Hyvä työterveyshuoltokäytäntö rakennusalalla
Tämän vuoden alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (VNA 708/2013). Asetuksen perustelumuistiossa kerrotaan tärkeästä painopisteen muutoksesta. "Työterveyshuollon painopistettä muutetaan tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Keskeisesti vahvistetaan työterveysyhteistyötä, työpaikan eri osapuolten osallistumista, työkyvyn tukemista ja moniammatillista yhteistyötä" (PM101013). Asetuksessa ei tuoda esiin eri toimialoja, eikä niiden erityispiirteitä esitellä myöskään keväällä ilmestyvässä uudessa Työterveyslaitoksen "Hyvä työterveyshuoltokäytäntö" -oppaassa. Onkin kiinnostavaa tutkia asetusta ja erityisesti sen uusia tai edelliseen asetukseen nähden muuttuneita kohtia ja pohtia niiden kiinnekohtia rakennusalaan ja vaikutusta hyvään työterveyshuoltokäytäntöön.
Työterveysyhteistyö, terveystarkastukset
Asetuksen 1 §:ssä työterveysyhteistyö määritellään perustelumuistiossa: "Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi." Työ on järjestettävä ja sitä on johdettava niin, että jokaisella työpaikalla olevalla henkilöllä on tieto työn vaaroista ja riskeistä, kuormitustekijöistä ja voimavaratekijöistä selvillä olemisen periaate ja toimintatavoista, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää riskien seurauksia sekä parantaa työhyvinvointia varautumisen periaate. Terveyttä, turvallisuutta, työkykyä edistäviä, terveyseroja kaventavia ja työhön paluuta tukevia toimia on toteuttava työnantajan, työntekijöiden ja heidän edustajiensa välisessä yhteistyössä, johon työterveyshuolto osallistuu omalla asiantuntemuksellaan osallistumisen periaate. Asetuksen uudistamisen tarkoituksena on tukea näiden periaatteiden toteutumista niin, että työnantajat, työntekijät ja työterveyshuollot tuntevat vastuunsa ja tehtävänsä työterveysyhteistyössä (PM 10102013).
Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksen mukaan työterveyshuolto rakennusalalla oli järjestetty 76 %:lla (kaikki alat 80 %). Se sisälsi sairaanhoidon 75 %:n ilmoituksen mukaan, 12 %:lla oli vain lakisääteinen, ja 13 % ei tiennyt sisällöstä. Työterveyshuoltoon oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Työterveyskortti oli 66 %:lla. Kolmen viime vuoden aikana terveystarkastuksessa oli käynyt 55 % vastaajista (aiemmissa kyselyissä 77 ja 81 %). Työpaikalla työterveyshuolto oli käynyt tutustumassa työoloihin vain joka kolmannen mukaan (kaikki toimialat 49 %). Työkykynsä ruumiillisten vaatimusten kannalta koki erittäin tai melko hyväksi 78 % ja henkisten vaatimusten kannalta 89 %. Asteikolla 0–10 työkyvyn keskiarvo rakennusalalla toimivilla oli 8,5. Yli 45-vuotiaista 70 % koki pystyvänsä työskentelemään terveyden puolesta vanhuuseläkeikään saakka. Elämäntapa-asioissa rakentajilla on parantamisen varaa. Kuntoilua harrastaa vähintään kerran viikossa 51 % (kaikki toimialat ka. 78 %), päivittäin tupakoi 38 % (24 %), ylipainoisia on 55 % (36 %) ja lihavia 12 % (11 %). Rakentajat saivat myös alkoholin käyttöä peilaavassa Audit-kyselyssä metalliteollisuuden kanssa huonoimmat tulokset. Valitettavan harvoin työhön liittyvän sairauden takia oli rakennustyössä tehty tai suunniteltu työoloihin muutoksia (13 ja 6 %, kaikilla aloilla ka. 26 ja 11 %). Päinvastoin kuin monella muulla toimialalla rakennusalalla työolojen muokkaus yksilöllisten tarpeiden takia ei viime vuosina ole yleistynyt. Tärkeänä kohennettavana sisältöasiana nousi esiin se, että yli kolmen viikon sairausloman jälkeen työhön paluun tukea sai työterveyshuollolta mielestään liian vähän tai ei lainkaan 26 % vastaajista (Oksa ym. 2013).
Näin alan tilannetta katsellen työterveysyhteistyön parantamisen paikka rakennusalalla on ainakin työolojen yksilöllisessä muokkaamisessa ja työhön paluun tukemisessa. Työkaluiksi sopivat työpaikkaselvitykset ja työterveysneuvottelut. Terveystarkastuksessa kannattaa painopiste siirtää työssä jatkamisen mahdollisuuksien parantamiseen ja elämäntapaneuvontaan työn altisteita tietenkään unohtamatta. Yhtenä työkaluna tässä toimii henkilökohtainen terveyssuunnitelma.
Työpaikkaselvitys ja yhteiset työpaikat
Asetuksessa työpaikkaselvityksen merkitystä korostetaan työterveyshuollon toiminnan pohjana. Esiin tuodaan myös voimavarojen merkitystä työkyvylle. Uutena asiana 6. pykälässä velvoitetaan käynnistämään työpaikkaselvitys työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella, jotta kertynyt tieto tulee käytettyä työpaikan hyväksi. Lisäksi "yhteisillä työpaikoilla kaikkien työnantajien olisi annettava työterveyshuollolle työpaikkaselvityksen laatimiseksi tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi"
Voimavaroja rakennuksilla on paljon. Useimmin mainitaan hyvä työilmapiiri ja myönteisenä koettu työtoveruus. Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksen mukaan esimiehiltä palautetta kertoi saavansa riittävästi valtaosa työntekijöistä. Työpaikan johto oli henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunut erittäin tai melko paljon joka toisen mielestä. Myönteisenä seikkana puolet palkansaajista kertoi voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon työpaikalla itseä koskeviin asioihin ja työmääräänsäkin joka kolmas. Vain joka kymmenes rakennustyötä tekevistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Ilmapiiri koetaan vapautuneeksi ja mukavaksi, työtovereiden välit ovat hyvät, ja tukea ja apua työtovereilta kertoo saavansa erittäin tai melko paljon neljä viidesosaa työntekijöistä. (Oksa ym. 2013). Rakennustyömaa on tyypillinen "yhteinen työpaikka", yhteistyön kehittäminen työmaan toimijoiden ja niiden työterveyshuoltojen kanssa on uusi työsarka.
Näin peilaten hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutus rakennusalalla tarkoittaa työmaalla käyntien lisäämistä, voimavarojen tunnistamista ja merkityksen esiintuomista sekä terveystarkastusten ja sairauskäyntien yhteenvedon käyttämistä työolojen parantamiseksi. Lisää ajatuksia ja käytännön sovellutuksia on tarjolla Työterveyslaitoksen verkkosivuilla ja työterveyshuollon rakennusalan syventävässä koulutuksessa. Iloista rakentamisen työterveyttä!
LT, dosentti, ylilääkäri
panu.oksa@ttl.fi
Minna Savinainen
TtT, tft, erikoistutkija
Mika Nyberg
TtM, tft, koulutussuunnittelija
Työterveyslaitos Tampere
Kirjallisuutta
- Savinainen M, Oksa P, Perkiö-Mäkelä M, Viluksela M. 2011. Rakennusalan työterveyshuollon kattavuus, sisältö ja toteutuminen. Loppuraportti STM 31.12.2010. Työterveyslaitos.
- Oksa P, Savinainen M, Lappalainen J. Rakentaminen. Kirjassa Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Toimituskunta Timo Kauppinen ym. Työterveyslaitos Helsinki 2013.
- Perustelumuistio PM 101013, VNA 708/2013
- VNA 708/2013, Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijodien koulutuksesta