Psykososiaalisen kuormituksen arviointi - 2. osa
Kirjoittaja teki työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin syventävät opintonsa psykososiaalisen kuormituksen arvioinnista. Viime numerossa julkaistu artikkelin ensimmäinen osa käsitteli arviointia työterveyshuollon näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään psykososiaalisen kuormituksen valvontaa eli aluevalvontaviraston (AVI) ja työnantajan näkökulmaa.
Psykososiaalisen kuormituksen valvonta
Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut valmiiksi Ohjeen psykososiaalisen kuormituksen valvonnasta (STM/2254/2013). AVI:n tarkastajien sisäiset koulutukset alkoivat syksyllä 2013. Työsuojeluhallinnon tärkein tehtävä on valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamista. Lisäksi se antaa ohjeita ja neuvoo työn terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Lainsäädännöllinen pohja AVI:n tarkastajien toimintaan on ollut olemassa jo pitkään. Psykososiaalisen kuormituksen arviointiin liittyviä säädöksiä löytyy ensisijaisesti Työturvallisuuslaista (738/2002):
25 § Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen: Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.
Samainen laki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaaroja, tekemään työn suunnittelua sekä antamaan työntekijälle opetusta ja oheistusta.
27.12.2001/1484 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta määrittelee myös, että työterveyshuollon tulee selvittää työn psyykkinen kuormittavuus sekä työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden tarkastajat tulevat painottamaan eritoten työterveyslääkärin arvioita kuormituksen aiheuttamasta terveysvaarasta.
Aiemmin työntekijöiden kuormittumista on tullut ilmi AVI:lle tulleiden tarkastusten lisäksi häirintäilmoituksissa sekä suorissa kontakteissa AVI:n päivystäjille. Mikäli työnantaja on ryhtynyt jo toimenpiteisiin, tarkastajalta ei edellytetä muita toimenpiteitä tässä vaiheessa. Valvontatoimenpiteen edellytys on voimassa oleva työsuhde, ellei kyseessä ole rikosepäily. Kuormittumista kokevan henkilön tulee ilmoittaa kuormittumisestaan työnantajalle.
| Kehotus | Toimintaohje |
|---|---|
| AVI:n tehtävänä on tarkkailla työnantajan toimintaa (taulukko «Työnantajan tehtäviksi katsotaan»2). | |
| Puutteellisesti tai ei ole lainkaan arvioitu psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä niiden aiheuttamaa haittaa terveydelle | Työntekijöillä ei ole riittävää tietoa kuormitustekijöistä. He eivät ole saaneet perehdytystä työhön, työmenetelmiin, työvälineisiin, turvallisiin työtapoihin tai saaneet opetusta ja ohjausta kuormittumisen välttämiseksi. |
| Tarvittaessa ei ole käytetty asiantuntijoita arvioinnin tekemiseen. | Työtä ei ole suunniteltu ja mitoitettu edellytysten mukaisesti. |
| Työnantaja ei ole ruvennut tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi, vähentämiseksi tai toimenpiteet ovat riittämättömiä. | Esimiehen tehtäviä kuormittumisen tunnistamisesta ja käsittelemisestä ei ole määritelty tai ei ole annettu riittäviä edellytyksiä tehtävän suorittamiseen. |
| Työnantaja ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan tiedon kuormittumisesta. | Työnantaja ei seuraa toimenpiteiden vaikutusta. |
| Työnantaja ei seuraa jatkuvasti työyhteisön tilaa | |
AVI:n toiminta virka-aikana
Virka-aikaan AVI:lla on päivystävä tarkastaja, joka neuvoo ja ohjeistaa mm. psykososiaaliseen kuormittumiseen liittyvissä asioissa. Työntekijän on mahdollista tehdä asiakasaloite asian vireillesaattamiseksi. Yhteyden ottajalta kysytään, onko työpaikalla menettelyohjeet psykososiaalisen kuormittumisen osalta. Työntekijälle lähetetään allekirjoitettava valvontapyyntölomake, jonka allekirjoittamalla hän antaa samalla luvan käsitellä asiaa nimellään työnantajan kanssa.
Selvityspyynnössä tiedustellaan onko työnantaja ryhtynyt 25 §:n mukaisiin toimiin. Tarkastaja harkitsee työsuojeluvaltuutetun käsityksen huomioimista.
Asiakkaalle annetaan mahdollisuus lausua näkemyksensä työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun selvityksistä. Mikäli työnantajaa on kuultu, tehdään aina kirjallinen tarkastuskertomus. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastajan keskeiset havainnot ja tarvittavat toimintaohjeet ja/ tai kehotukset.
AVI tekee tarvittaessa tarkastuskäynnin. Tarkastuksessa ei ilmaista, että tarkastus tehdään ilmoituksen perusteella. Tarkastaja ottaa huomioon työterveyshuollon tai muun asiantuntijan käsitykset työoloista. Apuna voidaan käyttää Valmeri-kyselyä (työolosuhdeindeksi, laatija Heikki Laitinen/ 3T-ratkaisut).
Kehotukset antaminen ei edellytä konkreettista terveyden menetystä, vaan sitä että jatkuessaan kuormitus vaarantaa työntekijöiden terveyttä.
AVI voi antaa toimintaohjeen, jos yllä olevat epäkohdat ja lainvastainen olotila arvioidaan vähäiseksi tai jos vaarojen selvittämisessä, tunnistamisessa ja arvioinnissa on vähäisiä puutteita.
Jälkivalvonnassa tarkastaja varmistaa, että annettuja toimintaohjeita ja kehotuksia on noudatettu. Mikäli niitä ei noudateta, annetaan kehotus. Tarvittaessa asia voidaan siirtää työsuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä velvoittavan päätöksen.
Velvoitteet työnantajalle suunnataan myös työterveyshuoltolain velvoitteista mikäli:
- työnantaja ei ole huolehtinut, että työterveyshuollon selvityksessä on huomioitu psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja sen perusteella ei ole esitetty johtopäätöksiä kuormituksen terveydellisestä merkityksestä
- työnantaja ei ole antanut työterveyshuollolle tarvittavia tietoja kuormittumistekijöiden terveysvaaran arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi
- työnantaja ei ole antanut tietoja yli kuukauden kestävistä sairauspoissaoloista työterveyshuollolle
- työnantaja ei ole selvittänyt työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä sairasloman pitkittyessä
Työnantajan tehtävät
Työnantajan tehtävä on arvioida terveysvaaraa (taulukko «Työnantajan tehtäviksi katsotaan»2). Tässä työnantajan voi käyttää työterveyshuollon asiantuntijoita. Työn kuormittavuutta voivat lisätä mm. ylityöt, työajat, kiire (työmäärä, osaamisvaje). AVI:n tehtävänä on tarkkailla työnantajan toimintaa.
| Kattavasti tunnistaa ja arvioida työn sisältöön, järjestelyihin ja työn sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. |
| Valvoa, että työpaikkaselvityksessä on selvitetty psykososiaaliset kuormitustekijät ja vedetty johtopäätökset niiden merkityksestä terveydelle ja tehty toimenpide-ehdotuksia. |
| Kuormitusta koskevat toimenpiteet ja niiden riittävyys. |
| Toimenpiteisiin ryhtyminen kuormittavuuden välttämiseksi ja vähentämiseksi. |
| Työterveyshuollon yhteistyö, työhön paluun edistäminen, työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. |
| Ennaltaehkäisevän työturvallisuuden periaatteen noudattaminen: henkilöstöresurssien varmistaminen, työprosessien selkeyttäminen, työn suunnittelu ja mitoitus, esimiestyön kehittäminen, tiedonkulkukanavien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien luominen. |
| Työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden seuraaminen jatkuvasti. |
| Psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja kuormittumisen hallintamenetelmien kehittäminen. |
| Toimivat käytännöt muuttuvissa työoloissa, esim. kehityskeskustelut, henkilöstökyselyt, turvallisten työ- ja toimintatapojen valvominen, sairauspoissaolojen seuranta. |
| Työntekijöiden terveydelle koituvan vaaran huomioiminen (esim. ikä ja ammattitaito) sekä vaaraa vähentävät työnvoimavarat, myös työpaikan ulkopuoliset tekijät kuten palautuminen. Henkilökohtaiset edellytykset tulee huomioida. Yksilölliset erot tulee huomioida työn järjestelyissä, opetuksessa ja ohjauksessa. |
| Kuormittumisen merkkien tarkkaileminen: lisääntyneet sairauspoissaolot, vaihtuvuus, ylityömäärät, toistuvat työyhteisöristiriidat ja kyselyissä esille tulleet epäkohdat. |
| Toimenpiteet kuormituksen vaikutuksen vähentämiseen; koulutus, joustavat työajat, tauottaminen, sosiaalisen tuen lisääminen, työstä saatu palaute, muiden työn myönteisten piirteiden lisääminen. |
| Psykososiaalisen kuormittumisen menettelytapaohjeet. |
Työnantajan tehtäviksi katsotaan
Työnantajan tulee siis arvioida kuormitustekijät, kuormittuminen ja terveysriskit. Lisäksi työnantajan toimien tulee noudattaa ennaltaehkäisevän työturvallisuuden periaatetta, vähentää haitallisia kuormittumista ja sen kielteisiä seuraamuksia. Henkilökohtaiset edellytykset voivat vähentää tai lisätä terveysvaaraa.
Pohdintaa ja johtopäätöksiä
AVI:n tarkastajat valvovat työnantajan toimenpiteitä psykososiaalisen kuormittumisen arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi.
Psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin ja toimenpiteiden osalta työnantajat tulevat tarvitsemaan lisäkoulutusta. Harvalla työpaikalla on tällä hetkellä käytössä psykososiaalisen kuormittumisen malli, eikä esimiehiä ole opastettu tunnistamaan psykososiaalisen kuormittumisen merkkejä. Myös eri toimijoiden asenteet psykososiaalista kuormittumista kohtaan ovat vielä perin vanhanaikaiset.
Haastateltavana oli ylitarkastaja Anja Knuuttila AVI:sta, jota kiitän yhteistyöstä, samoin el Pia Nynäsiä ja yl Jukka Uittia tekstin rakenteisiin liittyvistä kommenteista.
työterveyshuollon erikoislääkäri, Kankaanpään Kuntoutuskeskus
johdon työnohjaaja, Luotain Consulting oy
katja.salmela@mbnet.fi