Työterveyslääkäri terveellisen ja turvallisen kaivostyön tukena

Turvallisuus ennen kaikkea

Uusi kaivoslaki (621/2011) painottaa erityisesti kaivosturvallisuutta. Turvallisuus on ollut Outokumpu Oy:ssä erityisenä painopistealueena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Käytännön keinoina on ollut turvallisuushavaintojen tekoon kannustaminen ja niiden palkitseminen. Osastoilla pidetään säännölliset kuukausittaiset turvavartit, joissa käsitellään ajankohtaiset aluetta koskevat turvallisuusasiat, sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Turvallisen käyttäytymisen havainnoimiseksi esimiehet tekevät säännöllisesti viikoittain SBO (Safety behaviour observation) -kierroksia sekä omalla että toisten esimiesten alueilla.

Ajatuksena on keskustella turvallisuusasioista työntekijöiden kanssa ja antaa positiivista palautetta hyvästä toiminnasta, kuten oikeasta henkilösuojainten käytöstä. Ihmisiin vaikuttaminen on tärkeää, sillä yli 90 prosenttia tapaturmista johtuu virheellisestä toiminnasta ja vain alle 10 prosenttia jostakin teknisestä viasta tai koneen toimintahäiriöstä.

Sattuneet tapaturmat raportoidaan ylintä johtoa myöten 24 tunnin sisällä, ja ne kirjataan turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Tapaturmien tutkinta tapahtuu kahden viikon sisällä. Tieto etenkin vakavista tapaturmista leviää koko konsernin laajuisesti vastaavien tapahtumien välttämiseksi muualla, ja tehtaan sekä kaivoksen ylin johto jalkautuu tapaturmien tapahtumapaikalle. Joka kuukauden alussa pidettävässä Turvallisuus ensin -tilaisuudessa käydään läpi kaikki edellisen kuukauden tapaturmat – sekä omille että urakoitsijoiden työntekijöille sattuneet.

Turvallisuustapahtumat vaikuttavat yhtenä osana henkilöiden tuotantopalkkioon. Eri osastot palkitsevat työntekijöitä myös silloin kun on toimittu pitkään ilman tapaturmia. Korvaavaa työtä on käytetty sairausloman vaihtoehtona työtapaturmissa ja pidemmissä sairaustapauksissa viimeisen viiden vuoden aikana. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli sopivan korvaavan työn arvioinnissa. Ratkaisut korvaavan työn käytöstä tehdään kolmikannassa yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken.

Tehty turvallisuustyö näkyy myös tilastoissa. Kymmenen vuotta sitten omille työntekijöille sattui poissaoloon johtaneita työtapaturmia 30 kpl/miljoona työtuntia, viime vuosina määrät ovat olleet noin 5 kpl/miljoona työtuntia.

Työterveyshuollon toimintaympäristö

Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella työskentelee vajaa 200 omaa ja noin 130 urakoitsijoiden työntekijää. Puolet työntekijöistä työskentelee maanalaisessa kaivoksessa ja puolet maan pinnalla rikastamossa, geologisella osastolla, varastolla tai hallinnossa. Kaivoksella on oma pieni terveysasema, jossa työskentelee osa-aikainen työterveyshoitaja kolmena päivänä viikossa sekä työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti yhtenä päivänä viikossa.

Outokummulla on ollut toiminnan alusta lähtien oma työterveyshuolto, mikä on helpottanut kiinteää yhteydenpitoa tuotanto-osastojen, työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon sekä luottamushenkilöorganisaation kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Outokummun oman työhygieenikon ja kemikaaliasiantuntijan kanssa työhygieenisten mittausten suunnittelussa ja riskinarviossa.

Työpaikkaselvitykset käytännössä

Työtehtäväkohtaiset työpaikkaselvitykset päivitetään kolmen vuoden välein tai olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työpaikkakäynneille jalkaudutaan moniammatillisena tiiminä. Myös työhygieenikon ammattitaito on käytettävissä.

Työpaikkaselvitysraportit kirjataan terveysaseman tietojärjestelmään sekä TTT-turvallisuusjohtamisjärjestelmään (OHSAS 18001), mistä ne ovat kaikkien luettavissa.

Merkittävimmät riskitekijät kaivoksessa ovat melu, erilaiset pölyt ja kuidut, typen oksidit ja häkä kaivoskoneiden pakokaasuista sekä räjähdysainekaasujäämät. Joissakin tehtävissä tulee yksipuolista tuki- ja liikuntaelinten kuormittumista. Psyykkistä kuormittumista aiheuttaa yksintyöskentely kaivosperissä. Rikastamolla yleisimmät terveysriskit ovat melu ja pölyt sekä tuki- ja liikuntaelinten kuormittuminen runsaasta portaissa liikkumisesta johtuen. Rikastusprosessi tapahtuu mekaanisesti, joten kemikaaleja ei käytetä ja toiminta on myös ympäristöystävällistä.

Terveystarkastukset turvallisuuden tukena

Rekrytointivaiheessa tehdään kaikille työfysioterapeutin toimesta lihaskunto- ja polkupyöräergometritestit, työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin terveystarkastukset ja katsotaan mm. DS6-tasoinen virtsan huumeseula sekä keuhkokuva pölytyöhön meneviltä. Kaikilta maanalaiseen kaivokseen työhön meneviltä edellytetään kuntotestin läpäisyä. Palo-pelastusryhmässä toimivat käyvät ns. Oulun mallin mukaisen ratatestin tai polkupyöräergometritestin vuosittain. Räjähteiden kanssa toimiville tehdään panostajan lupakirjan vaatimat terveystarkastukset.

Maanalaisessa kaivoksessa toimivilta opiskelijoilta ja harjoittelijoilta pyydetään ennen harjoittelujakson alkua oppilaitoksen tekemä T-todistus, spirometria sekä DS6-tasoinen virtsan huumeseula.

Maanalaisessa kaivoksessa toimivien urakoitsijoiden työntekijöistä pyydetään heidän omasta työterveyshuollostaan T-todistus, Audit-päihdekysely, CDT, DS6-tasoinen virtsan huumeseula sekä oman työterveyslääkärin kelpoisuuslausunto sopivuudesta kaivostyöhön. Asiakirjat toimitetaan ennen työn aloittamista kaivoksen työterveysasemalle tehtaanlääkärin hyväksyntää varten. Hyväksytyistä työntekijöistä ylläpidettävä tiedosto on kaivoksen johdon ja työnjohdon käytettävissä. Normaalitapauksissa asiakirjat pyydetään päivittämään kolmen vuoden välein, tarvittaessa tiuhemmin.

Turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ongelmatilanteita voi tulla erilaisissa äkillisesti toimintakykyyn tai tajunnan tasoon vaikuttavissa sairauksissa ,kuten 1-tyypin diabetes, epilepsia, epästabiili angina pectoris, sydämen rytmihäiriöt tai jatkuvaa lääkitystä vaativa ja oireileva astma tai keuhkoahtaumatauti. Myös psyykkinen labiliteetti tai hoitamaton päihdeongelma voivat olla esteinä turvalliselle työskentelylle maanalaisessa kaivoksessa. Työhöntulovaiheessa terveydellinen este voi olla karsiva, määräaikaistarkastusten yhteydessä ohjaava. Tarvittaessa työkykyongelmissa selvitellään uudelleensijoituksen mahdollisuudet.

Työterveyshoitajan määräaikaiset terveystarkastukset tehdään 3–5 vuoden välein työtehtävistä riippuen. Kaikille työstä lähtijöille tehdään terveystarkastus seurannan ohjeistamiseksi jatkohoitopaikkaan.

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

Palautteet työpaikkaselvityksistä ja terveystarkastuksista ryhmätasolla annetaan osastojen laatukoulutuksissa tai muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Vuosittain pidettävässä kaivoksen turvatilaisuudessa annetaan koko henkilöstölle tietoa ajankohtaisista aiheista. Kaivoksen palo-pelastusryhmä pitää harjoitukset kerran kuukaudessa ja joka toisella kerralla harjoitellaan ensiapua työterveyshoitajan ohjauksessa. Kerran vuodessa pidetään suurempi kaivoksen onnettomuusharjoitus yhdessä viranomaisten kanssa. Tornion tehtaiden ensiapuryhmän kanssa pidetään vuosittain yhteinen rengasrastiharjoitus. Myös urakoitsijoiden työntekijöitä kannustetaan osallistumaan yhteisiin harjoituksiin.

Työkyvyn varhaista tukea yhteistyöllä

Outokummulla on ollut kolme vuotta käytössä oma työkyvyn varhaisen tuen malli, joka on laadittu yhdessä eri henkilöstöryhmien ja luottamushenkilöorganisaation kanssa. Tavoitteena on, että kaikki esimiehet on koulutettu sen käyttöön. Työkykyongelmiin on tarkoitus puuttua mahdollisimman varhain yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.

Esimies voi tarvittaessa tehdä kirjallisen työkykyarviopyynnön työterveyshuoltoon, ja selvittelyiden jälkeen voidaan jatkotoimenpiteitä suunnitella työkykyneuvottelussa yhdessä henkilön itsensä, esimiehen, henkilöstövastaavan ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Omaa työtä on yleensä mahdollisuus tilapäisesti keventää tai käyttää korvaavaa työtä. Mikäli on kyse pidempiaikaisesta tai pysyvästä työrajoitteesta, selvitellään uudelleensijoituksen tai ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Pitkiltä sairauslomilta takaisin työhön palatessa on käytetty onnistuneesti työeläkelaitoksen kustantamia työkokeiluja ja jonkin verran Kelan osasairauspäivärahakäytäntöä. Oma kuntoutussuunnittelija on tärkeä henkilö työkykyasioiden hoidossa.

Päihdeohjelma on päivitetty vuonna 2013. Osastoilla toimivat päihdeasioihin perehtyneet päihderyhmät, jotka huolehtivat omalla alueellaan työntekijöiden havahduttamiskoulutuksesta omaan päihteiden käyttöön liittyen. Lisäksi esimiehille ja luottamushenkilöille pidetään päihdeasioiden puheeksiottokoulutuksia, jotta parannettaisiin valmiuksia ottaa alaisten mahdolliset päihdeongelmat mahdollisimman varhain puheeksi.

Kuulosuojainhankkeella yksilöllisiin suosituksiin

Yleisin ammattitauti kaivoksella, kuten muuallakin Outokummun tehtailla, on meluvamma. Kaivoksella uusia tapauksia on 0–1/vuosi. Mittaustulosten perusteella tiedetään melutasojen olevan sellaisia, että oikealla kuulosuojainten käytöllä meluvammoja ei pitäisi tulla. Käynnistimme vuonna 2011 tutkimushankkeen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa luodaksemme mallin kuulosuojainten yksilölliseen valintaan työterveyshuollossa. Tavoitteena oli löytää kullekin henkilölle hänen kuulolleen ja työpaikan melutasoon sopiva kuulosuojain, joka mahdollistaa ympäristön äänien kuulemisen, työkaverin kanssa kommunikoinnin ja puhelimessa puhumisen ilman, että suojainta tarvitsee ottaa pois. Lisäksi suojaimen pitää sopia yhteen muiden pään alueen suojainten kanssa. Tutkimushankkeen tulosten mukaisia kuulosuojainsuosituksia on Outokummun Tornion tehtailla ja Kemin kaivoksella tehty tähän mennessä vajaa tuhat kappaletta ja kokemukset ovat pääosin positiivisia.

Sairaanhoito työterveyshuoltopainotteista

Työterveyshuolto tarjoaa yleislääkäritasoista työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa sekä yleisimmät laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset. Fysioterapiassa painopiste on ennaltaehkäisyssä, ohjauksessa sekä työkykyyn vaikuttavissa asioissa, esimerkiksi leikkauksista toipuvilla henkilöillä. Erikoislääkäreiden konsultaatioita on mahdollisuus saada työkykyyn vaikuttavissa asioissa hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

Nykyaikaisen kaivoksen teknisestä kehityksestä huolimatta sen tärkein voimavara on edelleen osaava, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö. Henkilöstön työkyvyn tukeminen ja työpaikan olosuhteisiin vaikuttaminen siten, että työkyky säilyy työuran kaikissa vaiheissa, on työterveyshuollon keskeinen haaste ja toiminnan punainen lanka.