Putkisaneeraajat ja herkistävät kemikaalit

Sukitus- ja putkitustekniikat

Viemäriputkistot saneerataan valamalla uutta itsekantavaa epoksiputkea tai sukittamalla eli sujuttamalla paineilman avulla vanhan putken sisään epoksihartsilla kyllästetty, kovettuva sukka. Putkitus tarkoittaa, että viemäriputki uusitaan ruiskuttamalla epoksia tai uretaania vanhan putken sisäpintaan. Saneeraustyöhön kuuluu myös haarayhteyden tai hattuprofiilin, viemäriaukon, tarkistusluukkujen yms. massoittaminen ja viimeistely epoksikemikaaleilla.

Kuvia kemikaalien käsittelystä eri työvaiheissa löytyy ruotsalaisesta tutkimuksesta (Fillenham et al., 2012).

Kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat ja erityisen altistavat työvaiheet

Putkituksessa, sukituksessa ja viemäriaukkojen massoittamisessa saadaan aikaan uudet, kestävät pinnat käyttämällä kemikaaleja, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Eniten käytettyjä ovat kaksikomponenttiset epoksimuovipinnoitteet, jotka sekoitetaan epoksihartsista ja amiinikovetteesta. Hartsiosa sisältää erilaisia epoksiyhdisteitä, pääasiassa bisfenoli A:n diglysidyylieetteriä ja pieniä määriä reaktiivisia ohenteita. Allerginen kosketusihottuma on yleisin terveyshaitta, jonka epoksikemikaalit voivat aiheuttaa. Yli puolet ihottumista on bisfenoli-A-pohjaisen epoksihartsin aiheuttamia. Muita aiheuttajia ovat epoksihartsien amiinikovettimet ja reaktiiviset ohenteet. Kovetteen emäksiset amiinit voivat lisäksi syövyttää ihoa.

Putkisaneeraustyössä tulee herkästi roiskeita kovettumattomista epoksituotteista, kun annostellaan, sekoitetaan ja kaadetaan kemikaalit sekä käytetään ruiskukärkeä putkituksessa. Työvälineiden pesu ja huolto ovat myös altistavia työvaiheita. Paljaalle iholle tai riittämättömästi suojaaville kertakäyttökäsineille joutuvat epoksiroiskeet voivat aiheuttaa herkistymisen ja allergisen kosketusihottuman kehittymisen. Epoksikyllästetyn sukan pinnan kontaminoituminen tai sukan repeytyminen ja muut virhetilanteet voivat aiheuttaa työntekijöille laaja-alaista altistumista ja ihottumaa etenkin yläraajojen alueelle. Mikäli työntekijälle kehittyy voimakas epoksi-ihokosketusallergia, hän saattaa saada ihottumaa paitsi suorasta kovettumattoman epoksituotteen ihokosketuksesta myös ilmavälitteisestä altistumisesta, esim. epoksituotteen komponentteja sekoitettaessa. Vasta täysin kovettunut muovimassa tai -pinta on herkistämätöntä. Aikaa epoksituotteen komponenttien sekoittamisesta kovettumiseen kuluu noin vuorokausi.

Kertakäyttökäsineille ja paljaisiin ranteisiin pinnoituksessa ja sukituksessa tulleet epoksiroiskeet ovat aiheuttaneet ihottumaa paitsi ranteisiin myös kädenselkiin, silmäluomiin ja poskiin käsikosketuksen myötä. Runsas määrä epoksiroiskeita tai epoksimassaa työvaatteille joutuneena on aiheuttanut ihottumia, jopa nekroottisia ihovaurioita, iholle vaatteiden alle. Epoksikyllästetty sukka on kontaminoitunut tai repeytynyt ja sen seurauksena aiheuttanut ihottumia laajoille ihoalueille käsissä ja käsivarsissa.

Epoksikemikaalit eivät ole kovin haihtuvia ja niiden aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat harvinaisia. Koveteosan toisinaan voimakas amiinihaju voidaan kokea häiritseväksi.

Putkituksessa käytetään joskus uretaania pinnoituksen raaka-aineina. Kaksikomponenttinen polyuretaanipinnoite koostuu hartsiosasta ja metyleenidifenyyli-isosyanaatti- eli MDI-isosyanaattikovetteesta. Altistuminen MDI:lle voi aiheuttaa sekä allergista kosketusihottumaa että astmaoireita. Isosyanaatit ovat tunnettuja työperäisen astman aiheuttajia.

Työterveyslaitoksessa ei ole altistuskokeissa todettu epoksin tai MDI:n aiheuttamaa ammattiastmaa putkisaneeraajilla.

Asukkaisiin kohdistuvat terveyshaitat viemärisaneerauksen yhteydessä eivät ole todennäköisiä, kun työn tekee asiantunteva yritys, joka huolehtii työympäristön siistiydestä. Asukkaille, jotka aiemmin omassa työssään tai harrastuksessaan ovat herkistyneet käytössä oleville aineille, voidaan ehdottaa, että he olisivat vuorokauden poissa kotoa.

Epoksi-ihokosketusallergian kehittyminen voi johtaa ammatinvaihtoon

Epoksiallerginen ihottuma paranee yleensä nopeasti, kun altistuminen loppuu. Itse ihokosketusallergia on kuitenkin pysyvä. Putkisaneeraustyössä on vaikea täysin välttää epoksialtistumista, ja jo herkistyneen työntekijän ihottuma uusiutuu helposti. Putkisaneerausyritykset ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joiden voi olla vaikeaa tarjota työntekijälleen korvaavaa epoksivapaata työtä. Epoksiallergisen kosketusihottuman saaminen tarkoittaakin usein käytännössä, että putkisaneeraajan on vaihdettava ammattia. Pinnoituskemikaalien pääsy iholle on pyrittävä estämään, jotta viemärisaneeraustyössä käytettävien kemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja voidaan ennaltaehkäistä.

Ihon suojaaminen putkisaneeraustyön eri tilanteissa

Putkisaneerauksessa on vaikea täysin välttää kosketusta epoksihartsiin pelkästään teknisillä torjuntatoimenpiteillä ja huolellisella työskentelyllä. Melkein joka työpäivä työntekijä törmää yllättäviin altistumistilanteisiin, kun työ ei suju ihan suunnitelmien mukaan. Siksi ihon kattava suojaaminen on erityisen tärkeää. Työvaiheisiin sopivia kemikaalinsuojakäsineitä on käytettävä ja käsineet on riisuttava likaamatta itseä tai työympäristöä. Työvälineiden käsittely likaisin käsinein ja ilman käsineitä aiheuttaa myös ihoaltistumista, jota työntekijöiden on hankala havaita ja tunnistaa. On myös muistettava, että tavalliset työvaatteet antavat huonon suojan kemikaaleille. Toisaalta kunnon kemikaalinsuojapuku voi vaikeuttaa työntekoa ja työn laatu voi kärsiä. Käytettäessä tavallisia työvaatteita voidaan ihon suojaamista tehostaa yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten käyttämällä lisäsuojana käsivarsisuojuksia ja esiliinaa.

Normaalien suojausvarusteiden lisäksi työmaalla on myös pidettävä pakkaus tehokasta suojausta antavia henkilönsuojaimia, jotta voidaan turvallisesti korjata mahdollisten kemikaalivahinkojen jälkiä. Vahingon sattuessa, jos iso määrä kemikaaleja ehtii roiskua iholle tai vaatteiden läpi, vaihdetaan mahdollisimman nopeasti työvaatteet ja pestään iho. Mitä nopeampi on vaihto ja pesu, sitä pienempi on herkistymisriski. Altistumistapaturmista ilmoitetaan työnantajille ja otetaan yhteyttä lääkäriin.

Työterveyslaitos on laatinut työpaikkojen käyttöön alakohtaisia malliratkaisuja, joista saa tiivistettyä tietoa ja yksinkertaisia ohjeita epoksien ja uretaanien turvallisesta käytöstä putkisaneerauksessa (http://www.ttl.fi/malliratkaisut, rakentaminen ja saneeraus, henkilönsuojaimet).

Tutkimustiedoilla riskit hallintaan

Työterveyslaitoksessa on parhaillaan menossa tutkimus-, kehitys ja koulutushanke, jonka puitteessa tutkitaan epoksiyhdisteiden aiheuttamia ammatti-ihotauteja ja niiden ehkäisyä rakennusalalla (www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/toimialat/sivut/default.aspx). Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää ihon altistumista ja pintojen kontaminaatiota työolojen havainnoinnilla ja - mittauksilla. Läpäisytesteillä laboratoriossa selvitetään eri suojamateriaalien epoksikemikaalien kestoa. Tutkimustuloksista laaditaan tiedotus- ja koulutusmateriaali työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, suojain- ja kemikaalimyyjien ja ammattikoulujen opettajien käyttöön.