ICOH – työterveysasiantuntijan oma kansainvälinen järjestö globalisoituvassa työelämässä
International Commission on Occupational Health (ICOH) perustettiin eurooppalaisten ja pohjois-amerikkalaisten työterveyslääkäreiden toimesta 107 vuotta sitten, vuonna 1906. Tällä hetkellä ICOH:lla on jäseniä noin 100 maassa. ICOHin missiona on alusta alkaen ollut työterveysalan tutkimuksen, koulutuksen, tiedonvälityksen ja hyvien työterveyskäytäntöjen edistäminen kaikkialla maailmassa. Näitä neljää päätavoitetta ohjaa viides, ICOHin tärkein tehtävä, eli työterveysalan eettisen ulottuvuuden vaaliminen ja kehittäminen erityisesti ICOHin International Code of Ethics for Occupational Health Professionals avulla.
ICOH:n järjestörakenne on suhteellisen selkeä: ylin päättävä elin on kolmivuosittain kokoontuva yleiskokous, jonka alaisina toimivat vaaleilla valittuina hallitus (jossa tällä hetkellä on kaksi suomalaisjäsentä, pääjohtaja Harri Vainio ja ylilääkäri Timo Leino), presidentti (japanilainen professori Kazutaka Kogi), kaksi varapresidenttiä ja pääsihteeri (italialainen professori Sergio Iavicoli). Toinen varapresidentti (professori Bonnie Rogers USA:sta) koordinoi 35 tieteellisen komitean toimintaa ja toinen (Suvi Lehtinen Suomesta) koordinoi 61 kansallisen sihteerin eri jäsenmaissa tapahtuvaa toimintaa. Suomen kansallisena sihteerinä toimii dosentti Ari Kaukiainen.
ICOHin toiminta jaksottuu kolmivuotisiin kausiin, joiden järjestöllisenä päätapahtumana on yleiskokous ja sisällöllisenä kohokohtana ICOHin maailmankongressi, joka kokoaa yhteen yleensä noin 1500–3000 osanottajaa, mukaan lukien alan tutkimuksen ja koulutuksen globaalit johtohahmot.
He julkistavat kongressissa jopa yli 1000 tieteellistä raporttia. Kongressin tieteellisen ohjelman tuottavat pääasiassa ICOHin tieteelliset komiteat. Kongressi onkin kulloinkin kuluneen kolmivuotiskauden aikana maailmassa tuotettujen työterveys- ja työsuojelualan tutkimusten kattava inventaario ja sen yhteydessä järjestetään nuoremmille kollegoille kursseja globaalisti ajankohtaisista aiheista. ICOHin tieteelliset komiteat järjestävät kongressien välivuosina kymmeniä, jopa satoja spesifisempiin aiheisiin kohdistuvia aihe- tai alakohtaisia konferensseja ja tuottavat alaltaan kongressijulkaisuja ja kirjoja.
Kaikkialla maailmassa globalisaatio, työvoiman demograafiset muutokset, uusi tekniikka ja uudet osaamis- ja työkykyvaatimukset asettavat uusia haasteita työterveysasiantuntijoille. Haasteet ovat sekä tietoon ja osaamiseen että eettiseen ulottuvuuteen kohdistuvia. Samanaikaisesti useimmissa teollisuusmaissa on tapahtumassa työterveysasiantuntijoiden sukupolvenvaihdos, kun "baby boomerit" meidänkin alallamme eläköityvät ja uudet sukupolvet ottavat vastuun toiminnasta.
Tutkimuksen ja koulutuksen sekä ammatillisen riippumattomuuden ja eettisten periaatteitten merkitys kasvavat ja kansainvälisen yhteistoiminnan tarve korostuu. Näissä muutoksissa ICOH haluaa olla aktiivisesti työterveysalaa kehittämässä ja toimia vahvasti jäsenkuntansa tukena. Tämä toteutuu mm. toimimalla yhteistyössä YK-järjestöjen, lukuisten muiden kansainvälisten järjestöjen, hallitusten, ammatillisten järjestöjen ja kansallisten tutkimuslaitosten sekä asiantuntijayhdistysten kanssa.
ICOH tarjoaa jäsenilleen lukuisia etuja. Kuuluminen järjestöön sinänsä jo tuo yhteydet maailman aktiivisimpiin työterveysasiantuntijoihin ja -instituutioihin sekä tukee professionaalista kehitystä. Osallistuminen tieteellisten komiteoiden työhön varmistaa omalla erityisalueella tiiviit kansainväliset kontaktit ja ajan tasalla pysymisen. Kaikki ICOHin jäsenet saavat kongressimaksuun alennuksen ja opiskelijoille on erityinen merkittävästi alennettu kongressimaksu. Nuorille ICOH jäsenille on määrätty alennettu jäsenmaksu. Lisäksi ICOHin jäsenet saavat alan keskeiset tieteelliset lehdet alennetulla hinnalla ja WHO:n ja ILOn julkaisut puoleen hintaan.
Kehittyvien maiden ja transitiomaiden työterveyshuollon kehitystä tuetaan asiantuntijakoulutusta ja asiantuntija-apua antamalla. Näistä maista tulevat jäsenet saavat myös apurahoja ICOH-kokouksiin osallistumiseen.
Suomi on perinteisesti ollut vahva ICOH-maa. Panoksemme sekä ICOHin järjestö- että tieteelliseen toimintaan on vuosikymmenien aikana ollut, merkittävä; Suomella on ollut aina 1–2 edustajaa hallituksessa, kymmeniä tieteellisten komiteoiden puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviä ja tähän mennessä neljä suomalaista on toiminut ICOHin presidenttinä tai varapresidenttinä.
On ilmeistä, että Suomen työterveys- ja työsuojeluala ja asiantuntijayhteisöt ovat myös merkittävästi hyötyneet ICOHissa toimimisesta ja on syytä olettaa, että tämä myönteinen vaikutus jatkuu myös tulevina vuosina. Siksi suomalaisten osallistuminen ICOHin jäsenenä sekä tieteellisten komiteoiden toimintaan että ICOH:n johto- ja päätöksentekoelimiin on tärkeää.
Kun ICOH-tehtäviin valitaan yleisillä vaaleilla, kunkin maan ICOH-jäsenten määrä on ratkaiseva tekijä, jos kohta muidenkin maiden ääniä on saatava. Onkin tärkeää, että suomalaiset jatkossakin liittyvät aktiivisesti ICOHin jäseniksi ja osallistuvat kilpailuun johto- ja luottamustehtävistä. Seuraavat hallituksen ja johtotehtävien vaalit järjestetään ennen tulevaa maailmankongressia ja tulokset julkistetaan ICOH 2015 kongressin yhteydessä. Niihin on aika alkaa valmistautua kansallisella tasolla. Olisi toivottavaa, että näitä valmisteluja voitaisiin toteuttaa nykyisten ICOH toimijoiden, erityisesti Suomen kansallisen sihteerin ja STLY:n sekä muiden alan asiantuntijajärjestöjemme yhteistyönä.
Jokainen jäsenyydestä kiinnostunut voi saada tarvittavat ohjeet ICOH:n websivuilta: http://www.icohweb.org.
Me ICOHin suomalaiset toimihenkilöt ja jäsenet annamme mielihyvin jäsenhakemukseen tarvittavat kolme puoltolausuntoa.
Jorma Rantanenjorma.h.rantanen@gmail.com
