämä 2020? Millaista työelämä on Euroopan muissa maissa esimerkiksi EU-OSHA:n tilastojen mukaan?
Tässä siis on jo melkoinen joukko paramedisiinisia asioita osattavaksi. Varmasti joku jo miettii, tehdäänkö työterveyslääkäreistä pieniä työsuhdejuristeja? Juristeja emme ole emmekä kenenkään edunvalvojiksi tule, direktio-oikeuden varpaille on turha astua – oman toiminnan rajat tunnettava. Tämä kirjoitus ei toisaalta ole mikään totuus: mitä esimerkiksi sinä tuumaat asiasta? Sisältääkö artikkeli mielestäsi keskeiset asiat, puuttuuko jotain oleellista, onko jotain liikaa tai onko tämä taas vain työterveyslääkärille lisäkuormaa?
Selvää kuitenkin on, että hyvä työterveyslääkäri tuntee toimintaympäristönsä – mitä enemmän ymmärrystä, sen parempi. Tuloksena parempi työelämä?
Työterveyshuollon kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen@uef.fi
Kirjallisuutta
- Roger E. Allen: Nalle Puh ja johtamisen taito. WSOY 1997.
- STM: Osaajia työterveyshuoltoon! Työterveyshuollon koulutuksen turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen. STM raportteja ja muistioita 2013:14.
- STM: Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. STM selvityksiä 2011:6.