Ilmaveivejä vai hyvinvointia? – Medikalisaatio vai kokonaiskulutus?

Työterveyslaitoksella on missio: haluamme olla mukana auttamassa työyhteisöjä voimaan paremmin.

Työyhteisöt voivat paremmin, jos työelämässä on laatua, jos työ tuntuu mielekkäältä ja työssä jos on tekemisen meininki. Arvokas ja hyvä elämä ovat seurausta hyvästä työstä. Työssä vallitsee luottamuksen kulttuuri, jossa ihmiset voivat auttaa toinen toisiaan olemaan parhaimmillaan.

"Ei työssä tarvitse viihtyä; viihdettä saadaan sitten työn ulkopuolella." Ja kyytipojaksi yhä useammin alkoholia, joka auttaa irtautumaan. Meillä on omalaatuinen suhde alkoholiin. Pari bisseä tai viinilasillista illalla rentouttaa tiukan työpäivän jälkeen. Seuraava päivä on hieman rasittavampi, ja siitä rentoutuakseen tarvitsen taas ne pari lasia, jotka huomaamatta muuttuvat pulloksi ja enemmäksikin.

Viinaa suomalaiset juovat reilut 12 litraa yli 15-vuotiasta kohden. Yhä enemmän ja useammin naiset. Viinan kansanterveydelliset ja sosiaaliset seuraamukset ovat taloudelliselta arvoltaan jo miljardiluokkaa.

Viina on viisasten juoma, jota suomalaiset juovat niin, että joukoissa tyhmyys tiivistyy. Ei vain alkoholisteilla ja suurkuluttajilla, vaan myös tavallisilla kadun tallaajilla, kun humalahimo yllättää. "Mutta emmehän me niin paljoa juo, nuo tuolla ovat varsinaisia sikoja. Minulla on hommat hanskassa, en minä apua kaipaa".

Viinan haittojen kieltäminen on denialismia eli sitä, että kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden. Lääketieteen tapa tehdä asioita on omiaan tukemaan medikalisaatioita: uusien diagnoosien ja sairauksien keksimistä, diagnoosikriteereiden väljentämistä ja hoidon kemiallisen koostumuksen määrittelyä.

Kuka medikalisaatiosta hyötyy? Hoidettavat ihmiset, esimerkiksi alkoholiriippuvaiset alkoholistit varmaan hyötyvät, mutta hoidetaanko näillä keinoin koko alkoholiongelmaa vai vain sen yhtä sinänsä tärkeätä ilmenemismuotoa ?

Vahvin medikalisaatioita ylläpitävä voima on siitä hyötyvä teollisuus, erityisesti lääketeollisuus. Terveyden ja riskin kaupallistaminen on yksi lääketeollisuuden elämänlankoja.

Viinan kirot eivät ole hömppää vaan kovaa faktaa. Nyt on korkea aika tiedostaa, kuinka kriittistä alkoholin kokonaiskulutukseen puuttuminen on.

Maan hallitukselta ja eduskunnalta tarvitaan selkeää viestiä siitä, kuinka tärkeätä alkoholikulutuksen kuriin saaminen on. Alkoholipoliittinen kokonaisuudistus antaa siihen mahdollisuuden. Alkoholipolitiikka tarvitsee kasvojen kohotusta, eikä vain ja ainoastaan alkoholistien hoidon osalta. Kokonaiskulutus on ratkaisevan tärkeää haittojen kuriin saattamisessa.

Alkoholiasiaa ei voida "ulkoistaa" alkoholistien farmakologiseksi hoidoksi. Tarvitsemme yhteiskunnan välittämistä ja huolenpitoa. Vaikka lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, humalahakuinen juominen on edelleen liian tavallista jo 16-vuotiaiden keskuudessa. Mistä nämä nuoret viinansa saavat? Meiltä vastuullisilta aikuisilta: aina löytyy joku isoveli tai -sisko, joskus jopa oma vanhempi, joka on valmis viinat hakemaan.

Kuten filosofi Pekka Himanen on todennut, kehityksen perimmäiseksi päämääräksi on asetettava kaikkien ihmisten yhtäläinen oikeus kokonaisvaltaisesti arvokkaaseen elämään. Ilman ylenmääräistä örvellystä ja ilmaveivejä. Osasivat ne ruotsalaisetkin juhlia jääkiekon MM-kultaansa ilman viinahuuruja, ja uskon, että niin tekevät suomalaisetkin, sitten joskus ,kun maailmanmestaruus on taas ajankohtaista. Vaikka tänä keväänä.