Työterveyslääkäri

Tapausselostus: Erikoistuvan lääkärin työsuojelullinen haaste haketunneleissa

Työterveyslääkäri
2014;32(1):36-38
Juha Lepistö ja Päivi Liimatainen

Isoilla yrityksillä on yleensä lain edellyttämät työsuojeluorganisaatiot, joiden pitkäjänteisen työn myötä on pystytty vaikuttamaan mm. ammattitautien ja työtapaturmien määriin suotuisasti. Yritykset käyttävät kuitenkin yhä enemmän aliurakoitsijoita mm. huolto-, kunnostus- ja siivoustöihin. Erityisen yleistä tämä on rakennusalalla. Työpaikoilla työskentelee eri yritysten työntekijöitä, jolloin sekä työterveyshuoltojen että yritysten työsuojelun toimivuus voi olla hyvin vaihtelevaa. Ainakin pieniltä/keskisuurilta aliurakoitsijoilta saattaa puuttua toimiva työsuojeluorganisaatio. Yhteisellä työpaikalla voi työskennellä monista eri työterveyshuolloista palvelunsa saavia työntekijöitä, jolloin myös tietojen siirtyminen eri toimijoiden välillä on tärkeää.

Sähköasennustöitä sellutehtaalla

Sähköasennusalan asiakasyrityksessämme työskentelee noin 40 työntekijää. Yritys tekee sähkö-, instrumentointi- ja teleasennuksia muun muassa teollisuuslaitoksille. Monet työkohteista ovat altisteisia, ja sähköasentajat voivat joutua työskentelemään paikoissa, joissa muut työkohteen työntekijät eivät työskentele. Yrityksen yhtenä asiakkaana on sellutehdas, jossa eräänä työtehtävänä on ollut sähkökaapelointien uusiminen haketunneleihin. Haketunnelit ovat noin viisi metriä leveitä ja korkeita tiloja, joissa kulkee haketta kuljetinta pitkin selluprosessiin. Maan päällä kulkevat haketunnelit ovat paremmin ilmastoituja kuin maan alla sijaitsevat.

Ammattitauti haketunnelista

Työterveyshuollon vastaanotolle hakeutui sähköasentaja, joka oli saanut yskää työskenneltyään pitkän päivän kyseisissä haketunneleissa. Hänellä oli oireena myös hengenahdistusta, lihaskipuja ja kuumetta. Mies kertoi vastaanotolla työparinsakin alkaneen yskiä kyseisen työpäivän jälkeen. Asentajat olivat asennustöissään käyttäneet pääsääntöisesti kevytsuojainta (P3) käsittäen tämän riittäväksi saamansa perehdytyksen perusteella.

Yhteydenotolla sellutehtaan omaan työterveyslääkäriin selvisi, että tehtaalla oli aiemmin puupölyaltistumisen yhteydessä todettu astmaoireiden pahenemista ja ODTS:a. Ammattitautitapaukset olivat kuitenkin olleet todella harvinaisia. Pyöräkuormaajan kuljettajalla oli todettu allerginen alveoliitti 1980-luvulla hakekasan homeille altistumiseen liittyen. Haketunneleissa edellytetään käytettävän A2P3-luokan hengityssuojainta, ja haketunneliin menevällä ovella varoitetaan happivajeesta, jos ilmanvaihto ei olisi päällä.

Vastaanotolle hakeutuneen sähköasentajan tutkimuksia jatkettiin keskussairaalassa, ja hänellä todettiin ammattitautina korvattava homepölykeuhko (allerginen alveoliitti). Sähköasentajan työpari tuli pyydettynä vastaanotolle, koska oli oireillut samantyyppisesti haketunneleissa työskenneltyään. Kävi ilmeiseksi, että sähköasentajien tiedot haketunnelien terveysvaaroista ja edellytetystä suojautumisesta olivat jääneet työkohdeperehdytyksen yhteydessä puutteellisiksi. Toisaalta ilmeni, että toisen aliurakoitsijan kautta haketunneleissa työskentelevät siivoojat käyttivät hengityssuojaimia vielä epäsäännöllisemmin. Sähköasentajien esimies otti asiakseen huolehtia suojainten käytön tehostamisen.

Useita oireilijoita

Pari kuukautta myöhemmin vaihtelevanasteisesti oireilevia haketunneleissa työskennelleitä sähköasentajia hakeutui vastaanotolle vielä neljä. Hengitystieoireita ja lämpöilyä oli näillä työntekijöillä, jotka olivat kesäloman jälkeen palanneet tekemään kaapelointia haketunneleihin käyttäen moottoroitua hengityssuojainta asianmukaisin suodattimin. Tällöin heräsi ajatus siitä, että epäpuhtauksia saattaisi olla haketunnelien ilmassa siinä määrin, ettei moottoroitu hengityssuojain olisi riittävä haketunnelityössä. Sellutehtaalla suhtauduttiin sairastumisiin vakavasti, ja tehtaan työsuojelu päätyi tilamaan työhygieenisen selvityksen haketunneleihin työolosuhteiden ja riittävän suojautumisen selvittämiseksi. Sähkötyöt haketunnelissa keskeytettiin, kunnes tilanteesta saatiin lisätietoja.

Työhygieeninen selvitys

Työhygieenisessä selvityksessä todettiin sieni-itiöpitoisuudet mittauspisteissä hyvin korkeiksi. Myös mesofiilisten aktinobakteerien (sädesienten) pitoisuudet olivat korkeita. Gramnegatiivisista bakteereista peräisin olevien endotoksiinien pitoisuus ylitti ehdotetun raja-arvon toiminnassa olevalla linjalla selvästi (1200 %).

Sellutehtaalla järjestetyssä palautetilaisuudessa todettiin, että sähköasentajien poikkeuksellisen runsasta altistumista ja oireilua lisäsi puutteellisen suojautumisen ohella se, että he olivat kaapelointitöiden yhteydessä käsitelleet haketunneleissa vuosia pölyttyneinä seisoneita sähkökaapeleita.

Jatkossa työskentelyyn suositeltiin, että pöly kaapeleiden päältä poistetaan imuroimalla ennen sähkötöiden aloittamista. Haketunneleissa työskenneltäessä ja muutoin liikuttaessa tulee käyttää hengityssuojainta, jossa on A2P3-suodatin. Parhaiten työskentelyyn sopii moottorilla varustettu suojain, jossa on kasvo-osana kokonaamari. Hengityssuojain tulee pukea päälle ja riisua pois puhtaassa tilassa. Suodatin on vaihdettava mahdollisen mikrobikasvun vuoksi vähintään viikon välein. Pölyisissä tehtävissä edellytetään erillistä (kertakäyttöistä) suojavaatetusta. Likaiset työvaatteet vaihdetaan haketunnelissa työskentelyn jälkeen ja aina ennen ruokailua. Irtopöly poistetaan vaatteista ja suojaimista hengityssuojaimen ollessa vielä päällä imuroimalla. Pölyisten töiden jälkeen peseydytään ennen "siviilien" pukemista. Työkohdeperehdytystä ja opastusta päätettiin tarkentaa ja laatia kirjallinen ohje, jotta myös alihankkijat jatkossa ymmärtäisivät haketunnelityöskentelyn riskit ja noudattaisivat annettuja suojautumisohjeita.

Työsuojelua yhteistyössä

Vaikka isojen yritysten työsuojelu on usein pitkälle vietyä, korostuu aliurakoitsijoiden käyttämisen yhteydessä työsuojelussa tietojen vaihdon ja yhteistyön merkitys eri toimijoiden välillä. Haasteena ovat aliurakoitsijoiden nopeastikin muuttuvat ja ennestään vieraat työolosuhteet. Aliurakoitsijan on tärkeää saada tilaajalta tieto työkohteen riskinarvioinnista ja sovituista käytännöistä esimerkiksi suojautumisessa. Tämän perusteella aliurakoitsijan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoonsa, jotta riskien terveydellinen merkitys voidaan arvioida aliurakoitsijan työntekijöiden osalta. Aliurakoitsijan työterveyshuollon on tärkeää olla perillä myös muuttuvista työolosuhteista. Vaikka aliurakoitsija vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta, on myös tilaajalle eduksi, että kaikkien yhteisen työpaikan työntekijöiden työturvallisuudesta on huolehdittu. Tilaaja voi myös velvoittaa aliurakoitsijansa huolehtimaan työnantajavelvollisuuksistaan. Tässä tapauksessa aktiivinen yhteistyö aliurakoitsijan työterveyshuollon ja tehtaan työsuojelun ja työterveyshuollon välillä johti parannuksiin tehtaan toimintatavoissa ja yhtenäisiin ohjeistuksiin koskien myös työpaikalla työskenteleviä aliurakoitsijoita.

Tutorin kommentti

Tapausselostus on hyvä esimerkki siitä, miten nykyiset alihankintaketjut voivat sisältää isojakin aukkoja sinänsä turvalliseksi suunnitellussa työympäristössä. Ammattitautiepäilyjä (oireilijoita) oli huomattava määrä työntekijöistä ja voi vain arvailla, onko samassa tilassa työskennelleillä siivoojilla ollut samanlaista,mutta tunnistamatta jäänyttä oireilua. Alihankinnassa perehdytys on iso osa työturvallisuutta. Riskinarvio on työpaikan tehtävä, mutta tiedot mahdollisista terveysriskeistä tulisi toimittaa työterveyshuoltoon, jotta terveydellinen merkitys voidaan arvioida. Juha teki hyvää työtä verkostoituessaan – hän otti yhteyttä sellutehtaan työterveyshuoltoon ja työsuojeluun ja yhteistyössä työolot saatiin paranemaan – todennäköisesti vältyttiin useammalta ammattitaudilta, vaikka yksi pääsikin syntymään.

Juha Lepistö
LL, johtava työterveyslääkäri
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy, Terveysasema ChydAntti
juha.lepisto@kphoi.fi
Päivi Liimatainen
LL, vastaava työterveyslääkäri, kouluttajalääkäri
Seinäjoen Lääkäritalo
paivi.liimatainen@seinajoenlaakaritalo.fi