Korjausrakentamisen pölyt

Altistuminen ja terveysvaikutukset

Kaikki pöly kuormittaa hengityselimiä. Pölyisissä ammateissa on keuhkoahtaumataudin ja astman ilmaantuminen yleisempää kuin puhtaita töitä tekevillä. Uhkana on myös asbestisairaudet, silikoosi, myrkytykset ja keuhkosyöpä.

Purkutöiden aikana rakennustyöntekijä voi altistua betoni-, kivi- ja tiilipölylle (kuva 1). Lisäksi altistumista asbestille, mikrobeille, kreosootille tai PCB- ja lyijy-yhdisteille voi esiintyä purettaessa kyseisiä aineita sisältäviä rakenteita.

Kuva 1. Työn vaara- ja haittatekijät (rakentajat, n=60).

Työmenetelmien valinta on erittäin tärkeää pölyntorjunnan kannalta. Rakennuspölylle altistutaan erittäin voimakkaasti, jos purut tehdään piikkaamalla, lekalla tai sahalla. Myös siivoustyöt ovat yleensä hyvin pölyisiä. Purkutöihin suositeltavia työmenetelmiä ovat timanttileikkaus ja murtaminen. Pölyävissä työvaiheissa, kuten piikkauksessa ja hiomalaikoissa, tarvitaan kohdepoistot. Kohdepoistojen käyttö vähensi työntekijöiden pölyaltistumista merkittävästi. Kuitenkin kaikkein pölyisimmissä työvaiheissa, purku- ja hiontatöissä, hengittyvän pölyn ja alveolijakeisen kvartsin pitoisuudet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä nousivat osassa tapauksista yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuustasojen. Työntekijöiden turvallisen työskentelyn varmistamiseksi tuleekin kyseisissä töissä käyttää riittävän tehokkaita hengityksensuojaimia.

Korjausalueen eristäminen ympäröivistä tiloista osastoimalla ja jatkuvan alipaineisuuden varmistaminen rakennustyöalueella osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi estää pölyn leviämistä.

Työterveyshuollon osallistuminen

Työterveyshuoltojen käyttöön räätälöitiin osallistava työpaikkaselvitysmenetelmä liittämällä ASKEL menetelmään kysymyssarja työntekijöiden parannusehdotuksia varten. Kuvassa 1. on ASKEL-lomakkeella rakentajien kokemat työn vaara- ja haittatekijät.

Rakentajien ja rakennusyritysten osalta kysely toimi hyvin osana riskinarviointia ja työpaikkaselvitystä. Kysely myös systematisoi työntekijöiden mielipiteiden keräämistä toiminnan laadullista kehittämistä ajatellen.

Rakentajien kokemukset työpaikan vaaroista ja kuormituksista vaihtelivat odotetusti riippuen vastaajan iästä ja sairauksista. Taustamuuttujien merkitys ei kuitenkaan ole oleellinen tulosten tulkinnassa, joten niitä ei suositella lomakkeiden jatkokäytössä. Rakentajien osalta suositellaan ASKEL-menetelmän käyttöä sellaisenaan tai parannusehdotuskysymysten kanssa (raportin liitteenä olevan lomakkeen kysymys nro 8). Parannusehdotuskysymyksiä voi käyttää myös itsenäisinä.

Työkohteen asukkaiden ja siellä työskentelevien osalta heille tarkoitettu lomake tuntui parhaiten toimivan tyytyväisyysmittarina etenkin isännöitsijöiden mielestä. Kokemukset kyselyiden yhteenvetojen merkityksestä viestintuojina rakennuttajalle ja urakoitsijalle jäi tässä hankkeessa vähäisiksi. Kyselyn käytöstä päätettäessä onkin hyvä suunnitella tulosten käsittely ja käyttö etukäteen. Hyvin toteutettuna kysely voisi olla rakentajille ja rakennuttajille osa laadunvalvontaa ja laadun varmistusta.

Lopuksi

Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat avainhenkilöitä tuomaan tietoa pölyn vaaroista työpaikoille ja motivoimaan työnjohtoa ja työntekijöitä altistuksen minimointiin. Yhteistyössä työsuojelun kanssa vaarojen ja kuormitusten kartoittaminen ja ratkaisujen etsiminen on rakentavaa työtä.