Työterveyslääkäri

Osasairauspäiväraha on uudistunut

Työterveyslääkäri
2014;32(2):22-24
Timo Hannu, Heikki Palomäki ja Kyösti Haukipuro

Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä 1.1.2007 lähtien. Sittemmin osasairauspäivärahaa on uudistettu 1.1.2010, jolloin ehto 60 täydestä sairauspäivärahapäivästä ennen osasairauspäivärahaa poistui. Viimeisin osasairauspäivärahan uudistus on tullut voimaan 1.1.2014. Keskeisinä uudistuksina tässä uusimmassa muutoksessa ovat osasairauspäivärahan maksamisen enimmäisajan pidentyminen 120 arkipäivään ja myös kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevien mahdollisuus saada osasairauspäivärahaa.

Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea työntekijän pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt (kuva «Osasairauspäivärahan käyttäjämäärä vuosina 2007–20»1).

Viimeisin osasairauspäivärahan uudistus on tullut voimaan 1.1.2014. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä osasairauspäivärahan sovellettavuutta ja käyttömahdollisuuksia entistä useammassa tilanteessa.

Kuva 1. Osasairauspäivärahan käyttäjämäärä vuosina 2007–2013.

Mikä muuttui? Enimmäisaika pidentyi 120 arkipäivään

Osasairauspäivärahan maksamisen enimmäisaika on ollut aiemmin 72 arkipäivää. Tämä enimmäisaika on nyt pidentynyt 120 arkipäivään. Perusteena muutoksella on ollut se, että osasairauspäivärahan aiempi enimmäiskesto (72 arkipäivää) on osoittautunut olevan monissa tapauksissa tavoitteisiinsa nähden liian lyhyt.

Kokoaikatyö määritellään sairausvakuutuslaissa

Aiemmin sairausvakuutuslaissa ei määritelty, mitä kokoaikatyön mukaisella työajalla tarkoitetaan. Tästä aiheutuneeseen tulkinnanvaraisuuteen on kiinnitetty huomiota muutoksenhakuelimissä (sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta). Näin ollen sairausvakuutuslakia on selvennetty tältä osin.

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan alalla normaalisti sovellettavan työehtosopimuksen mukaista kokoaikatyötä, kun työntekijä tekee TES:in tai VES:in alaista työtä. Jos työntekijä ei kuulu näiden sopimusten piiriin, kokoaikatyönä pidetään työaikalain mukaisesti 40 tunnin viikkotyöaikaa. Jos työntekijällä on usea osa-aikainen työsuhde, kokoaikatyönä pidetään 35 tuntia viikossa.

Kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevä voi saada osasairauspäivärahaa

Aiemmin osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on ollut yksi kokoaikainen työsuhde tai yrittäjätoiminta, jonka työaikaa on vähennetty lain edellyttämällä tavalla. Siten osasairauspäivärahaan ei ole ollut oikeutta tilanteessa, jossa henkilö työskentelee kahdessa eri osa-aikatyössä ja on toiseen työkyvytön mutta kykenee vielä työskentelemään toisessa työssä.

Uudistuksen myötä myös kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevä voi jatkossa saada osasairauspäivärahaa. Tämä tulee kyseeseen, jos työntekijän viikottainen kokonaistyöaika on vähintään 35 tuntia. Työntekijän tulee sopia kaikkien työnantajiensa kanssa työn vähentämisestä, ja kokonaistyöajan tulee vähentyä 40–60 %:iin normaalista. Työkyky ja osa-aikatyömahdollisuudet tulee arvioida niin, että otetaan huomioon työntekijän kaikki työsuhteet.

Mikä ei muuttunut?

Työkyvyttömyyden määritelmä säilyi sairausvakuutuslaissa ennallaan (SVL 8 luku 4 §). Osa-aikaisesta työskentelystä huolimatta vakuutettua pidetään koko osasairauspäivärahakauden ajan edelleen sairausvakuutuslain mukaan työkyvyttömänä.

Lisäksi vakuutetun tulee pystyä terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osa työtehtävistään (SVL 8 luku 11 §).

Sairausvakuutuksen täytäntöönpanoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetut edellytykset lääkärinlausunnon antajatahosta (työterveyslääkäri tai muu työolosuhteet tunteva lääkäri) säilyivät myös ennallaan (VNA 2 luku 1 §).

Uudistus lääkärin työn kannalta

Uudistuksen haasteellisin kohta lääkärin työn kannalta liittynee kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevän mahdollisuuteen saada osasairauspäivärahaa.

Hallituksen esityksen mukaan "useamman työnantajan tilanteessa lausunto tulisi toimittaa kaikkia työsuhteita koskien". Parhaiten työn edellyttämän toimintakyvyn arviointi onnistuu työterveyshuollossa. Lisäksi työterveyslääkärillä ja muilla työterveyshuollon toimijoilla on asemansa puolesta yhteyksiä työnantajaan.

Lähtökohtaisesti B-lausunto tulisi toimittaa kaikista mukana olevista työterveyshuolloista. Jos työntekijällä on kaksi osa-aikatyötä, molempien työnantajien työterveyshuoltojen pitää tehdä oma B-lääkärinlausunto. Perusteena tälle on se, ettei ole voitu edellyttää, että eri työterveyshuollot ottaisivat kantaa työkyvyttömyyteen ja osittaisen työn jatkamisen mahdollisuuteen tilanteissa, joissa kyseessä ovat muut työsuhteet.

Yksi B-lausunto Kelaa varten voi olla kuitenkin riittävä, jos siitä selviävät luotettavasti osasairauspäivärahan edellytykset eli työkyvyttömyys ja toisaalta se, että työntekijä voi osasairauspäivärahan aikana jatkaa suunnitelluissa töissään toipumista ja terveydentilaa vaarantamatta.

Esimerkki 1.

Sairaanhoitaja Marja on työskennellyt vuodeosastolla kolmena päivänä ja tehnyt opetustyötä sairaanhoito-opistossa (lähinnä luennointi luokkahuoneissa) kahtena päivänä viikossa. Työsuhteissa on eri työnantajat ja työterveyshuollot.

Marjalle tehtiin lannerangan välilevytyrän ja iskiasoireen takia leikkaus, jonka takia hän oli sairauspäivärahalla kuusi viikkoa. Välittömästi sen jälkeen haettiin osasairauspäivärahaa kuudeksi viikoksi sairaalan/oppilaitoksen työterveyslääkärin B-lausunnolla.

Arvio: Työterveyslääkäri, joka kirjoitti B-lausunnon, voi olla joko sairaalan tai oppilaitoksen työterveyslääkäri. Yksi työterveyslääkäri voi luotettavasti arvioida työkyvyttömyyden sairaanhoitajaksi sekä sen, että hakija voi osa-aikaisesti (40 % kokonaisajasta) työskennellä opettajana toipumistaan vaarantamatta.

Esimerkki 2.

Merikapteeni Ralf kuljetti kolmena päivänä viikossa pienehköä yksityisen yhtiön yhteisalusta kaupungin ja lähisaarten välillä ja hoiti kahtena päivänä kaupungin merimuseota. Työsuhteissa oli eri työnantajat ja työterveyshuollot.

Ralf sai lievän aivovamman kaaduttuaan portaissa. Hän toipui hyvin täyden sairauspäivärahan aikana, mutta neurologi ehdotti jatkosairausloman osalta kääntymistä laivayhtiön työterveyslääkärin puoleen.

Laivayhtiön työterveyslääkäri laati B-lausunnon, jossa ehdotettiin neljän viikon ajalle osasairauspäivärahaa. Lisäksi arvioitiin, ettei Ralf kykene vielä laivan ruoriin, mutta hän voi toimia museonhoitajana.

Arvio: Laivayhtiön lääkärin B-lausunto työkyvyttömyydestä ja sen kestosta oli tarpeen (ja samalla arvio, että voi toimia museonhoitajana), koska yhteisaluksen kuljettamisen terveysedellytysten arvioiminen on vaativampaa kuin sen arvioiminen, kykeneekö hoitamaan merimuseota.

Jos on useampi kuin yksi työsuhde ja työntekijä jatkaa vain yhdessä työssä, B-lausunto voidaan laatia joko työterveyshuollossa, johon liittyvässä työssä työntekijä jatkaa, tai vaihtoehtoisesti työterveyshuollossa, johon liittyvästä työstä työntekijä jää kokonaan pois. Kummassakin tilanteessa lausunnon voi laatia myös muu työolosuhteet tunteva lääkäri, jos tämä tuntee kummankin työn sisällön riittävästi.

Esimerkki 3.

Pirkko toimi osan viikosta suuren myymälän kassana ja osan viikosta siivoojana (yksityinen yritys). Yrityksillä oli eri työterveyshuollot.

Pirkko oli ollut masennuksen vuoksi kuusi kuukautta sairauspäivärahalla.

Hoitava psykiatri laati B-lausunnon, jossa ehdotettiin vielä kuudeksi viikoksi osasairauspäivärahaa siten, että Pirkko palaisi työhön toimimalla siivoojana aiemmalla tuntivolyymilla (noin 50 %), mutta ei vielä palaisi kiireiseen ja psyykkisesti kuormittavampaan kassatyöhön.

Arvio: Kyse oli masennuksesta ja käytössä oli psykiatrin B-lausunto. Näin ollen muun kuin työterveyslääkärin laatima B-lausunto oli riittävä osoittamaan työkyvyttömyyden ja mahdollisuuden tehdä työtä toipumisen vaarantumatta.

Lopuksi

On hyvä muistaa, että osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus suhteessa sairauspäivärahaan: osasairauspäivärahapäiviä ei lasketa sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaikaan.

Jos osasairauspäivärahan enimmäisaika (120 arkipäivää) on käytetty, saman sairauden perusteella uutta osasairauspäivärahaa voidaan myöntää vasta vähintään 12 kuukauden kestoisen yhtäjaksoisen työkykyisyyden jälkeen. Näin ollen työterveyslääkärin kannattaa tarkkaan pohtia, kirjoittaako osasairauspäivärahaa lyhyemmäksi vai pidemmäksi aikaa. Jos kirjoittaa heti neljän kuukauden ajalle osasairauspäivärahaa työhön paluun tueksi esimerkiksi toistuvista selkäkivuista kärsivälle potilaalle, tässä tulevat kerralla käytetyiksi kaikki osasairauspäivärahapäivät; jos kirjoittaa vain kuukaudeksi, kolme kuukautta jää tarvittaessa käytettäväksi myöhemmin.

Timo Hannu
dosentti, asiantuntijalääkäri,
Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue
timo.hannu@kela.fi
Heikki Palomäki
dosentti, asiantuntijalääkäri,
Kela, Terveysosasto
Kyösti Haukipuro
ylilääkäri,
Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue

Kirjallisuutta

  1. HE 128/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta. (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130128)
  2. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224)
  3. Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta 30.12.2004/1335 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041335)