Riitta Saunista STM:n työsuojeluosaston ylilääkäri

Riitta Sauni on monissa liemissä keitetty. Uralle mahtuu niin käytännön työterveyslääkärin työtä ja tieteentekoa kuin luottamustoimia: työskentelyä Kelan ja STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnissa, erinäisissä komiteoissa ja ohjausryhmissä. STLY:n jäsenille hän lienee tuttu ainakin STLY:n puheenjohtajakaudeltaan v. 2011–2012.

Riitta on aktiivinen kirjoittaja ja mukana myös mm. Käypä hoito -johtoryhmässä sekä Cochrane Occupational Health and Safety Review Groupin toimituskunnassa. Lääkäriseura Duodecimin valtuustossa hän on ollut vuodesta 2013 alkaen.

Riitan työterveyslääkärin ura alkoi Tampereen Työterveys ry:ssä vuonna 1989. Hän valmistui työterveyshuollon erikoislääkäriksi vuonna 1997. Yksi isoimmista hoidettavista yrityksistä oli Nokia, jonka rajussa nousussa Riitta oli mukana 1990-luvun lopulla. Hoidettavien lukumäärä nousi 50 hengestä yli 2000:een muutamassa vuodessa.

Työterveyslaitoksen erikoistumisjaksolla työterveyshuollon tutkimus alkoi kiinnostaa – olihan Riitalla jo tutkijan taustaakin ja väitöskirja vuodelta 1989 sympaattisten ganglioiden hermovälittäjäaineista. Työlääketieteellisiä juttuja syntyi mm. rakentajien astmasta ja retroperitoneaalifibroosin yhteydestä asbestiin.

Työterveyslaitokselle jäi erikoistumisvaiheesta v. 1995–96 jalka oven väliin, ja vuonna 2003 Riitta päätti lähteä vallan Työterveyslaitoksen leipiin tutkimus- ja koulutustehtäviin sekä työlääketieteen poliklinikalle. Työterveyshuollon arkeen säilyi hiukan kosketuspintaa, vastaanotto Koskiklinikassa.

Kymmenen Työterveyslaitos vuoden jälkeen tie vei Lääkärikeskus Aavaan, jonka Tampereen toimintaa Riitta ehti vetää vajaan vuoden, kunnes taas tuli uusi haaste ja lähtö nykyiseen työhön. Hakuilmoituksella haettiin henkilöä, jolla on työterveyshuollon ja työlääketieteen osaamista, kokemusta kansainvälisestä toiminnasta ja asiantuntijatehtävistä. Hakukriteereistä Riitta tunnisti kompetenssialueitaan – ja niin myös valintaraati.

Millainen toimenkuvasi on – mitä työsopimuksessasi lukee?

– Noin puolet työajasta on tarkoitus käyttää työterveyshuollon ja yhtä lailla työsuojelun kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa mm. osallistumista työterveyshuollon neuvottelukuntiin Kelassa ja STM:ssa tai työryhmiin, joita perustetaan ad hoc jonkin asian ympärille. Jos asia koskee työterveyshuoltoa ja sen järjestämistä, on se minun tehtäväkenttääni.

– Toisena alueena ovat työn ja terveyden väliset suhteet. Työsuojeluosastolle tulee lausuntopyyntöjä lakeihin ja asetuksiin sekä tiedusteluja kansalaisjärjestöistä ja ammattiliitoista. Esimerkiksi palomiehiltä on tullut tiedustelu, josko heidät vihdoinkin liitetään ASA-rekisteriin.

Miten käytännössä toimit tuollaisen pyynnön saatuasi?

– Lähdin selvittämään, mitä asialle on aiemmin tehty, kun arvelin että jotain jo asian tiimoilta selvitelty ja keskusteltu. Selvisi, että asiantuntijataho on luvannut ohjeen kirjoittaa, joten kyselin sen perään. On ihan hyvä, että Palomiesliitto otti asian uudelleen esiin, niin asiaa saatiin kiirehdityksi.

Roolisi on siis myös solmia yhteen eri tahojen tiedon säikeitä työterveyteen ja työsuojeluun liittyvissä asioissa?

Työsuojeluosastolla on yllättävän paljon kehittämishankkeita. Työsopimuksen mukaan tehtäviini kuuluvat myös työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät tutkimushankkeet. Ne ovat tietysti vanhastaan tutuinta osa-aluetta.

Työsuojeluosastolta löytyy ehkä yllättäenkin esimerkiksi ohjelmajohtaja Päivi Mattila-Wiron vetämä OSKU-osatyökykyisyyshanke. Sen fokuksessa ovat sekä työssä käyvät että työttömät. Työkykyä voidaan koordinoida joko TE-keskuksesta tai työterveyshuollosta. Mm. Tullinkulman työterveys, Terveystalo ja EPSHP ovat mukana hankkeessa, josta varmasti vielä kuullaan.

Entä mitä muita alueita kuuluu toimenkuvaasi?

– Kun ministeriössä ollaan, niin lainsäädäntö on yksi osa, niin kansallinen kuin kansainvälinenkin. Lainsäädäntö tulee aika lailla EU:sta, ja meillä implementoidaan EU-direktiivejä. Niinpä jos haluaisi vaikuttaa lainsäädäntöön, pitäisi olla vaikuttamassa EU:ssa.

Mitä lainsäädäntöön osallistuminen tarkoittaa tällä tasolla?

– Juristithan varsinaisesti kirjoittavat pykälät. On oma taiteenlajinsa osata sorvata lauseet niin, että ne kelpaavat. Kaikkien lakien valmisteluunhan liittyvät taustamuistiot. Niitä olen tekemässä. Miellän roolini asiantuntijarooliksi.

Työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät lait puidaan kolmikantaisesti. Pari vuotta käsiteltiin mm. HTTHK-asetusta. Kaikki pöydässä istuvat halusivat sanoa mielipiteensä: tuleeko johonkin kohtaan ja- vaiko vai-sana, pitäisikö olla yksikkö vai monikko, jne. Tietysti myös asiakysymyksistäkin keskusteltiin. Samanlaista kolmikantaista kaupankäyntiä lakien sorvaaminen on EU:n tasollakin.

Entä mitä muuta olet jo näinä kolmena kuukautena ehtinyt tehdä?

Ihan ensimmäinen asia oli ammattitauti-ilmoitus. Tein TUKE-esityksen ensimmäisellä työviikolla, eli hain tutkimus- ja kehittämisrahoja. Huonosti kävi, muttei kaikki voi toki olla rahasta kiinni. Asiasta palaveerataan uudelleen ja se etenee.

Nykyisellä ammattitauti-ilmoituksella tulisi ilmoittaa ammattitaudeista, ammattitautiepäilyistä ja muista työstä johtuvista sairauksista. Sen käyttö on kuitenkin hankalaa: se pitää osata etsiä suomi.fi -sivuilta ja sen rooli ja hyöty ovat aika epämääräisiä käytännön lääkäreille.

Mitä ilmoituksen teosta käytännössä seuraa? Ja miten pitäisi tulkita kohta "muut työstä johtuvat sairaudet"?

– Täytyisi saada aikaan jokin konsensus, mitä haetaan… Näytän, mitä rupesin piirtelemään – miten se voisi mennä.

Riitta esittelee kaaviotaan aiheesta.

Työsuojelun vastuualueille on tullut VERA-järjestelmä, joka kuulostaa hyvältä.

Ammattitauti-ilmoitus saapuu VERAn ja avin työsuojelun vastuualueen kautta Työperäisten sairauksien rekisteriin ja ts-osaston lääkärille eli minun pöydälleni. Ilmoitus arvioidaan: Onko jotain uutta mielenkiintoista tai vakava sairaus tai altiste? Onko tullut enemmänkin samasta työpaikasta tai samalta alalta muitakin ilmoituksia? Jos todetaan järkiperuste lisäselvityksille, työsuojelutarkastaja menee käymään työpaikalla. Potilasta ei tarvitse siihen sotkea, paitsi jos tämä antaa luvan. Tarkastaja antaa toimintaohjeita, kehotuksen tai jos on vakavampaa, laitetaan jokin kone tai koko putiikki kiinni.

Palaute ammattitauti-ilmoituksista työterveyshuoltoon, säädöspuolelle ja tulossopimuksiin ei ole toteutunut. Olisi tarkasteltava, onko jotain erikoisempaa. Jos vaikka olisi jotain uutta, esimerkiksi jos nanomateriaaleista alkaisi tulla vaikkapa mesotelioomaa, pitäisi tiedottaa työterveyshuolloille, työpaikoille ja tarkastajille.

Mitenkähän aikanaan havaittiin kynsi- ja ripsistudioiden altisteet? Yksinyrittäjillä ja tuolinvuokraajilla taitaa harvoin olla työterveyssopimuksia eikä aina ammattitauteja kattavia vakuutuksiakaan ammattitautien varalta.

– Mehän julkaisimme muutamasta alan ammattiastmatapauksesta artikkelin kansainvälisessä ja kotimaisessa lehdessä. Tieto levisi, ja nyt on tehty suomenkieliset toimintaohjeet.

Putkimiesten uudet altisteet taitavat olla paremmin haavissa, kun yrityksillä on varmasti kattavammin työterveyshuoltosopimuksia?

– Aivan. Aina kun epäilee ammattitautia, kannattaa ilmoitus tehdä.

– Olen miettinyt, josko lausunnon suhteen tehtäisiin isompikin remontti, esimerkiksi otettaisiin käyttöön sähköinen suora ilmoitus. Toki täytyisi käyttäjät samalla kouluttaakin ja kertoa, kuka hyötyy ja mitä.

Työterveyshuollon valvontaohje tuli keväällä 2013. Mitä se käytännössä on muuttanut – eikö aiemminkin ole tarkastettu yritysten työterveyshuollon asioita?

– On toki ennenkin tarkastettu, mutta olen ymmärtänyt niin, että työsuojelualueet ovat olleet kovin itsenäisiä ja toimineet kukin omalla tavallaan. Kehotusten ja toimintaohjeiden antomäärät vaihtelevat reilusti eri piirien kesken. Nyt yhtenäistetään. Myös työsuojelutarkastajille on tulossa ohje ammattitautien tarkastamisesta. Uusi toimintaa ohjaava tietojärjestelmä VERA on strukturoitu, jolloin se pakottaa raportit samaan muottiin, mikä ohjaa toimintaakin yhtenäisempään suuntaan.

Eli kyseessä on laatujärjestelmä?

– Kyllä, ja näen sen hyvänä.

Vastikään eräässä hoitamassani it-alan yrityksessä pidettiin tiukka tarkastus, johon yritys pyysi tuekseen työterveyshuollon kertomaan, miten työturvallisuuslain 10 §:n mukaisia asioita on hoidettu. Olisiko ammattitauti-ilmoituksilla tarkoitus ilmoittaa esimerkiksi työssä uupuneet (perusteena "muut työstä johtuvat sairaudet"), kun psykososiaalista kuormitustakin nyt entistä enemmän työsuojelutarkastuksissa tarkastetaan?

Tarvittaessa. Tärkeää on tietysti, että työterveyshuolto antaa suoraa palautetta työpaikalle. Tarkastajia kiinnostaa mm. ylitöiden teettäminen ja se, ilmoittaako työnantaja yli 30 päivän mittaiset sairauspoissaolot työterveyshuoltoon ja tehdäänkö 90-päivän arvioita.

OSHA:lla on nyt kahden vuoden teemavuosi psykososiaalisesta kuormituksesta. Työpaikoille siitä tiedotetaan, mutta yhtä lailla työterveyshuollon olisi hyvä olla perillä teemoista.

Millainen on sinun työyhteisösi, eli kenen kanssa olet töissä?

– Työsuojeluosastolla työskentelee noin 60 henkeä Tampereella, Helsingissä kymmenisen. Osasto jakautuu säädös-, valvonta ja toimintapolitiikkayksiköiksi, joista viimeksi mainittu on kotipesäni. Osaston esimies on Leo Suomaa ja toimintapolitiikkayksikköä johtaa Liisa Hakala, joka on koulutukseltaan juristi. Ryhmäesimiehenäni toimii neuvotteleva virkamies Tarja Kantolahti. Lääkintöneuvos Heikki Savolainen ja Asko Aalto ovat pitkään toimineet osaston ylilääkäreinä, ja olen jatkamassa heidän jalanjäljissään.

Sinussa on siis aika paljon siis edustettuna.

Kuinka paljon olet tekemisissä muiden osastojen ihmisten kanssa, joiden työ sivuaa työterveyshuoltoa?

– STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan kokouksissa tapaamme säännöllisesti. Lisäksi olemme tavanneet HTO-osaston kanssa, jolloin mukana ovat mm. lääkintöneuvos Kristiina Mukala, ylitarkastaja Ritva Partinen ja ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen eli ihmiset jotka puuhastelevat työterveyshuollon parissa. Paljon olisi yhteistyön paikkaa ja paljon tiivistettävää. Jos tavoite on, että kentällä työterveyshuolto ja työsuojelu tekevät yhteistyötä, olisi sen toki lähdettävä jo ministeriön tasolta.

Kuvaa yksi työpäiväsi – tosin ihan yhtä tyypillistä päivän kulkua ei taida olla?

– Päivät ovat vaihtelevia, mikä on mukavaa. Eilen aamusta luin sähköposteja, kun Liisa Hakala tuli huoneeseeni ja kysyi, onko minulla aikaa: osastopäällikkö Leo Suomaa haluaisi kuulla mielipiteemme terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Heti. Istuimme pohtimaan asiaa kollegani Heikki Savolaisen kanssa.

Miten etenit tuollaisen tehtävän saatuasi?

– Niin kuin lausunnoissakin. Haalin THL:n rahoitusraportit, ehkä omat aiheesta kirjoitetut jutut. Sitten teen laskuharjoituksia, vaikken olekaan terveystaloustieteilijä. Netistä löytyy paljon tilastoja, mm. avosairaanhoitokäynnit Suomessa viiden vuoden ajalta, käynnit terveyskeskuksissa ja niiden kustannukset, työterveyshuollon lääkärissäkäynnit…

– Sekä terveyskeskusten että työterveyshuollon lääkärikäyntien kustannukset nousevat samaa tahtia, ja työterveyshuolto näyttäisi pärjäävän alemmilla kustannuksilla kuin terveyskeskus.

Kun syytetään, että työterveyskulut räjähtävät käsiin ja kustannukset ovat pilvissä, niin ei se nyt näin katsoen ole sitä.

Minua kaivelee, että asioista puhutaan liian yksioikoisesti. Pitäisi miettiä kiihkottomasti eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Mitä oikeasti tapahtuisi ja mitä seurannaisvaikutuksia sillä olisi, jos työterveyshuollon sairaanhoito lopetettaisiin. Pitäisi miettiä, miten ja mistä supistetaan toiminnan kokonaisuuden kärsimättä.

Kerroit, että vaikuttajana koit tarpeelliseksi käydä myös Twitter-kurssin. Se taitaa olla aika hyvä foorumi, eikö siellä liiku nimenomaan poliitikkoja ja toimittajia?

– Kyllä, se on ilmeisen hyvä kanava, jos haluaa jonkun viestin laajemmin maailmalle. Pääsihän Obamakin presidentiksi Twitterin avulla ja hän on edelleen maailman kolmanneksi seuratuin twitteristi.

Kokeilin jo kurssilla, mitä työterveyshuolto-haulla löytyy. Joku juuri kirjoitti, että työterveyshuolto saa 60% yhteiskunnan tukea. Olisin voinut heti vastata ja ryhtyä oikomaan vääriä käsityksiä rahoituksesta. Twitterhän on täysi avoin foorumi. Voit lähettää periaatteessa 140 merkin viestin koko maailmalle.

Mitä twiittaisit Työterveyslääkäri-lehden lukijoille uudesta positiostasi käsin?

#Työterveyshuolto on vaikuttavaa kun #työterveysyhteistyö on elävää elämää ja yhteistyö muiden #SOTE-toimijoiden kanssa entistä ehompaa.

Kiitos haastattelusta ja menestystä uuteen tehtävääsi!

Selina Selin
selina.selin09@gmail.com