Miksi naisyrittäjät eivät käytä työterveyspalveluita?

Jaksaminen puhuttelee, vähän sairauspoissaoloja, työn iloa

Naiset ovat ryhtyneet yrittäjiksi pyrkiessään yhdistämään perhe-elämän ja itsensä työllistämisen. Omassa yrityksessä toimiminen tarjoaa mahdollisuuden joustavaan ajankäyttöön ja yrittäjän vapauteen. Pääosin naisyrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä työhönsä. He saavat toteuttaa itseään ja olla oman itsensä johtajia. Työn tarmokkuus ja työhön omistautuminen ovat korkealla tasolla.

Naisyrittäjillä on erittäin vähän sairauspoissaoloja. Tämä ei johdu siitä, että he olisivat muita kansalaisia terveempiä. Usein tämä johtuu siitä, että he toimivat yksin eikä heillä ole ketään, joka voisi korvata heidän työpanoksensa. Työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeuttavat toimintaa. Naisyrittäjän on vaikeaa, lähes mahdotonta, jäädä pois töistä sairastuessaan tai lapsen sairastuessa.

Työssä jaksaminen puhuttelee. Yrittäjänä toimiminen edellyttää itsensä likoon laittamista ja pitkiä työpäiviä. Töiden jatkuvuus tulevaisuudessa on epävarmaa. Työtilaukset täytyy ottaa silloin, kun niitä saa. Yhteiskunnan vaikea taloudellinen tilanne heijastuu suoraan pien- ja yksinyrittäjän arkeen.

Naisyrittäjät kokevat stressiä työn epävarmuudesta, jatkuvuudesta sekä kiireestä. Omasta fyysisestä kunnosta ja säännöllisestä ruokailusta huolehtiminen sekä työmäärän kuormittaminen omaan perhetilanteeseen sopivaksi on vaikeaa. Tästä kaikesta huolimatta suurin osa naisyrittäjistä kokee työn iloa ja -imua.

He voimaantuvat saadessaan toteuttaa itseään, onnistuessaan työtehtävissään, myönteisestä asiakaspalautteesta ja läheistensä tuesta. Hetkellinen työstä irtautuminen sekä lepo edesauttavat jaksamista. Toiminnan jatkuvuuden kehittämiselle merkityksellisiä ovat apu- ja sijaistyövoiman saanti, eläketurva, toimiva työterveyshuolto sekä sosiaalisten verkostojen tuoma henkinen tuki.

Työterveyshuolto yrittäjyyden ja yrittäjän tukena

Menestyvä yrittäjyys edellyttää yrittäjän hyvää työkykyä ja terveyttä. Naisyrittäjien terveys ja työkyky ovat keskimäärin heikompia kuin muilla työssäkäyvillä naisilla. Moniin naisyrittäjien työkyvyn uhkiin ja työn kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa työterveyshuollon keinoin. Työterveyshuolto edistää ja ylläpitää yrittäjän työterveyttä ja -turvallisuutta sekä työkykyä. Työterveyspalvelujen kehittäminen yrittäjien tarpeita vastaaviksi, niiden saatavuuden parantaminen ja niistä tiedottaminen sekä korvattavuuden kehittäminen auttavat naisyrittäjiä hyödyntämään työterveyshuollon palveluita työkykynsä tukemisessa ja yrityksensä menestyksessä.

Naisten omistamien yritysten työterveyshuolto koskee käytännössä yrittäjää itseään ja vain pientä joukkoa työntekijöitä. Naisyrittäjistä vain joka toinen on järjestänyt työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen (työnantajayrittäjät). Työnantajayrittäjistä vain joka neljäs on järjestänyt itselleen työterveyspalvelut. Useimmiten yksinyrittäjät eivät ole työterveyspalveluiden piirissä lainkaan.

Syitä työterveyspalveluiden puuttumiseen

Työterveyshuollon palveluja järjestetään monella eri taholla sekä kunnallisesti että yksityisesti. Tarjousten kilpailuttaminen ja sopimuksista neuvottelu vie aikaa, jonka yrittäjä haluaa käyttää yrityksensä liiketoiminnan pyörittämiseen. Monet naisyrittäjät kyllä tuntevat työterveyshuollon palvelut mutta eivät ole hankkineet niitä. Osa ei edes tunne palveluita riittävän hyvin ostaakseen niitä,vaan käyttää tavallisia yksityisiä tai julkisia terveyspalveluita. Vaikka työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on työnantajan velvollisuus, ei moni yrittäjä tiedä sitä. Ei myöskään sitä, mistä ja miten palvelut voi hankkia. Vaikeudet ostaa pienille yrityksille sopivia työterveyspalveluita tai korkeiksi koetut kustannukset ovat myös esteenä työterveyshuollon palveluiden järjestämiselle. Laki ei edes velvoita yrittäjää hankkimaan itselleen työterveyshuoltoa, jolloin yrittäjät eivät usein sitä myöskään tee. Ne yrittäjät, jotka ovat hankkineet työterveyshuollon palvelut itselleen, järjestävät ne muita useammin myös työntekijöilleen. Yksinyrittäjät eivät myöskään ole tietoisia itselleen hankkimiensa työterveyshuollon palveluiden Kelasta saatavista korvauksista, jotka ovat noin 50–60 prosenttia kustannuksista.

Työterveyshuollon kattavuus pienissä yrityksissä on vähäinen. Kuitenkin yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden terveys, työkyky ja työhyvinvointi ovat edellytyksiä pienten yritysten tuloksellisuudelle. Yrittäjän ja henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia sekä yrittäjälle itselleen että koko yritykselle. Työkyvyn tukeminen on yrittäjyyden ja pienten yritysten toiminnan tukemista. Yrittäjät tarvitsevat tukea työkyvylleen, työhyvinvoinnilleen ja –terveydelleen. Yrittäjä on yhtä kuin hänen yrityksensä ja näin ollen hänen hyvinvointinsa on merkittävä yrityksen menestymiselle.

Yrittäjien tarpeita vastaava työterveyshuolto

Naisyrittäjät toivovat työterveyshuollolta säännöllisiä työkunnon ja terveydentilan tarkastuksia sekä seurantaa, tietoa, ohjausta ja neuvontaa työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi sekä joustavaa, nopeaa ja aktiivista toimintaa. Naisyrittäjien tietoisuus ja työterveyshuollon palvelutarjonta eivät kohtaa. Naisyrittäjien aktivoimiseksi työterveyshuoltoon ja työterveyshuollosta tiedottaminen työkyvyn tukemiseksi ei ole vielä riittävää. Palvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja kehittää. Työterveyspalvelusopimuksen pitää olla riittävän yksinkertainen ja joustava. Yrittäjällä tulee olla mahdollisuus irtautua sopimuksesta, jos yrityksen tilanne tai yrittäjän elämäntilanne muuttuu. Palvelu edellyttäisi joustavaa järjestelmää, joka ei vaatisi pitkiä ja monimutkaisia sopimusneuvotteluita ja joka olisi asiakkaan näkökulmasta helppo ja joustava käyttää. Järjestelmän tulisi olla palvelutarjonnaltaan myös riittävän monipuolinen, ja sen hinta-laatusuhteen tulisi olla kohdallaan. Työterveyshuollon palvelujen sisältöä tulee myös kehittää vastaamaan entistä paremmin pienten yritysten ja yksinyrittäjien työkyvyn tuen tarpeita. Joustavan palvelutarjonnan tulee vastata erikokoisissa yrityksissä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevaa henkilöstöä ja yrittäjiä. Naisyrittäjien työkykyyn ja työssä jaksamiseen ja jatkamiseen voidaan vaikuttaa positiivisesti parantamalla työterveyspalvelujen saatavuutta ja kehittämällä työterveyshuollon palvelujärjestelmää vastaamaan entistä paremmin (nais)yrittäjien tarpeita.