Lääkärit kaipaavat kuntoutusyhteistyötä työnantajien kanssa
Lääkäreiden mielestä eri tahojen välinen yhteistyö kuntoutuspalveluissa ei tällä hetkellä toimi riittävän hyvin. Tämä käy ilmi lääkäreille maaliskuussa 2013 tehdystä kuntoutuskyselystä, johon vastasi yli 2 200 lääkäriä.
Kuntoutuskyselyn toteuttivat yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Avire-yhtiöt ja Kuntoutussäätiö. Surveypal-ohjelmistolla toteutettu sähköinen kysely lähetettiin 15 315:lle Suomen Lääkäriliiton jäsenelle eli kaikille joiden sähköposti-osoite oli Lääkäriliiton tiedossa. Kyselyyn saatiin 2 226 vastausta, vastausprosentti oli 14,5. Vastaajista 64 prosenttia oli naisia. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli yli 45-vuotiaita. Erikoistumisaloista yleisimmät olivat yleislääketiede ja työterveyshuolto (27 % vastaajista), konservatiiviset alat (25 %), operatiiviset alat (18 %) sekä psykiatriset alat (15 %).
Lääkäreistä joka neljäs (26 %) haluaisi parantaa yhteistyötä erityisesti kuntoutujan ja työnantajan kanssa.
Puolet vastanneista oli myös sitä mieltä, että oikea-aikaisemmalla reagoinnilla päästäisi parempiin kuntoutustuloksiin. Tämänkin vuoksi yhteistyö työnantajien, erityisesti lähiesimiesten kanssa on erittäin tärkeää.
Lääkärit kokevat ongelmaksi, ettei potilasta osata ohjata oikeaan paikkaan lääkärikäynnin jälkeen. Kuntoutuskyselystä käy ilmi, että 64 % vastaajista kannattaa erillisiä kuntoutuskoordinaattoreita, jotka huolehtisivat yhteistyössä potilaan ja työnantajan kanssa kaikista kuntoutukseen liittyvistä käytännön asioista. Kuntoutuskoordinaattori varmistaa kuntoutusprosessien etenemisen toimien linkkinä kuntoutusammattilaisten, työnantajan sekä työterveyshuollon välillä.
Avire-yhtiön kokemukset kuntoutuskoordinaattoreista ovat olleet erinomaisia, mutta haasteita on myös ollut. Merkittävimmät kehityskohdat liittyvät siihen, että saataisiin aiemmin välittämisen piiriin ne henkilöt, joilla on työhön vaikuttavia elämänhallinnallisia vaikeuksia. Liian usein asiakkaat ovat päässeet toimintakyvyltään liian huonoon kuntoon.
Myös tiedonkulun varmistaminen on haastavaa. Terveydenhuollossa arastellaan edelleen vuorovaikutusta suoraan työnantajan edustajan (esimies) kanssa. Tällöin mahdollisuudet ymmärtää työntekijän tilannetta ovat usein olemattomat.
Lääkäreillä on liian vähän tietoa
Kuntoutustarpeet ja tarjolla olevat ratkaisut eivät tällä hetkellä selvästikään kohtaa. Ratkaisuksi lääkärit ehdottavat muun muassa eri tahojen kuntoutustietämyksen lisäämistä. Eniten lääkäreiden mielestä pitäisi lisätä juuri lääkäreiden itsensä tietoa kuntoutuksesta (73 % vastaajista). Kysyttäessä keiden muiden tietämystä kuntoutuksesta pitäisi lisätä, vastaavat lääkärit perusterveydenhuollon henkilöstön (54 %), potilaiden itsensä (51 %) sekä työnantajien (48 %).
Lääkäreillä on selvästi ihan liian vähän tietoa niin kuntoutustarpeesta kuin sen kohdentamisesta ja mahdollistamisesta. Kuntoutuksen seurantakaan ei juuri toteudu. Lääkärit arvioivat myös, että kuntoutustulokset olisivat parempia, jos sekä potilas että työnantaja sitoutuisivat kuntoutukseen nykyistä paremmin.
Joka viides työkyvyttömyyseläke on turha
Suomessa jää jokaisena työpäivänä 110 työikäistä ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Näistä 1/3 mielenterveydellisistä syistä, 1/3 tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuen ja 1/3 muista sairauksista johtuen (mm. kasvaimet, verenkierto- ja hengityselinsairaudet).
Esimerkki. 35-vuotias akateemisesti koulutettu nainen, jonka kuukausiansio on 3 000 €, jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Kustannuksia tulee 1,2 miljoonaa euroa, kunnes henkilö täyttää 65 vuotta. Tässä todellisessa esimerkissä kuntoutukseen käytettiin noin 5 000 euroa, mikä oli käytännössä toimeentulotuen osuus työkyvyttömyysajalta. Masennukseensa potilas ei saanut aktiivista kuntoutusta.
Lääkäreiden mielestä viidennes työkyvyttömyyseläkkeistä on vältettävissä oikea-aikaisella kuntoutuksella. Kustannussäästö näistä tarpeettomista työkyvyttömyyseläkkeistä olisi kumulatiivisesti noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Ylilääkäri
Avire-yhtiöt