Monimenetelmällisyydestä lisää välineitä työterveyshuollon ja sen toteuttaman yhteistyön vaikuttavuuden arviointiin
Miksi työterveyshuollon interventioiden tulokset jäävät toisinaan odotettua vaatimattomimmiksi? Miten arvioida työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta sairauspoissaoloihin ja niistä aiheutuvia kustannuksia? Miten selvittää työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisen keinojen toimivuutta? Tällaiseen toiminnan vaikuttavuuden arviointiin terveyshyötyä ja yksilölähtöisiä työ- ja toimintakyvyn muutoksia mittaava arviointi pystyy vastaamaan vain osittain. Rinnalle tarvitaan laajempi ymmärrys prosessista, toimintaympäristöstä ja niiden vaikutuksista. Tärkeää on saada esiin myös intervention vaikuttavuuden vaikutusmekanismit. Yhdessä vankan substanssiosaamisen ja perinteisten määrällisten, tilastollisiin menetelmiin pohjautuvien tutkimusmenetelmien kanssa laadullinen lähestymistapa ja arviointitutkimuksellinen ote tarjoavat monipuolisia keinoja prosessien ja vaikutusten selvittämiseen sekä käyttökelpoista tietoa oman työn ja toimintaprosessien kehittämiseen.
Arkitoiminnan haasteita
Työurien pidentäminen on 2010-luvun suurimpia haasteita. Työterveyshuollon tehtävänä tässä tilanteessa on työssä olevan väestön työkyvyn tukeminen. Sairausvakuutuslaissa ja työterveyshuoltolaissa sekä työterveyshuoltoasetuksessa määritellään, että työkyvyn tukeminen tulee tehdä työterveysyhteistyössä ja ottaa huomioon myös muut terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijat. Tavoitteet haastavat työterveyshuollon nykyisen työtavan monella tapaa. Yksilökeskeisen työn rinnalle tulisi nostaa verkostoissa tehtävä työ, ja poikkileikkaavan otteen rinnalle koordinoiva ja prosessimainen työote.
Mistä työterveyshuollossa toimiva asiantuntija tai ammattilainen voi tietää, että tekee työurien jatkamisen näkökulmasta oikeita asioita? Ja miten voi varmistua siitä, että verkostoissa tehdyllä työllä on tavoiteltu vaikutus? Mielestämme työurien jatkaminen vaikuttavilla menetelmillä yhteistyössä monitoimijaisessa ympäristössä haastaa työterveyshuollon vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä monimenetelmälliseen suuntaan.
Miten eri menetelmillä saatu tieto lisää yhteistä ymmärrystä?
Systemaattinen prosessin arviointi edellyttää, että laaditaan etukäteen kuvaus intervention tai arvioitavan toiminnan etenemisestä ja prosessin eri vaiheiden vaikuttavuusolettamuksista. Mitä tehdään ja miten edetään sekä kenen ja millaisen toiminnan seurauksena tavoitteet saavutetaan? Tätä olemme kuvanneet tarkemmin alla olevissa esimerkeissä. Eri vaiheiden toteutumista arvioidaan prosessin edetessä eri vaiheisiin ja kysymyksiin parhaiten sopivin menetelmin.
Arvioitaessa prosessia saadaan tietoa siitä, mitkä tai millaiset tekijät edistävät ja mitkä puolestaan estävät intervention tai toiminnan etenemistä tavoiteltuun suuntaan. Prosessin aikana kerättyä palautetietoa voidaan tarvittaessa täydentää ja myös hyödyntää intervention tai toiminnan ohjaamisessa. Kun eri menetelmillä kerättyä prosessiarviointitietoa tarkastellaan yhdessä, muodostuu kuva prosessin eri vaiheista sekä keskeisistä prosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja vaikutusmekanismeista. Näin saadaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia interventiolla tai arvioidulla toiminnalla on, mihin ja millaisiin tekijöihin ja toimintaan vaikuttavuus perustuu sekä mitä on tärkeä kehittää vaikuttavuuden varmistamiseksi ja lisäämiseksi.
Esimerkki 1: Hankeintervention prosessin ja juurtumisen arviointi
Terveyttä edistäväksi työpaikaksi (TEDI)-hankkeessa arvioitiin yhteiskehittämisen prosessia ja juurtumista työpaikan arkeen. Hankkeen tavoitteena oli osallistaa työpaikan eri toimijat ja työterveyshuolto ratkaisukeskeiseen työhyvinvoinnin yhteiskehittämiseen sekä vakiinnuttaa tämä toimintatapa työpaikkojen arkeen. Arviointi kohdistui
- interventiomenetelmän toteutukseen kehittämisprosessin eri vaiheissa (yhteiskehittämisen osallistavuus, voimavara- ja ratkaisukeskeisyys ja työpaikkojen erityispiirteiden huomioon ottaminen),
- intervention tuloksellisuuteen (tulosindikaattorit: muutokset työhyvinvointia ja työpaikan ilmapiiriä kuvaavissa tunnusluvuissa, terveyden edistämisen toimintasuunnitelmien toteutuminen, hanketyöpaikkojen uudet käytännöt ja innovatiiviset kehittämisratkaisut) sekä
- intervention vaikuttavuuteen (uuden toimintatavan vakiintuminen työpaikkojen arkikäytäntöihin sekä sitä estävät ja edistävät tekijät).
Haastatteluilla, prosessiarviointilomakkeilla ja kehittämistoimintaa havainnoimalla saadusta aineistosta eriteltiin uuden toimintamallin vakiintumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia olivat esimerkiksi organisaatioon liittyvät tekijät, kuten organisaation tarve kehittämiselle, vastuuhenkilön valmiudet ja sitoutuminen, hankkeen toteuttamisen onnistuminen sekä toimintaympäristöön liittyvät tekijät, kuten toimialojen ja ammattikulttuurien piirteet ja toimintakäytännöt. Näin muodostettiin kuva keskeisistä hankeprosessin tuloksellisuuteen ja uuden toimintamallin vakiintumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sen jälkeen vertailtiin työpaikkojen hankeprosesseja ja niiden tuloksellisuutta ja etsittiin prosessien eroja ja yhteisiä tekijöitä. Tästä saatiin lisää tietoa intervention vaikutusmekanismeista ja vaikuttavuuden edellytyksistä. Esimerkiksi kehittämisprosessin onnistuminen ja tuloksellisuus motivoivat työpaikan toimijoita jatkamaan omatoimisesti terveyden edistämistä työpaikalla. Keskeistä oli myös uuden toimintatavan vakiinnuttaminen työpaikan järjestelmiin esimerkiksi osaksi henkilöstöstrategiaa ja työkyvyn seurantaa. Prosessiarvioinnin tuloksia hyödynnettiin tulevien interventioiden kehittämisen ja arvioinnin tukena.
Esimerkki 2: Toiminnan vaikuttavuuden arviointi tapaustutkimuksessa
Tapaustutkimuksessa, jossa tutkittiin työkykyjohtamisen käytännön johtamismenettelyjä ja taloudellista vaikuttavuutta, käytettiin viittä eri aineistokokonaisuutta sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Eri aineistojen merkitys ja niiden käyttö tutkimuksessa on kuvattu taulukossa «Eri aineistojen merkitys ja käyttö tapaustutkimuksessa, jossa arvioitiin työkykyjohtamisen prosessia ja sen taloudellisia vaikutuksia (Juvonen-Posti ym. 2014).»1.
Taloudellisen arvioinnin menetelmissä voidaan joutua tekemään oletuksia joistakin lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Tässä hankkeessa arvioitiin osa oletuksista sen tiedon perusteella, joka saatiin laadullisin menetelmin työkykyjohtamisen prosessiarviossa. Käytimme taloudellista arviointia varten koottua tilastoaineistoa (laskutustietokanta) myös palveluprosessin kuvaukseen eli osana prosessinarviointia.
| Tutkimuksen kohde | Prosessi Työkyvyn tuki yhteistoiminta | Työterveysyhteistyöntoimintaympäristö | Konteksti, laajempi toimintaympäristö | Vaikutukset, seuraukset, tulokset | Aineiston merkitys ja käyttö |
|---|---|---|---|---|---|
| Aineistot | (case) | (setting) | (context) | (outcome) | |
| Tausta-aineisto organisaatiosta ja kehittämistyöstä | Työkykyjohtamisen kehittämistyön historia ja muutos | Työkykyjohtamisen kehittämistyön historia ja muutos | Työkykyjohtamisen kehittämistyön historia ja muutos | Ymmärryksen saaminen kontekstista, toimintaympäristöstä ja työkykyjohtamisen kehittämisen historiasta | |
| Kunta 10 -kyselytutkimusaineisto 2008–2010 ja 2012 | Kehitys kohdeliikelaitoksessa työhön, työympäristöön ja johtamiseen liittyvillä työhyvinvoinnin indikaattoreilla | Kohdeliikelaitoksen kehitys koko kaupunkikonsernissa em. työhyvinvoinnin indikaattoreilla | Kehitys kohdeliikelaitoksessa osatyökykyisten näkökulmasta em. työhyvinvoinnin indikaattoreilla | Kokonaiskuva kohdeliikelaitoksen työhyvinvoinnista kuntatyöpaikkaympäristössä sekä henkilöstön arvio työhyvinvoinnin kehittymisestä | |
| Haastatteluaineistot | Neljä moninäkökulmaista ryhmähaastatteluaineistoa ja yksilöhaastatteluja työkykyjohtamisen prosesseista | Neljä yksilöhaastattelua yksittäisistä työkyvyn tukiprosesseista | Muodostettiin käsitys työkykyjohtamisen prosessista ja vaikutusmekanismeista Esimerkkejä yksilöllisistä työhönpaluupoluista | ||
| Taloudellisen arvioinnin aineisto (koottiin useista eri lähteistä) | Interventiokustannukset työpaikalla Intervention lisäpanostukset työterveyshuollon palveluiden käytössä | Henkilöstön lukumäärä, tuntipalkka, työtunnit, poissaolot, vaihtuvuus, intervention kustannukset, työkyvyttömyyskustannusten ja vaihtuvuuden muutokset | Arvio työkykyjohtamisen liiketoimintapotentiaalista | ||
| Tiedonkeruu työterveyshuollon laskutustietokannasta | Työterveyshuollon toteutunut palvelutoiminta ja sen muutos seuranta aikana | Työterveyshuollon toteutunut palvelutoiminta ja sen muutos seuranta aikana | Esimerkkejä osatyökykyisen palvelukäyttöprosesseista työterveyshuollossa |
Miten pääsee vauhtiin?
Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta tukee organisaation suunnitelmallinen kehittäminen. Miten teidän organisaatiossanne arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta? Mitä tiedät oman toimintasi vaikutuksista? Miten työyhteisössäsi liitätte arviointitiedon oman työnne ja yhteistyöprosessien kehittämiseen?
Monipuolista arviointitietoa hyödyntämällä on mahdollista tukea interventioiden onnistumista sekä organisaation toimintamallien ja yhteistyöprosessien vaikuttavuuden kehittämistä. Prosessien eri vaiheissa, eri lähteistä ja eri toimijoilta sopivin menetelmin kerätty palaute auttavat suuntaamaan kehittämistoimintaa ja prosessien ohjausta.
Kun arviointietoa tarvitsevilla ja sitä tuottavilla toimijoilla on mahdollisuus yhdessä pohtia työterveyshuollon toiminta- ja yhteistyöprosessien kehittämistä, ollaan jo pitkällä. Monimenetelmällisyydessä päästään vauhtiin, kun ymmärretään riittävästi eri menetelmien käyttöä ja opitaan hyödyntämään niitä toiminnan arvioinnissa.
FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos
merja.turpeinen@ttl.fi
Pirjo Juvonen-Posti
LL, kun-PD, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
pirjo.juvonen-posti@ttl.fi
Kirjallisuutta
- TEDI-työryhmä. Terveyttä edistäväksi työpaikaksi (TEDI). Yhteiskehittämisen prosessi ja juurtuminen työpaikan arkeen. Työterveyslaitos. Helsinki 2011.
- Juvonen-Posti Pirjo, Joensuu Matti, Reiman Arto, Heusala Tiina, Takala Esa-Pekka, Ahonen Guy: Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta. Työterveyslaitos, 2014.
- http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Tyokykyjohtaminen.aspx
- Juvonen-Posti Pirjo, Joensuu Matti, Reiman Arto, Heusala Tiina, Takala Esa-Pekka, Ahonen Guy, Kopperoinen Tuomas, Komulainen Silja: Sairauspoissaolojen hallinnasta työkykyjohtamiseen. Työterveyslääkäri 2014;32(2):31–33.