Työajan joustoilla pidempiä työuria

Työstressitutkimuksen piirissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt uusia suuntauksia, joista yksi on työaikojen joustoihin liittyvä tutkimus. Nuoremmilla työntekijöillä työajan joustot liittyvät usein työn ja lapsiperheen tarpeiden yhteensovittamiseen, kun taas ikääntyvillä työntekijöillä työn ulkopuolisiin, työajan joustoa vaativiin tilanteisiin kuuluvat oman terveyden ja voimavarojen hallinta sekä esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen.

Työterveyslaitoksen "Kuntasektorin henkilöstön hyvinvointi"-tutkimuksessa seurattiin 4677 vanhuuseläkeiän vuosina 2005–2011 saavuttanutta kuntatyöntekijää. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Työterveyslaitos ja osallistuneet kunnat. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhuuseläkeikään asti työskennelleet henkilöt poikkesivat taustatekijöiden (esim. sukupuoli, ammattiasema), työolojen ja terveyden suhteen niistä, jotka jatkoivat työtä vielä laskennallisen vanhuuseläkeikänsä jälkeen ainakin puoli vuotta. Tässä tutkimuksessa ei siten ennustettu ennenaikaista työstä poistumista työkyvyttömyyseläkkeelle vaan selvitettiin vapaaehtoista työuran pidennystä ennustavia tekijöitä siinä joukossa, joka jatkoi ainakin vanhuuseläkeikään asti tai jopa sen yli.

Tutkimus ajoittui eläkeuudistuksen (2005) alkuun. Työntekijöille on määritelty laskennallinen eläkeikä, joka riippuu työhistoriasta ja toimialasta. Uuden eläkelain mukaisesti työntekijä voi jatkaa työssä 68 ikävuoteen asti ja eläke on sitä suurempi, mitä pidempään työssä jatketaan. Rekisteritieto työntekijöiden laskennallisesta eläkeiästä ja toteutuneesta eläkkeelle siirtymisestä saatiin Kevasta ja Eläketurvakeskuksesta. Tässä kuntasektorin aineistossa laskennallinen eläkeikä vaihteli 57 ja 65 vuoden välillä, yleisimmin se oli 64–65 vuotta. Toteutunutta eläkkeellejäämispäivämäärää tai työssä jatkamista verrattiin laskennalliseen eläkeikään, ja yli kuuden kuukauden pidennys määriteltiin työuran pidennykseksi. Tutkimuksessa käytettiin useita eri rekisteritietoja terveydentilan arvioimiseksi sekä kyselyä, johon työntekijät olivat vastanneet työssä ollessaan.

Kysely sisälsi ns. perinteisiä stressimittareita ja mittarin vaikutusmahdollisuuksista työaikoihin. Työaikamittari sisälsi väittämiä, jossa vastaaja arvioi mahdollisuuttaan vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituuteen, taukojen pitämiseen, yksityisasioiden hoitamiseen, työvuorojärjestelyihin, palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin sekä palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen.

Yli puoli vuotta laskennallisen eläkeiän jälkeen jatkaneita henkilöitä oli 832 (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat useammin miehiä, korkeassa ammattiasemassa olevia ja henkilöitä, jotka eivät eläneet parisuhteessa. Terveyteen liittyvistä tekijöistä merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys. Mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä senkin jälkeen, kun kaikkien muiden tekijöiden, esimerkiksi terveyden ja ammattiaseman vaikutus oli analyyseissa huomioitu. Kun työntekijä koki, että vaikutusmahdollisuudet joustaa työajoissa olivat hyvät, hän jatkoi työssä keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään kuin työntekijä, joka koki jouston mahdollisuudet vähäisiksi.

Yli 20 prosenttia (21,3 %) työntekijöistä, jotka voivat psyykkisesti hyvin ja joilla oli mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, jatkoivat työssä vähintään puoli vuotta yli eläkeiän. Jos nämä tekijät puuttuivat, vain 9,2 prosenttia jatkoi (kuva 1). Kun työntekijällä oli psyykkistä oireilua mutta työajat olivat joustavat, 15,0 prosenttia jatkoi työssä pidempään. Psyykkisesti hyvinvoivista, joilla työajan joustot olivat heikot, 10,4 prosenttia jatkoi pidempään.

Kuva 1. Psyykkinen oireilu, työajan joustot ja työuran pituus.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan työssä yli henkilökohtaisen eläkeiän, myös silloin, kun terveys on heikentynyt. Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja sekä helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kuvata myös yleisesti hyvää johtamista ja luottamusta työpaikalla.

Kirjallisuutta

1. Virtanen M, Oksanen T, Batty GD, Ala-Mursula L, Salo P, Elovainio M, Pentti J, Lybäck K, Vahtera J, Kivimäki M. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. Plos One 2014;9(2):e88695
2. Linkki open access -julkaisuun: http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0088695