Rakennusalan työ- ja terveysprofiili

Suomessa rakennusalalla työskentelee noin 180 000 työntekijää (n. 7 % työllisestä työvoimasta), joista 90 % on miehiä. Työ on fyysisesti raskasta työtä vaativissa työolosuhteissa. Työntekijöiltä edellytetään myös liikkumista työn perässä, työ on usein kausi- ja urakkaluonteista ja ala erityisen altis yleisen taloustilanteen vaihteluiden vaikutuksille. Työmailla toimii usein samanaikaisesti useita urakoitsijoita, mikä asettaa haasteita työn organisoinnille ja työturvallisuudesta huolehtimiselle. Uusia haasteita ovat tuoneet ulkomaisen työvoiman käyttö Suomessa sekä suomalaisten yritysten ja rakentajien työskentely ulkomailla.

Vuoden 2011 ammattitautitilaston mukaan Suomessa todettiin keskimäärin 202 ammattitautitapausta 100 000 työllistä kohden. Tätä merkittävästi korkeampi ilmaantuvuus oli kaivostoiminnassa (537 tapausta), teollisuudessa (423 tapausta), maa-, metsä- ja kalataloudessa (465 tapausta) ja rakennusalalla (409 tapausta). Muutaman vuoden takainen analyysi rakennusalan ammattitaudeista (Priha ym. 2009) osoitti, että rakennusalan ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä 33 % oli asbestisairauksia, 27 % meluvammoja ja 21 % liikuntaelimistön rasitussairauksia. Syöpävaarallisille aineille altistuneeksi ilmoitettujen työntekijöiden rekisterin (ASA) mukaan rakennusalalla voi altistua asbestin ohella muun muassa myös nikkelille ja sen epäorgaanisille yhdisteille, kromiyhdisteille, polysyklisille aromaattisille hiilivedyille, arseenille, tammen ja pyökin pölylle, kadmiumille ja sen yhdisteille sekä PCB:lle.

Kelan sairauspoissaolotilaston mukaan suomalaiset olivat vuonna 2011 Kelan korvaamilla yli 9 päivän sairauslomilla keskimäärin 5,9 päivää. Toimialoista poissaolojen kärjessä olivat paperiteollisuus (10,8 päivää), rakennusteollisuus (9,1 päivää) ja elintarviketeollisuus (9,0 päivää).

Osa sairastamisesta on yhteydessä näiden alojen korkeaan tapaturmavaaraan (kuva «»1). Myönteistä kehitystä osoittaa, että rakennusalan työtapaturmat ovat vuodesta 2007 laskeneet, vaikka niiden ilmaantuvuus on edelleen yli kaksinkertainen maan keskimääräiseen ilmaantuvuuteen verrattuna.

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksesta on saatavana viimeisin tieto siitä, miten rakennusalan työntekijät itse kokevat työnsä. Linjassa ammattitauti-, sairaus- ja altistumistilastojen kanssa alalla koetaan keskimääräistä selvästi enemmän haittaa kovasta melusta työssä, työn ruumiillisesta rasittavuudesta, selän hankalista työasennoista, tärinästä, pölyisestä työympäristöstä, kylmyydestä sekä liuotinaineille ja vaarallisille kemikaaleille altistumisesta (kuva «»2). Peräti 58 % ilmoitti altistuvansa kovalle melulle työssään. Selän hankalia työasentoja vähintään 1–2 tuntia päivässä raportoi 39 % vastaajista. Yleisesti työ koettiin fyysisesti rasittavaksi (44 %; kaikista vastaajista 26 %).

Sen sijaan psykososiaaliset työolot koettiin rakennusalalla myönteisinä. Työn henkisen rasittavuuden ja kiireen kokemus olivat jopa hieman keskimääräistä matalammalla tasolla, samoin henkisen ja fyysisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuminen. Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asioihin työssä ja työtovereiden keskinäiset välit koettiin keskimääräistä myönteisempänä: 66 % vastaajista ilmoitti melko tai erittäin paljon vaikutusmahdollisuuksia ja 41 % koki työtovereiden keskinäiset välit erittäin hyviksi. Lisäksi 62 % oli sitä mieltä, että esimies kohteli työntekijöitä aina tai hyvin usein oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Vaikka vastaajien omassa koetussa terveydentilassa ei ollut eroa eikä työtä haittaavia lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia ollut sen enempää kuin työssäkäyvillä vastaajilla keskimäärin (kuva «»4), elämäntavoissa on parantamisen varaa. Vastaajista 65 % oli ylipainoisia (kaikista miehistä 61 %), alkoholin riskikäyttöä ilmoitti 44 % (kaikista miehistä 40 %) ja päivittäisiä tupakoitsijoita oli 36 % (kaikista miehistä 29%).

Tilastojen ja tutkimusten avulla piirtyy näin kuva alasta, jossa työ on fyysisesti raskasta ja jossa fysikaaliset ja kemialliset altisteet ja tapaturmavaara korostuvat, kun taas psykososiaalinen työympäristö koetaan hyväksi. Vaikka tapaturmien määrä on kääntynyt laskuun, niitä sattuu rakennusalalla edelleen muita toimialoja selvästi enemmän. Terveysvaarojen ehkäisyssä korostuvat siten edelleen työtapaturmat, fysikaaliset ja kemialliset altisteet ja työntekijöiden elämäntavat.

Kirjallisuutta

1. Priha E, Repo S, Savinainen M, Lappalainen J, Oksa P. Rakennusalan terveys ja turvallisuus 2000-luvulla. Tampere: Työterveyslaitos 2009.
2. Työterveyslaitos. Työolot Suomessa –tietojärjestelmä. Työtapaturmat, ammattitaudit ja sairauspoissaolot.
3. http://www.ttl.fi/fi/tilastot/tyotapaturmat_ammattitaudit_ja_sairauspoissaolot/sivut/default.aspx
4. Työterveyslaitos. Työ ja terveys haastattelututkimus 2009. http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyo_ja_terveys_haastattelututkimus/Sivut/default.aspx
5. Työturvallisuuskeskus. Rakennusalan työtapaturmatilastoja. http://ttk.fi/toimialat/rakennusala