Työterveyslääkäri

TE-toimisto tukee työllistymistä – myös osatyökykyisten

Työterveyslääkäri
2014;32(3):22-24
Raija-Liisa Kokko ja Kukka-Maaria Berg

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on julkisia työ- ja elinkeinopalveluita (TE-palveluja) tarjoava viranomainen. TE-palvelut uudistuivat vuonna 2013. TE-toimiston tehtävänä on työllistää työnhakijat nopeasti ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. TE-toimiston asiakkaita ovat sekä työtä ja koulutusta hakevat henkilöt että yritykset, yhteisöt ja muut työnantajat. Osatyökykyiset muodostavat yhden TE-toimiston asiakasryhmän. Osatyökykyisille tarjotaan työllistymisen tueksi muun muassa työkokeilua. Työnantajia tuetaan osatyökykyisten työllistämiseksi työolosuhteiden järjestelytuen ja palkkatuen avulla.

TE-palveluja tarjotaan verkossa, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Suomessa on viisitoista TE-toimistoa, ja kunkin toimiston toiminta-alueella on useita asiointipaikkoja. Asiointiin liittyvät käytännöt voivat vaihdella toimistoittain. TE-toimistoja ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Palvelutarve määrittää palvelulinjan

TE-toimistossa asiakkuudet ohjataan palvelutarpeen mukaisesti kolmelle palvelulinjalle, joita ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittäminen ja tuetun työllistymisen palvelut. Riippuen palvelulinjasta työn sisältö vaihtelee asiakaspalvelutilanteessa. Kaikilla palvelulinjoilla hoidetaan kuitenkin työnvälitystä ja työnantajayhteistyötä, nuorisotakuun toimeenpanoa, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämistä sekä työttömien ohjaamista terveystarkastuksiin.

1) Työnvälitys- ja yrityspalvelut

Työttömät työnhakijat eivät ole työ- eivätkä virkasuhteessa, eivät työllisty yrittäjänä tai omassa työssään eivätkä ole päätoimisia opiskelijoita. Työnvälitys- ja yrityspalveluiden asiakkaita ovat sellaiset työttömät työnhakijat, joiden ammattitaito ja osaaminen riittävät työllistymiseen suoraan avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelulinja tukee yritystoimintaa käynnistäviä henkilöitä sekä koordinoi kaikkia yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palveluja, jotka liittyvät työntekijöiden rekrytointiin, organisaation henkilöstön kehittämiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.

2) Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan henkilöasiakkaat tarvitsevat työllistyäkseen ammatinvalintaan ja uraohjaukseen sekä koulutukseen liittyviä palveluita. Palvelulinja vastaa kotoutumiseen liittyvistä palveluista ja koordinoi maahanmuuttajien palveluita. Lisäksi osaamisen kehittämisen palvelulinja organisoi työvoimakoulutuksia ja työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua.

3) Tuetun työllistymisen palvelut

Tuetun työllistymisen palvelulinja palvelee yksilöllistä ja/tai moniammatillista tukea tarvitsevia työnhakijoita. Tehtäviä ovat asiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja arviointi, työllistymistä tukevan palvelukokonaisuuden rakentaminen sekä asiakkaalle sopivien työpaikkojen etsintä ja räätälöinti. Tuetun työllistymisen palvelulinja tekee yhteistyötä välityömarkkinoiden ja kuntien kanssa sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyen muun muassa Kelan, työeläkelaitosten ja kuntien kanssa. Tuetun työllistymisen palvelulinja vastaa myös Työvoiman palvelukeskus (TYP) -toiminnasta alueittain.

Osatyökykyisyys todistetaan b-lausunnolla

Palveluperiaatteiden mukaan kaikki työtä hakevat henkilöt otetaan TE-toimiston asiakkaiksi. Se, mille palvelulinjalle asiakas ohjataan, määräytyy palvelutarpeen mukaan. Jos vaikkapa vammaisen osaaminen vastaa täysin työmarkkinoiden kysyntää, häntä palvellaan työnvälityspalveluissa.

Osatyökykyisellä henkilöllä työkyky on vähentynyt vamman, sairauden tai muun vajavuuden vuoksi. Osatyökyky todetaan aina lääkärin antamalla B-lausunnolla. Mikäli asiakas tarvitsee tuetun työllistymisen palvelua esimerkiksi juuri osatyökyvyn vuoksi, korostuu ohjauksellinen työote ja yksilöllisten ratkaisujen etsiminen työnantaja- ja yritysyhteistyössä. Osatyökykyisistä osa tarvitsee pitkäkestoista ja yksilöllistä tukea sekä ohjausta työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Palvelutarjonnassa kyseeseen tulevat esimerkiksi asiakkaan ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja työhönvalmennuspalveluihin. Työnantajia tuetaan palkkatuella ja työolosuhteiden järjestelytuella.

Kuntouttava työtoiminta luo edellytyksiä työllistymiselle

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Aloite kuntouttavaan työtoimintaan voi tulla TE-toimistolta, kunnan sosiaalitoimesta tai asiakkaalta itseltään. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamiseksi TE-toimistossa tehdään yhdessä asiakkaan ja kunnan kanssa aktivointisuunnitelma. Kunta hoitaa asiakkaan kanssa kuntouttavan työtoiminnan työpaikan ja sisällön.

Työelämään paluun tueksi työkokeilua jopa 12 kuukautta

Työkokeilun tavoitteena on joko selvittää vaihtoehtoja ammatinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille pitkittyneen työttömyyden katkaisemiseksi. Työkokeilua voidaan käyttää nuorten ja muiden ammatillista koulutusta vailla olevien, yrittäjyyttä harkitsevien ja ammattia terveydellisten syiden vuoksi vaihtavien kohdalla. Työkokeilu järjestetään aidossa työympäristössä yrityksessä, yhteisössä tai työpajalla. Työkokeilu lähtee aina asiakkaan tarpeista. Tästä syystä esimerkiksi työkokeilun kesto on yksilöllinen, kuitenkin korkeintaan 12 kuukautta.

Työhönvalmentaja – henkilökohtainen sparraaja

TE-toimisto voi myöntää asiakkaalle henkilökohtaisen työhönvalmentajan sopivan työpaikan etsimiseen. Työhönvalmennuksella saa tukea työpaikkahakemuksen tekemiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen ja työsuhteen solmimiseen. Työhönvalmentaja voi tukea myös työnantajaa esimerkiksi palkkatukeen liittyvissä kysymyksissä.

Työnantajalle palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea

Palkkatuki on TE-toimiston myöntämää tukea työnantajalle, joka palkkaa työttömän työnhakijan, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. Vamma tai sairaus ei ole automaattinen peruste myöntää palkkatukea. Tuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan henkilön tuottavuuden arvioidaan olevan alentunut juuri tarjolla olevaan työtehtävään nähden. Palkkatukea voidaan myöntää myös määräaikaiseen työsuhteeseen. Tällöin TE-toimisto arvioi, onko määräaikainen työsuhde kestoltaan sellainen, että se parantaa tuella palkatun osaamista, ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Nuorisotakuun piiriin kuuluville alle 30-vuotiaille TE-toimisto voi antaa Sanssi-kortin, jolla nuori osoittaa työnantajalle, että hänen palkkaamiseensa voi saada palkkatukea.

Työolosuhteiden järjestelytukea maksetaan työnantajalle rekrytointitilanteissa vamman tai sairauden aiheuttaman haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Kun henkilö on työsuhteessa, työolosuhteiden järjestelytukea voidaan maksaa työntekijän työn säilyttämisen tueksi.

TE-toimiston rooli työkyvyn arvioinnin osana

Jokaisella työttömällä työnhakijalla on oikeus terveystarkastukseen omassa kunnassaan. Ensisijaisesti TE-toimisto ohjaa asiakkaita kuntien toteuttamiin työttömien terveystarkastuksiin. Mikäli asiakkaalla kuitenkin on jo diagnosoitu sellainen vamma tai sairaus, jonka arvioidaan vaikuttavan mahdollisuuksiin saada työtä, TE-toimisto voi hankkia ostopalveluna työkyvyn arvioinnin muultakin terveydenhuollon yksiköltä, kuntoutuslaitokselta, yksittäiseltä asiantuntijalta tai esimerkiksi työklinikalta.

Työkyvyn arviointi hankitaan, kun asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää selvittää yksilöidymmin esimerkiksi arvioitaessa soveltuvuutta osana urasuunnittelua, suunniteltaessa työllistymistä edistäviä palveluita tai kun arvioinnin tarve huomataan työllistymisprosessin tai muun meneillään olevan palvelun, kuten työkokeilun, aikana. Hankittavat palvelut voivat sisältää lääketieteellisiä, psykologisia ja/tai sosiaalisia tutkimuksia ja arviointeja. Työkyvyn arviointia ei kuitenkaan saa käyttää sairauden diagnosoimiseksi tai hoidon tai lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseksi.

Kun työkyky vaikuttaa siinä määrin alentuneelta, että asiakkaan kanssa on tarpeen selvittää eläkemahdollisuuksia, selvitykset ohjataan tehtäviksi ensisijaisesti perusterveydenhuollon kautta. TE-toimisto ei voi ostopalveluna lähettää henkilöasiakasta työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin yksinomaan eläke-edellytysten selvittämiseksi. Jos TE-toimiston hankkimassa työkyvyn tutkimuksessa ja arvioinnissa tulee ilmi mahdollinen työkyvyttömyys, se ohjaa asiakkaan kunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin jatkoselvityksiä varten.

Kuntoutukseen liittyvää ohjausta

Mikäli asiakkaalla todetaan selvityksissä lääkinnällisiä, sosiaalisia tai ammatillisia kuntoutustarpeita, kuntoutukseen ohjaamiseksi tehdään tarpeen mukaista yhteistyötä kunnan, Kelan ja eläkelaitosten kanssa. TE-toimistot osallistuvat ammatillisen kuntoutuksen yhteistyöhön tuottamalla vammaisille ja pitkäaikaissairaille suunnattuja räätälöityjä työvoimapalveluja.

  • Lisätietoja TE-toimistojen palveluista löydät verkosta osoitteesta www.te-palvelut.fi.
Raija-Liisa Kokko
YTM, palveluesimies
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Kukka-Maaria Berg
FM, verkkoviestinnän asiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto