Työkykyasiantuntija työterveystiimin jäsenenä

Ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluprosessin kulku

Ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluprosessi käynnistää työtekijän elämässä muutosprosessin, jossa on kyse suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jolla tavoitellaan työntekijän tietoisuuden kasvua omista mahdollisuuksistaan ja jonka aikana tavoitteena on luoda konkreettinen jatkosuunnitelma työelämään palaamiseksi tai työelämässä jatkamiseksi.

Muutosprosessi käynnistyy tilanteen selvittelyllä. Selvitetään työntekijän oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tai muut sosiaaliturvan ja tuen muodot, joilla konkreettinen suunnitelman voidaan viedä käytäntöön. Jos työntekijällä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, tämän hakeminen käynnistyy työntekijän hakemuksesta. Jo hakemusvaiheessa aloitetaan työntekijän oman toimijuuden tukeminen ja sitouttaminen omaan prosessiinsa.

Varsinainen suunnitelman työstäminen puolestaan käynnistyy kuntoutusprosessin eri toimenpidemahdollisuuksien tarkastelulla, jossa eri toimenpiteitä tarkastellaan suhteessa toisiinsa sekä suhteessa mahdollisesti rinnalla kulkevaan hoitoprosessiin. Suunnitteluprosessi on kuntoutuja-työntekijäkeskeinen, yksilöllisesti työntekijän voimavaroja ja tarpeita huomioiva, työtekijän omaa toimijuutta tukeva sekä kokemuksellisen oppimisen kehää myötäilevä. Suunnittelun pohjana ovat tapaamiset, jotka ovat suunniteltuja, ohjattuja keskustelutilanteita, joissa yhteistä ymmärrystä työntekijän tilanteesta rakennetaan dialogin kautta. Työntekijä valmistautuu tapaamisiin erilaisten prosessin etenemistä tukevien kotitehtävien kautta.

Työntekijän kuntoutumisvalmius ja -motivaatio ovat ensiarvoisen tärkeitä suunnitelman aikaansaamiseksi ja toteuttamiseksi. Työkykyasiantuntijan tehtävänä on huolehtia suunnitelmallisen kuntoutusprosessin etenemisestä. Hän on ikään kuin työntekijän työpari, joka auttaa häntä suunnitelmallisesti peilaamaan omia ajatuksiaan ja selvittämään tarjolla olevia mahdollisuuksia antamatta kuitenkaan valmiita, puolesta tehtyjä ratkaisuja. Työkykyasiantuntija auttaa tarvittaessa työntekijää myös luopumaan epärealistista tavoitteista, mikä ei tapahdu toiveita ja haaveita murskaamalla vaan työntekijän omaa oivaltamista hyödyntäen. Tehtävien myötä käydään läpi työntekijän työ- ja koulutushistoria, jonka pohjalta nostetaan esille työntekijän nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Työntekijän ammatillisia kiinnostuksen kohteita mietittäessä huomioidaan mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevaa osaamista uudessa ammatissa. Tarkastelussa otetaan huomioon työtekijän työkyky, jota arvioidaan suhteessa kiinnostuksen kohteena oleviin ammatteihin.

Suunnitteluprosessi rakentuu ja muokkautuu suhteessa työntekijän yksilöllisyyteen. Prosessin aikainen työskentely nostaa esille konkreettista tietoa kuntoutujan oppimistavoista ja -kyvyistä sekä suhtautumisesta mahdollisesti eteen tulevaan opiskeluun. Tämä auttaa arvioimaan työntekijän realistisia opiskelumahdollisuuksia hänen yksilöllisestä näkökulmastaan. Mahdollisten opiskelujen realistisuutta arvioidaan myös suhteessa alueelliseen koulutustarjontaan sekä työllistymismahdollisuuksiin siinä määrin kuin ne ovat ennakoitavissa.

Suunnittelun lopputuloksena on konkreettinen, toteutettavissa oleva suunnitelma, jonka avulla työntekijä pystyy siirtymään uuteen työhön. Näin ollen voidaan jopa sanoa, että onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen prosessin seurauksena työkyvyttömästä tulee uudestaan työkykyinen.

Työkykyasiantuntijan työn nivoutuminen osaksi moniammatillista työterveystiimiä

Edellä kuvattu työkykyasiantuntijan työ, ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu yhdessä työntekijän kanssa, muovautuu yhteen moniammatillisen työterveystiimin kanssa suunnitteluprosessin eri vaiheiden kautta. Työterveyslääkärin havaitessa työkykyä uhkaavan tilanteen hän informoi tästä työkykyasiantuntijaa. Yhteydenoton myötä aktivoituu sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely että työterveyslääkärin ja työkykyasiantuntijan välinen yhteistyö. Suunnitteluprosessin edetessä työkykyasiantuntija pitää tarpeen mukaan yhteyttä työterveyslääkäriin ja pyytää mm. työkykykannanoton suunnittelussa esille nousseisiin työntekijän ammatillisiin vaihtoehtoihin. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman ollessa valmis työkykyasiantuntija esittelee suunnitelman vielä työterveyslääkärille, minkä jälkeen suunnitelman voidaan sanoa olevan työntekijän, työkykyasiantuntijan ja työterveyslääkärin yhteinen näkemys parhaasta tavasta edetä kyseisessä tilanteessa. Moniammatillisuudella ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään työterveyslääkärin ja työkykyasiantuntijan välistä yhteistyötä, vaan työtekijän tilanteen mukaan yhteistyöhön osallistuvat myös muut työterveyshuollossa toimivat työterveyshuollon ammattilaiset.

Moniammatillisuus ei kuitenkaan synny itsestään vain laittamalla eri alojen ammattilaiset samaan työpaikkaan. Työpaikalla yhteistyön, aidon moniammatillisuuden ja kuntoutustietoisuuden syntyminen vaativat vuoropuhelua eri ammattiryhmien välillä ja tähän liittyen erilaisten teoreettisten viitekehysten huomioimista sekä todellista halua rakentaa yhteinen, eri teoreettiset perusteet yhdistävä toimintatapa käytännön toiminnan pohjaksi. Tämä edellyttää taustalle vahvaa johtamista sekä jokaiselta työntekijältä valmiutta tasavertaiseen yhteistyöhön. Lainsäädäntö ohjaa osaltaan toiminnan kehityksen suuntaa. Valtioneuvoston lokakuussa antamassa asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta sosiaalialan ammattihenkilöstö on lisätty työterveyshuollon asiantuntijoihin. Tässä yhteydessä sosiaalialan ammattihenkilöstöltä vaaditaan erityisesti sosiaalivakuutuksen, kuntoutustoiminnan ja palveluohjauksen osaamista, minkä lisäksi käytännön työssä tarvitaan työelämä- ja koulutusjärjestelmäosaamista. Soveltuva koulutus tehtävään on sosiaali- tai kuntoutusalan korkeakoulututkinto ja tämän lisäksi hankittu työterveyshuollon koulutus. Asetukseen tehty lisäys on odotettu ja merkittävä: muutos tuo työterveyshuoltoon sosiaalialan asiantuntemusta ja tulee vahvistamaan työterveyshuollon moniammattillista toimintaa sekä edesauttamaan kuntoutusprosessin oikea-aikaista käynnistymistä ja hyvää sujuvuutta.