Työterveyslääkäri

Viranomaismääräyksiä säteilytyöntekijöiden terveystarkkailusta

Työterveyslääkäri
2014;32(2):53-57
Riina Alén

Toimenpideradiologi, materiaalitarkastaja, laborantti, siivooja – säteilytyöntekijä. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja, joka useimmiten on työntekijän työnantaja. Säteilytyötä teettävä toiminnan harjoittaja vastaa myös työntekijän säteilyaltistuksen seurannan ja terveystarkkailun järjestämisestä. Terveystarkkailu aloitetaan alkutarkastuksella, joka on tehtävä kaikille säteilytyöntekijöille. Säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveyttä on myös seurattava säännöllisesti. Annosrekisterin tilastojen mukaan annostarkkailussa oli vuonna 2013 yhteensä lähes 11 600 säteilytyötä tekevää työntekijää.

Ohje ST 7.5 käsittelee säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailua

Säteilyturvakeskus antaa säteilylain nojalla säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet). Toiminnan harjoittajan velvollisuus on huolehtia, että ST-ohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään.

Ohjeessa ST 7.5 käsitellään säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailua ja soveltuvuutta säteilytyöhön, sikiön ja lapsen suojelemista työntekijän raskauden ja imetyksen aikana sekä terveystarkkailun toimenpiteitä annosrajan ylityksen vuoksi. Ohjeessa esitetään myös säteilytyöluokkaan A kuuluvan työntekijän terveystarkkailusta vastaavan lääkärin pätevyyttä koskevat vaatimukset sekä käsitellään työntekijälle annettavaa lääkärintodistusta ja lääkärin ylläpitämän terveystiedoston säilyttämistä ja luovutusta.

Terveystarkkailun tarkoitus ja toiminnan harjoittajan velvollisuudet

Säteilytyötä tekevien työntekijöiden säteilyaltistuksen seurannan ja terveystarkkailun järjestäminen on säteilytyötä teettävän toiminnan harjoittajan velvollisuus. Toiminnan harjoittaja on useimmiten työntekijöiden työnantaja, mutta joskus toiminnan harjoittajan teettämään säteilytyöhön osallistuu myös ns. ulkopuolisia työntekijöitä, jotka eivät ole toiminnan harjoittajan omia työntekijöitä. Toiminnan harjoittajan on järjestettävä säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu myös näille ulkopuolisille työntekijöille, jos heidän oma työnantajansa ei ole sitä järjestänyt.

Toiminnan harjoittaja luokittelee säteilylle altistuvat työntekijät ennen työn aloittamista säteilytyöluokkiin A ja B. Säteilytyöluokkaan A kuuluvat ne säteilytyötä tekevät työntekijät, joille työstä aiheutuva efektiivinen annos on tai voi olla suurempi kuin 6 mSv vuodessa tai silmän mykiön ekvivalenttiannos suurempi kuin 45 mSv vuodessa ja ihon, käsien ja jalkojen ekvivalenttiannos suurempi kuin 150 mSv vuodessa. Säteilytyöluokkaan B kuuluvat ne työntekijät, jotka eivät kuulu säteilytyöluokkaan A.

Toiminnanharjoittaja nimeää säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavan lääkärin, jolle toiminnan harjoittaja antaa tietoa työntekijän säteilytyöluokituksesta, työtehtävistä, työoloista ja niihin liittyvistä vaaratekijöistä ja jonka luokse toiminnanharjoittajan säteilytyöhön osallistuvat työntekijät tulevat lääkärin tarkastukseen.

Työntekijän soveltuvuus säteilytyöntekijäksi varmistetaan lääkärin tarkastuksessa. Terveystarkkailusta vastaavan lääkärin on tunnettava työntekijän työolosuhteet tarkastusta tehtäessä. Terveystarkkailun tarkoituksena on siis varmistaa, että työntekijä soveltuu säteilytyöhön eikä hänen terveydentilansa ole esteenä säteilytyön tekemiselle. Terveydentilan seurannan tarkoitus on varmistaa soveltuvuus säteilytyöhön sen aikana ja selvittää säteilyaltistuksen terveydellinen merkitys tarvittaessa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi poikkeavan tapahtuman yhteydessä, kun epäillään annosrajan ylittävää tai muuten poikkeavaa altistumista säteilylle.

Jos työntekijä ei sovellu terveydellisistä syistä säteilytyöluokkaan A, niin työnantajan velvollisuus on huolehtia, ettei työntekijää pidetä tällaisessa työssä.

Kun säteilytoiminnassa tapahtuu muutoksia, joilla on merkitystä terveystarkkailun kannalta, on toiminnan harjoittajan ilmoitettava muutoksista säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille. Todetusta tai epäillystä annosrajan tai annosrajoituksen ylityksestä tai muusta turvallisuuden kannalta merkittävästä havainnosta on toiminnan harjoittajan ilmoitettava viipymättä työntekijälle, terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille ja Säteilyturvakeskukselle. Tällaisissa tapauksissa toiminnan harjoittajan on huolehdittava, että lääkärin tarpeellisiksi katsomat jatkotoimenpiteet ja työntekijän kiireelliset hoitotoimenpiteet toteutetaan.

Sikiön ja imetettävän lapsen suojeleminen

Alkutarkastuksessa hedelmöittymisikäiselle naiselle on korostettava sikiön suojelun tarvetta. Ohjeen ST 7.5 mukaan säteilytyötä tekevän työntekijän on heti raskauden toteamisen jälkeen ilmoitettava raskaudestaan sekä toiminnan harjoittajalle että terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille tai alkutarkastuksen suorittaneelle lääkärille. Jatkossa tämä yksittäistä työntekijää koskeva vaatimus muuttuu, kun ohjetta uudistetaan.

Kun säteilytyötä tekevä nainen on ilmoittanut olevansa raskaana, on hänen työnsä järjestettävä siten, ettei sikiön ekvivalenttiannos jäljellä olevana raskausaikana ylitä 1 mSv. Työntekijä ei voi toimia raskauden aikana säteilytyöluokkaan A kuuluvana työntekijänä. Naista, joka on ilmoittanut imettävänsä lasta, ei saa pitää sellaisessa työssä, jossa kehoon mahdollisesti joutuvat radioaktiiviset aineet aiheuttavat altistuksen. Imetettävää lasta suojellaan kuten väestön yksilöitä ja näin ollen imetettävän lapsen efektiivinen annos ei saa ylittää väestön annosrajaa, joka on 1 mSv vuodessa.

Terveystarkkailu ja vaatimukset lääkärin pätevyydelle

Terveystarkkailu alkaa alkutarkastuksella. Säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailuun kuuluu alkutarkastuksen lisäksi säännöllinen terveyden seuranta. Säteilytyöluokan B työntekijöille on myös tehtävä alkutarkastus, mutta säteilysuojelusyistä terveyttä ei ole tarpeen seurata säännöllisesti.

Säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavan lääkärin on oltava perehtynyt työterveyshuoltoon ja säteilyn terveydellisiin vaikutuksiin. Vain toimivaltaisen viranomaisen, Säteilyturvakeskuksen, tehtäväänsä päteväksi toteama lääkäri voi toimia säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavana lääkärinä. Säteilytyöluokan B työntekijöiden alkutarkastuksen suorittavan lääkärin pätevyydelle ei säteilylain nojalla ole erityisiä vaatimuksia.

Alkutarkastus on tehtävä säteilytyöluokan A työntekijöille ennen työn aloittamista ja säteilytyöluokkaan B kuuluville työntekijöille viimeistään kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Alkutarkastus sisältää työntekijän sairaushistorian selvittämisen, kliinisen tutkimuksen sekä lääkärin tarpeellisiksi katsomat laboratorio- ja muut tutkimukset.

Säteilytyöluokkaan A luokiteltujen työntekijöiden terveyttä on seurattava säännöllisesti alkutarkastuksen jälkeen. Työntekijän on käytävä tarkastuksessa lääkärin määräämin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa. Terveystarkkailusta vastaavan lääkärin on seurattava työntekijän terveyttä myös välivuosina. Lääkärin harkinnan mukaan välivuosina seurannaksi riittää työntekijän kirjallinen terveydentilaa koskeva ilmoitus ja toiminnan harjoittajalta saadut säteilyaltistus- ja muut tiedot. Halutessaan työntekijä voi kuitenkin käydä vuosittain lääkärintarkastuksessa.

Ylimääräinen lääkärintarkastus on aiheellinen, kun työntekijän terveydentilassa tapahtuu olennainen muutos, työntekijä on todettu soveltuvaksi säteilytyöluokan A työntekijäksi jollakin tietyllä edellytyksellä ja hänen työtehtäviensä luonne muuttuu. Annosrajojen ylityksen yhteydessä erityistarkkailu on tarpeen ja tällaisessa tilanteessa lääkäri antaa lausunnon työntekijän edellytyksistä jatkaa säteilytyöluokkaan A kuuluvassa työssä.

Säteilytyöntekijän vuosiannosrajat ja tilastotietoa säteilytyöntekijöiden annoksista

Säteilytyöntekijöiden suojelemiseksi työntekijöiden altistukselle on säädetty säteilyasetuksessa annosrajat. Työntekijälle säteilytyöstä aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää keskiarvoa 20 mSv vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana 50 mSv. Silmän mykiön ekvivalenttiannoksen raja on tällä hetkellä 150 mSv. Käsien, ihon ja jalkojen minkään kohdan ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 500 mSv vuodessa. Annosrajat koskevat säteilytyöstä aiheutunutta annosta, josta luonnon taustasäteilyn osuus on vähennetty. Uudessa vuonna 2013 vahvistetussa EU-direktiivissä efektiivisen annoksen raja on 20 mSv vuodessa ja silmän mykiön annosraja 20 mSv vuodessa tai 100 mSv viiden peräkkäisen vuoden aikana edellyttäen, että yksittäisenä vuonna annos ei ole yli 50 mSv. Uusista annosrajoista säädetään, kun direktiivi toimeenpannaan kansallisessa lainsäädännössä 6.2.2018 mennessä.

Toimenpideradiologi, materiaalitarkastaja, laborantti, ydinvoimalaitoksella työskentelevä siivooja... Heitä kaikkia yhdistää säteilytyö, vaikka he toimivat eri toimialoilla ja altistus aiheutuu eri säteilylähteistä. Säteilyturvakeskus pitää kansallista annosrekisteriä, johon tallennetaan säteilytyöntekijöiden tunnistetiedot sekä tiedot säteilytyön laadusta, käytetyistä säteilyaltistuksen seurantamenetelmistä ja säteilyaltistukseen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedot säteilyaltistuksen määrityksen tuloksista. Rekisterin mukaan annostarkkailussa oli vuonna 2013 yhteensä lähes 11 600 säteilytyötä tekevää työntekijää, joiden yhteenlasketut annokset (syväannokset) säteilyn käytössä olivat noin 1,6 Sv ja ydinenergian käytössä lähes 1,3 Sv. Mitatut syväannokset ovat yleensä riittävän tarkkoja efektiivisten annosten likiarvoja ja käytännössä mitattua annosta verrataan säteilytyöntekijän vuosiannosrajaan. Terveydenhuollon ja eläinlääkinnän säteilyn käyttö (röntgensäteily) ovat tästä poikkeus. Röntgensäteilyn käytössä terveydenhuollossa ja eläinlääkinnässä työntekijöiden käyttämät henkilökohtaiset säteilysuojaimet, lyijykumiesiliinat, antavat hyvän suojan säteilyltä. Koska annos mitataan suojaimen päällä olevalla annosmittarilla, on efektiivinen annos laskettava erikseen. Efektiivinen annos saadaan mitatusta syväannoksesta jakamalla syväannos tekijällä 10-60.

Vuonna 2013 säteilyn käytössä suurin efektiivinen annos kirjattiin teollisuuden toimialalla työskentelevälle merkkiainekokeita tehneelle työntekijälle. Kirjattu annos oli 6,6 mSv. Tutkimuksen toimialalla suurin efektiivinen annos, 4,8 mSv, kirjattiin avolähteitä käyttävälle laborantille. Terveydenhuollon toimialalla suurin syväannos, 45,1 mSv, joka vastaa 0,8-4,5 mSv:n efektiivistä annosta, kirjattiin toimenpideradiologille. Suurin terveydenhuollossa muusta kuin röntgensäteilyn käytöstä aiheutunut efektiivinen annos oli 3,0 mSv ja se kirjattiin avolähteitä käyttävälle tutkijalle. Eläinlääkinnässä suurin syväannos oli 9,7 mSv ja se kirjattiin röntgentutkimuksia tekevälle eläinlääkärille. Kirjattu annos vastaa 0,2-1,0 mSv:n efektiivistä annosta. Ydinenergian käytössä suurin aiheutunut efektiivinen annos kirjattiin siivoustyötä tekevälle henkilölle. Kirjattu annos oli 8,6 mSv. Taulukossa 1 on esitetty muutamien työntekijäryhmien annostietoja viime vuodelta.

Säteilyturvallisuusohjeita uudistetaan

Säteilyturvakeskus uudistaa säteilyturvallisuusohjeita (ST-ohjeita) säännöllisesti. Säteilyturvallisuusohjeet on jaettu aihepiireittäin ryhmiin. Säteilytyöntekijöiden terveystarkkailua koskeva ohje (ST 7.5) kuuluu Säteilyannokset ja terveystarkkailu -ohjeryhmään. Kaikki kyseisen ohjeryhmän ohjeet ovat tällä hetkellä uudistettavina. Ryhmään kuuluvista ohjeista on jo pyydetty lausunnot toiminnanharjoittajilta ja sidosryhmiltä viime vuoden puolella. Uudet ohjeet tulevat korvaamaan nyt voimassa olevat samannimiset ohjeet.

Säteilytyöntekijöiden terveystarkkailua koskevaan ohjeeseen ST 7.5 on tulossa muutamia sisältömuutoksia ohjeen ulkoasumuutosten lisäksi. Esimerkiksi raskaana olevaa naista aiemmin koskenut vaatimus raskauden välittömästä ilmoittamisesta toiminnan harjoittajalle, terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille tai alkutarkastuksen suorittaneelle lääkärille on tarkoitus poistaa, sillä ST -ohjeella ei tulisi asettaa vaatimuksia yksittäiselle työntekijälle. Toiminnan harjoittajalle sen sijaan on tarkoitus asettaa vaatimus, että tämän on kehotettava työntekijää ilmoittamaan raskaudestaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudistetussa ohjeessa mainitaan myös annosraja 1 mSv vuodessa (väestön annosraja) imetettävän lapsen suojelemiseksi. Uutena asiana ohjeeseen lisätään, että työntekijän silmien tarkastamista on harkittava mahdollisen säteilystä aiheutuvan kaihin varalta vuosiannosrajan ylittyessä. Uudet annosrajat huomioidaan ST-ohjeissa kuitenkin vasta sitten, kun direktiivin vaatimukset on ensin toimeenpantu säteilylainsäädännössä. Ajantasainen lainsäädäntö ja ST-ohjeet löytyvät STUKLEXista: www.edilex.fi/stuklex. Säteilyannokset ja terveystarkkailu -ohjeryhmän uudistetut ohjeet julkaistaan vielä tämän kevään aikana.

Taulukko 1. Eräiden työntekijäryhmien annostietoja (syväannokset) vuodelta 2013.
Työntekijäryhmä (lkm.)Annostarkkailussa olleiden annosten keskiarvo (mSv)Suurin annos
*) Syväannokset ovat yleensä efektiivisen annoksen (riittävän tarkkoja) likiarvoja. Poikkeuksena ovat näiden työntekijäryhmien annokset. Terveydenhuollon ja eläinlääkinnän säteilyn käytössä (röntgensäteily) työntekijät käyttävät henkilökohtaisia säteilysuojaimia, ja annos mitataan suojaimen päällä olevalla annosmittarilla. Tällöin efektiivinen annos saadaan jakamalla syväannos tekijällä 10–60.
**) Sisältää mm. kirurgit, urologit, ortopedit, neuroradiologit ja gastroenterologit.
***) Muualla kuin ydinvoimalaitoksissa aiheutunut altistus.
Kardiologit ja toimenpidekardiologit*)(n=201)2,919,7
Toimenpideradiologit*) (n=32)7,445,1
Radiologit*) (n=354)0,621,9
Erikoislääkärit*) **) (n=287)0,25,7
Sairaanhoitajat*) (n=1171)0,13,8
Röntgenhoitajat (röntgensäteily)*)(n=1427)0,02,6
Röntgenhoitajat
– (muu kuin röntgensäteily) (n=549)0,12,6
Eläintenhoitajat ja avustajat*) (n=379)0,25,9
Eläinlääkärit*) (n=247)0,29,7
Materiaalitarkastusten tekijät***) (n=520)0,35,0
Merkkiainekokeiden tekijät (n=26)1,86,6
Tutkijat (n=582)0,13,8
Ydinvoimalaitoksissa työskentelevät
– mekaaniset työt ja konekunnossapitotyöt (n=648)0,77,6
– siivous(n=239)0,68,6
– materiaalitarkastus (n=169)0,78,1
Riina Alén
FM, tarkastaja, Säteilyturvakeskus
riina.alen@stuk.fi

Kirjallisuutta

  1. Säteilylaki 27.3.1991/592
  2. Säteilyasetus 20.12.1991/1512
  3. Ohje ST 7.5/4.5.2007 Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu