Sähköinen toimintamalli (TULE TYÖHÖN) tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan
Uusi TULE TYÖHÖN -toimintamalli auttaa työterveyslääkäreitä ja muuta työterveyshuollon henkilöstöä löytämään ratkaisuja työntekijän tuki- ja liikuntaelinten (TULE) terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan. Toimintamalli on internetin kautta maksutta kaikkien käytettävissä ja se on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.
Työpaikkojen toimintakäytännöt TULE-sairauksien hallinnassa sekä työn ja työolojen kehittämisessä ovat tällä hetkellä hajanaisia. Erilaisia ohjeita ja suosituksia sekä tutkimustietoa on paljon, mutta tieto on usein hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Päävastuu työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta on työnantajalla, mutta myös työntekijät voivat osallistua aktiivisesti työnsä ja työolosuhteidensa kehittämiseen ja ehkäistä siten TULE-vaivoja. Työterveyslääkärin on tärkeää toimia yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa prevention kaikissa vaiheissa.
Toimintamallissa prevention kolme vaihetta on nimetty seuraavasti: primääripreventio = EDISTÄ, sekundääripreventio = PALAUTA ja tertiääripreventio = MUKAUTA (Kuva «»1). EDISTÄ-osiossa annetaan ohjeita siihen, mitä työntekijä itse, työantaja ja työterveyshuolto voivat tehdä TULE-terveyden edistämiseksi työpaikalla. PALAUTA-osiossa kerrotaan, miten työntekijä selviää tilapäisten TULE-vaivojen kanssa työssä ja palautuu mahdollisimman nopeasti ennalleen. MUKAUTA-osiossa kuvataan, miten työolosuhteita mukauttamalla työntekijä voi jatkaa työssään TULE-sairauden tai vamman kanssa.
TULE TYÖHÖN -toimintamalli kuvaa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä TULE-sairauksien hallinnassa prevention eri vaiheissa. Toimintamalli on Työterveyslaitoksen sivustolla osoitteessa www.ttl.fi/fi/ergonomia/tuletyohon/Sivut/default.aspx.
Tapausesimerkkejä työpaikoilta
Toimintamalliin on koottu keskeistä tietoa ja ratkaisuja työpaikoilta, internetistä ja kirjallisuudesta. TULE TYÖHÖN -mallissa esitetään eri tahojen (työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto) tehtävät, tapausesimerkit työpaikoilta, neuvontaa antavat tahot, työnantajan taloudelliset tukimahdollisuudet, aiheeseen liittyvät lait, ohjeet ja säädökset sekä kirjallisuus. Tapausesimerkit on kerätty pääosin kolmesta työpaikasta: Helsingin kaupungin työterveyskeskuksesta (Tyke), ISSstä ja Skanskasta, joista kukin on palkittu lähivuosina esimerkillisenä työlllistäjinä ja TULE-terveyden edistäjänä.
Toimintamallista tietopankkeihin
Ergonomiaratkaisujen tietopankeista löytyy noin 600 konkreettista esimerkkiä työn keventämiseen eri aloilla: terveydenhuolto, maatalous, kuljetus, ammattikeittiö, ravintola, siivous, teollisuus, kauppa ja toimisto. Näiden lisäksi on esteettömyyttä ja toistotyötä käsittelevät tietopankit. Jokainen ratkaisu on tiivistetty yhdelle sivulle, jotta ratkaisujen käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa. Sivulla on ratkaisun nimi ja nimen selite, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu, huomioitavat asiat, valokuva tai videoleike, linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille, sekä ratkaisuun liittyvä yleistajuinen ja tieteellinen kirjallisuus (Kuva «»2). Tietopankkien ratkaisut on kerätty pääosin suomalaisilta työpaikoilta.
Työterveyshuollossa tietopankkeja voi hyödyntää mm. työpaikkaselvityksissä (perusselvitys, erityisselvitys ja suunnattu selvitys) esimerkiksi tutustumalla kyseisen ammattialan tietopankkiin ennen selvitystä tai tulostamalla suositeltu ratkaisu raportin liitteeksi. Ohjauksessa ja neuvonnassa työntekijöitä voi opastaa etsimään itse ratkaisuja oman alansa tietopankista.
Ergonomiaratkaisujen tietopankeista löytyy noin 600 työtä keventävää ratkaisua eri aloille. Tietopankit ovat Työterveyslaitoksen sivustolla osoitteessa www.ttl.fi/fi/ergonomia/ergonomiaratkaisuja/Sivut/default.aspx.
Miten hyödynnän tule työhön –toimintamallia?
Seuraavassa on kolme kuvitteellista esimerkkiä toimintamallin ja tietopankkien hyödyntämisestä prevention eri vaiheissa.
Case 1. Perushoitajan työhöntulotarkastus
Perushoitaja siirtää työssään päivittäin huonokuntoisia potilaita. Perushoitajan TULE-vaivojen ehkäisyyn liittyvää tietoa löytyy toimintamallin EDISTÄ-osiosta (mm. työn organisointi ja johtaminen, työvälineiden hankinnat ja terveelliset elämäntavat). Työterveyslääkäri voi kertoa, että perushoitajan työssä on tärkeää ehkäistä TULE-vaivoja. Oikeat työtavat ja apuvälineiden käyttö potilaiden siirtotilanteissa on tärkeää. Työterveyslääkäri voi motivoida työntekijää tutustumaan itse tietopankkeihin (www.ttl.fi/fi/ergonomia/ergonomia_eri_aloille/terveydenhuolto/potilassiirrot/sivut/default.aspx).
Case 2. Toimistotyöntekijä vastaanotolla selkäkivun vuoksi
Työntekijä istuu tietokoneen ääressä yli kuusi tuntia päivässä. Istuminen pahentaa selkäkipua. Työterveyslääkäri ja työntekijä miettivät yhdessä keinoja istumisen vähentämiseksi. Työterveyshuolto suosittelee työnantajalle sähköisesti säädettävän työpöydän hankkimista sekä työfysioterapeutin antamaa opastusta ja neuvontaa istumisen vähentämiseen. Pitkäaikaisen istumisen haitoista ja vähentämiskeinoista tietoa löytyy ergonomiaratkaisujen tietopankista (www.ttl.fi/fi/ratkaisupankki/Sivut/default.aspx?luokka=Ergonomia > toimistot > työpisteet)
Case 3. Työterveysneuvottelu liikuntavammaisen työntekijän mukautusratkaisuista
Työterveysneuvottelussa keskustellaan pyörätuolia käyttävän asiantuntijan työn mukautusratkasuista. Neuvottelussa on mukana työterveyshuolto, esimies ja työntekijä. Toimintamallin MUKAUTA-osiosta löytyy tietoa mm. mukautusratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista. Konkreettisia ratkaisuja, kuten etätyömahdollisuus, joustava työaika ja työympäristöratkasut, kuvataan tarkemmin esteettömyystietopankissa.
FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos
irmeli.pehkonen@ttl.fi
Maija Lintula
THM, ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
maija.lintula@avi.fi
Nina Nevala
LitT, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
professori, Jyväskylän yliopisto
nina.nevala@ttl.fi