Esimiessoitot tiivistävät työterveyden ja työpaikan yhteistyötä - uusi toimintatapa tukemaan työkykyjohtamista

Taustaa

Työkyvyn johtaminen on noussut yhdeksi työterveyshuollon keskeiseksi tavoitteeksi (Liira ym. 2011). Se vaatii hyvää yhteistyötä työterveyshuollon ja esimiesten välillä. Työterveyshuolto kohtaa esimiehiä työpaikkaselvitysten yhteydessä, terveystarkastuksissa, vastaanotoilla, työterveysneuvotteluissa ja koulutusyhteistyössä. Kuitenkin työterveyshuollolla on toistaiseksi ollut vähän jatkuvaa, suunnitelmallista yhteydenpitoa esimiesten kanssa.

Jaksamista auttavat voimavarat ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä esimiesten työhyvinvoinnin kannalta (Salo 2009). Esimiesten työntekijöille tarjoama tuki ja esimiesten toiminnan oikeudenmukaisuus on puolestaan tärkeää työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta (Elovainio 2011) . Työterveyshuolto ei useinkaan ole riittävän hyvin perillä esimiesten voimavaroista eikä myöskään työkyvyn haasteista johtamistyössä esimiehen näkökulmasta. Esimies saattaa esimerkiksi pohtia, miten voisi puuttua alaisen työkyvyn laskuun tai epäiltyyn päihdeongelmaan mutta ei osaa hakea apua varhaisen tuen toteuttamiseen työterveyshuollosta.

Muutostilanteissa esimiesten kuormitus ja työkyvyn johtamisen haasteet korostuvat erityisesti. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää esimiesten kokemuksia työkyvyn johtamisesta, kun työpaikalla oli käynnistymässä yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut). Suunnittelimme yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun henkilöstöhallinnon kanssa intervention, jonka työterveyslääkärit toteuttivat. Omat työterveyslääkärit soittivat esimiehille ja selvittivät näiden kokemia työkyvyn haasteita ja tuen tarvetta. Esimiessoitot osoittautuivat tarpeellisiksi, ja yhtenäisillä soittokierroksilla on edellytyksiä tulla työterveyden toimintatavaksi yleisemminkin.

Aineisto ja menetelmät

Haastattelututkimus esimiehille tehtiin touko-kesäkuussa 2013. Tarkoituksena oli tavoittaa puhelimitse kaikki Metropolian esimiehet (n=84). Haastattelulomakkeen (Taulukko 1) kysymykset suunniteltiin Metropolian kanssa yhteistyössä. Niitä testattiin kahdelle esimiehelle tehdyssä pilottikyselyssä, joiden perusteella kysymyksiä muokattiin. Henkilöstöhallinto tiedotti esimiehiä ennalta tulossa olevista soitoista. Haastattelun oli tarkoitus kestää 10–20 minuuttia, mutta jotkut puhelut venyivät jopa 40 minuuttiin.

Metropolian työterveyshuollosta vastaa Mehiläisessä viisi toimipistettä (Forum, Ympyrätalo, Leppävaara, Kielotie ja Myyrmäki). Jokaisen toimipisteen Metropoliaa hoitava työterveyslääkäri soitti oman alueensa esimiehille. Jos esimiestä ei heti saatu kiinni, esimiestä lähestyttiin esim. sähköpostilla sopivan ajan sopimista varten.

Kaikki tulokset tallennettiin Excel-taulukkoon ja tulokset analysoitiin luottamuksellisesti ja nimettömästi. Soittojen tavoitteena oli paitsi toteuttaa kysely ja saada tietoa, myös tarjota tukea ja ohjausta esimiehille välittömästi, jos sellaiseen oli tarvetta.

Tulokset

Esimiehistä 95 % (n=81) tavoitettiin ja haastateltiin. Esimiesten keski-ikä oli 50 vuotta ja naisia oli 63 %. Kokemusta esimiestyöstä esimiehillä oli keskimäärin 10 vuotta (hajonta 1–36 vuotta).

Pohdintaa

Työterveyslääkärien soitot esimiehille saivat hyvän vastaanoton Metropoliassa. Kolme neljästä esimiehestä toivoi vastaavia soittoja jatkossa säännöllisesti. Esimiehillä oli mahdollisuus luoda henkilökohtainen yhteys työterveyshuoltoon, mitä arvostettiin etenkin, kun lähitulevaisuudessa oli tiedossa haasteita yt-neuvottelujen seurauksena. Soitot innostivat tarttumaan joihinkin varhaisen tuen puuttumista vaativiin tapauksiin ja aktivoivat esimiehiä. Soittokierroksen seurauksena seuraavassa kuussa käytiin tavallista enemmän työterveysneuvotteluja.

Työterveyshuollolle esimiessoitot antoivat tarpeellista tietoa esimiesten jaksamisesta ja työyhteisöjen tilasta yt-neuvottelujen edellä. Työterveyslääkärit ja tiimit saivat tietoa missä muutosten kanssa mennään. Ilman suoraan esimiehiltä tulevaa palautetta näissä tilanteissa työterveys on monesti vastaanotolla työntekijöiltä kuultujen tietojen varassa.

Soittokierros antoi työterveyshuollolle mahdollisuuden varautua yt-tilanteen seuraaviin vaiheisiin. Työterveyspsykologit tulivat tietoisiksi tulevista tuen tarpeista ja osasivat paremmin varautua niihin. Seuraavana askeleena suunniteltiin syksylle soittokierros irtisanotuille, jossa työterveyspsykologi tai työterveyslääkäri ottivat yhteyden irtisanottuihin ja selvittivät heidän tuen tarvettaan.

Kokonaisuudessaan työterveysyhteistyö vaikutti toimivalta soitoilla saatujen vastausten perusteella. Soitot varmistivat, että työterveyshuolto ja työterveyslääkäri ovat esimiehelle tuttuja. Tämän jälkeen esimiehellä on matalampi kynnys ottaa yhteyttä, kun siihen tulee tarvetta.

Monissa soitoissa esimiehiä oli voitu konsultoida saman tien ja neuvoa esimerkiksi miten pidetään työhönpaluukeskustelu. Keskusteluissa esimiehet saivat tietoa myös muista työterveyden palveluista, esimerkiksi esimiehille tarkoitetuista ryhmäkeskusteluista, joita kutsutaan työkykytapaamisiksi. Keskusteluissa selvisi, että osalla esimiehistä oli jaksamisen suhteen akuutteja ongelmia, ja he saivat työterveyden apua välittömästi.

Soittojen ajankohta oli onnistunut alkamassa olevan yt-kierroksen vuoksi. Esimiehillä oli huolta ja tuen tarvetta, joihin työterveys kykeni vastaamaan välittömästi. Kyselyn tulokset purettiin ohjausryhmässä, ja kysely antoi myös henkilöstöhallinnolle hyödyllistä tietoa yt-prosessia tukemaan.

Työterveyslääkäri on esimiehille tärkeä yhteistyökumppani sekä esimiehen oman jaksamisen ja haasteiden että työntekijöiden työkyvyn tuen kannalta. Lisäksi työterveyslääkäri edustaa esimiehille laajaa asiantuntijoiden ja konsulttien verkostoa, jota voidaan hyödyntää pulmatilanteiden selvittelyssä (Heikkinen 2011).

Tässä tutkimuksessa runsas puolet esimiehistä oli ollut yhteydessä työterveyslääkäriin työkykyasioissa parin vuoden aikana ja neljäsosalla oli meneillään tai alkamassa yhteistyö työkykyaisoissa. Aktiivinen yhteydenotto esimiehiin lisäsi yhteistyömahdollisuuksia merkittävästi ja toi esiin myös esimiesten oman tuen tarpeen.

Yhteenvetona voimme todeta, että työterveyden systemaattinen yhteydenpito esimiehiin, esimiessoitot, vaikuttavat toimivalta käytännöltä etenkin yritysten muutostilanteissa. Johtaminen ja esimiesten tuki ovat työhyvinvoinnin keskeisiä elementtejä, joita työterveyden kannattaa huomioida kaikin keinoin. Esimiessoittojen onnistumisen kannalta keskeistä näyttää olevan yhteistyö henkilöstöhallinnon kanssa intervention suunnittelussa, yhtenäinen ja tutkiva työote sekä varautuminen tarjoamaan palveluja havaittujen ongelmien mukaan.