Ratkaisukeskeisyyttä työterveyden edistämiseen

Ratkaisukeskeisyys tiivistetysti

Ratkaisukeskeisessä työtavassa keskitytään asiakkaan voimavaroihin ja jäljellä olevaan työkykyyn sairauden ja diagnoosin korostamisen sijasta. Se auttaa asettamaan sairauden ja työkyvyn puutteet ihmisen elämän kokonaisuuteen tavalla, joka vahvistaa asiakkaan omaa toiveikkuutta työkykynsä kohentamiseen ja ylläpitämiseen. Ratkaisukeskeisesti työskentelevä ammattilainen auttaa asiakasta luomaan myönteisiä tulevaisuusodotuksia. Menneisyyden ongelmakontekstista (esimerkiksi toistuvat ja pitkittyneet sairaslomat, pettymykset, kasautuvat ongelmat) etsitään voimavaroja vahvistavia poikkeuksia. Tutkitaan esimerkiksi, mitä sellaisia hyviä asioita arjessa jo on, joita voidaan lisätä. (O'Hanlon ym. 1990, Katajainen ym. 2006, de Jon & Berg 2008, Tiainen 2014). Nykyhetken mahdollisuuksien kartoittamisessa auttaa, että ihminen havaitsee jo olemassa olevat hyvät asiat ja saa niistä energiaa. Mahdollisuuksien näkökulma elämään tukee myös sitä, että sairaus tai siihen perustuva diagnoosi ei muodostu osaksi identiteettiä.

Sairauden syihin syventymisen sijasta ratkaisukeskeisessä työtavassa asiakkaan vaikeutta tai ongelmaa tutkitaan uusista näkökulmista. Ongelmapuhetta ja oireissa rypemistä ei vahvisteta, vaan muokataan vaikeudesta myönteinen tavoite. Asiakasta rohkaistaan päättämään seuraavat arjen kokoiset pienet teot, jotka vievät lähemmäs tavoitetta. Aiemmista onnistumisista haetaan lisävoimaa muutostekojen tueksi. Jopa tilanteessa, jossa asiakas kokee olevansa todella vaikeassa tilanteessa, on mahdollista lähteä tutkimaan voimavaroja. Se voi tapahtua vaikkapa kysymällä: miten olet vaikeuksistasi huolimatta jaksanut? Tällöin huomion painopiste siirtyy ongelmista niihin voimavaroihin, kykyihin, taitoihin, luonteen ominaisuuksiin ja niin edelleen, joiden avulla ihminen on selvinnyt arjessaan. Kun voimavarat on nostettu keskusteluun, niitä voidaan vahvistaa lisää ratkaisukeskeisellä tavalla. Miten voit hyödyntää näitä ominaisuuksiasi jatkossa vieläkin paremmin itsesi hyväksi?

Ratkaisukeskeinen työterveysasiantuntija – mitä työtapa edellyttää käyttäjältään?

Ratkaisukeskeiset työmenetelmät on helppo omaksua. Pelkkä teoriatieto ei kuitenkaan riitä asiakastyössä, vaan ammattilaiselta edellytetään myös oman, koulutukseen perustuvan näkökulman laajentamista. Laajentaminen tarkoittaa ennen kaikkea itsensä haastamista ns. ei-tietämisen asenteeseen siinä hetkessä, jolloin on asiakkaan kertomuksen vuoro. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta ratkaisukeskeisyys edellyttää sinnikkyyttä, sillä asiakkaan uskomukset omasta huonoudesta tai tilanteen epätoivoisuudesta voivat olla melko syviä. Myönteisen palautteen antaminen pieniltäkin tuntuvista edistysaskelista on tärkeää.

Ratkaisukeskeisen työskentelyn toimivuuden perusedellytykset syntyvät ammattilaisen oman työorientaation reflektoinnista. Esimerkiksi työkyvyn arviointiin liittyvät haastattelut ja mittaaminen kohdistuvat asiakkaaseen, mutta ratkaisukeskeisyyden toimivuus edellyttää lisäksi, että arvioiva ammattilainen tarkastelee omassa toimintaorientaatiossaan tiettyjä asioita. On esimerkiksi vaikea herätellä asiakkaan mieleen toiveikkuutta työkyvyn heikentyessä, jos ammattilainen ei itse usko asiakkaan mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. On tärkeää pohtia, millainen ihmiskäsitys ja maailmankuva itsellä on ja mikä näiden käsitysten vaikutus on omaan työhön. Uskotaanko ihmisen kykyyn selviytyä erilaisista koettelemuksista? Mitä ajatellaan palvelujärjestelmän, esimerkiksi työterveyshuollon, roolista yksilöasiakkaan työkyvyn kokonaisuuden edistämisessä? Millaisia tavoitteita työkyvyn arvioinnilla ja työterveyden edistämisellä ajatellaan olevan? Tavoitellaanko jäljellä olevan työkyvyn ja asiakkaan työuran jatkumisen tukemista, työkyvyn vajeiden selvittämistä, mahdollisen sairauden diagnosointia ja hoitoa, työkyvyn vajavaisuuksien korjaamista vai tukimuotojen, kuten kuntoutus- ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä (Kerätär ym. 2014)?

Asiakkaan omien voimavarojen ja tavoitteiden tukeminen edellyttää ymmärtävää, kuulevaa ja arvostavaa orientaatiota. Uskomusten avaaminen itselle on tärkeää, jotta kuuleminen ja ymmärtäminen ovat mahdollisia. Ratkaisukeskeinen viitekehys on lempeä: ketkä tahansa meistä voivat kohdata elämässä koettelemukset, joita ei ole valinnut. Jo ikääntyminen sinänsä tuo mukanaan luonnollisia muutoksia työ- ja toimintakykyyn. Yhtä lailla kaikilla on kuitenkin mahdollisuus saada olosuhteisiin nähden riittävän hyvä elämä. Mitä siihen kuuluu, on kunkin elämänkokonaisuuden kannalta määriteltävä yksilöllisesti ja ihmistä itseään kuunnellen. Tämä ei tarkoita, että kaikki on aina mahdollista. Tämä tarkoittaa ammattilaisen ja asiakkaan välisessä keskustelussa – esimerkkinä työterveyden edistäminen – dialogisen keskustelutilan avaamista asiakkaalle mahdollisille ratkaisuille hetkessä, jossa asiakas kohdataan (Mertala 2011).

Moniulotteinen työterveyden edistäminen ratkaisukeskeisellä orientaatiolla

Työkyvyn edistäminen ja arviointi on moniulotteinen, moniammatillinen ja moniorganisatorinen tehtävä (Lehto 2011; Lääkärilehti 2013). Työkyvyn arviointiin ja mittaamiseen on kehitetty paljon hyviä keinoja, mutta mikään niistä ei tuota yksinään – mallina tai kysymysluettelona – sellaista lopputulosta, joka ratkaisisi asiakkaiden tilanteet aina parhain päin. Työterveyshuollon kontekstissa parhain päin -ratkaisu tarkoittaa asiakkaalle mielekästä tapaa jatkaa työelämässä. Organisaation (työpaikan ja työterveyshuollon) näkökulmasta onnistuneet asiakkaan polut (hoidot, kuntoutus, työelämäratkaisut) ovat yhteiskunnan edellyttämää vaikuttavaa tulosta. Ratkaisukeskeiset työmenetelmätkään eivät yksistään tuota sellaista mallia, joka toimii mekaanisesti asiakkaan kanssa toistettuna. Työterveyden edistäminen on kokonaisuutena hyvin moniulotteinen, ihmisen elämänkokonaisuutta koskeva asia, jossa liiallinen yksinkertaistaminen ja mallintaminen tai elämän ulkoistaminen malleiksi ei tuota haluttua tulosta. Emme voi tietää, mitä kaikkea merkityksellistä toisen ihmisen elämään kuuluu. Voimme tulkita tilannetta asiantuntijuutemme ja ammattimme näkökulmasta ja antaa ulkopuolelta neuvoja ja opastusta sekä ohjata saamaan palveluita. Voimme mitata ja tulkita mittausten tuloksia ja tarjota näitä tulkintoja asiakkaan pureskeltavaksi. Voimme työstää työssäjaksamista, tutkia oireita ja antaa diagnooseja. Voimme tarjota valtavan koulutukseen ja kokemukseen perustuvan asiantuntijuutemme ja ammattilaisuutemme asiakkaan käyttöön ja määritellä hänen ongelmansa näistä lähtökohdista.

Ratkaisukeskeinen työorientaatio tarjoaa vielä lisää. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa dialoginen ja asiakasta voimaannuttava keskustelutila. Siinä olennaista on, että ammattilaisen ja asiantuntijan positio jätetään hetkellisesti taustalle. Se ei poistu tilasta, mutta sitä ei aktiivisesti tarjota asiakkaalle. Ulkoapäin tuleva neuvominen, vaikkakin asiantuntijan suusta, aiheuttaa asiakkaassa usein vastustusta. Muutosta ei välttämättä tapahdu, vaikka kuinka olisi tarjottavana hyviä, tieteelliseen näyttöön ja kokemukseen perustuvia neuvoja.

Syvällinen ratkaisukeskeinen asiantuntijuus ilmenee tavalla, jossa ihmisen omaan kertomukseen – oman elämän asiantuntijuuteen – liitetään soveltuvat palat terveydenhuollon palveluista. Asiakasta ei mitata, ei neuvota tai opasteta ilman, että kuullaan hänen näkemyksensä omasta tilanteestaan, ohjataan häntä tarkastelemaan omaa menneisyyttään uudesta näkökulmasta ja autetaan asettamaan asiakkaalle mielekäs tulevaisuustavoite. Kyse on myös ammattilaisen suhteesta informaatioon ja tietoon. Esimerkiksi mitä asiakkaaseen liittyvää informaatiota ammattilainen pitää sellaisena, että se on otettava huomioon työssä asiakkaan kanssa? Mikä merkitys asiakkaan palvelussa on asiakkaan omalla kertomuksella ja toiveilla? Ihmiselle tarjotaan mahdollisuus keskittää huomionsa voimavaroihinsa, joita terveydenhuolto voi tukea.

Työurien jatkamisen tuki jamit-hanke ja työluotsikokeilu

Kuntoutussäätiön koordinoima Työurien jatkamisen tuki JAMIT-hanke on kehittänyt vuosina 2012–2014 osatyökykyisten työurien jatkamisen yhteistyötä. (Laisola-Nuotio, Mäkelä-Pusa ja Tiainen 2013, Heikkilä & Mäkelä-Pusa 2014). Hankkeen aikana muun muassa työluotsit ovat työskennelleet ratkaisukeskeisellä otteella osatyökykyisten työntekijöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen kanssa. Hankkeen aikana 51 asiakasta on päässyt uusille urille pitkittyneiden sairauslomien ja ahdistavien elämäntilanteiden paineista. Kunkin ratkaisut ovat olleet yksilöllisiä. Osalle ratkaisu on tarkoittanut osatyökykyisyyden muuttumista täydeksi työkykyisyydeksi, kun on löytynyt uusia työtehtäviä, joissa työkyvyn heikko kohta ei vaikuta. Osalle ratkaisu on merkinnyt toiveikkuuden lisääntymistä omanlaisen ratkaisun polulla. Ratkaisut ovat ihmisen oman arjen kokoisia. Tärkeintä on, että ihminen kokee ne itse mielekkäiksi ja kykenee sitoutumaan muutoksen edellyttämiin askeliin omassa elämässään.

Ihmiselle annettava arvostus on olennaista ratkaisukeskeisyydessä. Ihmisen kertomus omasta elämästään on tärkeä. Arvostuksen ja kuulluksi tulemisen kokemus auttaa ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudesta. Se auttaa ymmärtämään, että valinnan mahdollisuuksia on. Erittäin haastavissa tilanteissa, jolloin elämässä ei tunnu olevan mitään valoa ratkaisukeskeisesti orientoitunut ammattilainen voi sanoa: Sinulla on ollut todella vaikeaa. Miten (ihmeessä) olet selvinnyt koettelemuksista/kivuista/sairaudesta huolimatta? Mitä hyvää sinussa/sinulla/elämässäsi kuitenkin on? Kuka sinua on tukenut? Keneltä saat tukea? Näin lyhyessä kirjoituksessa tällaiset kysymykset voivat tuntua naiiveilta, mutta olen itse saanut kokea niiden vaikuttavuuden: ihmisen ryhti nousee, hymy tulee huulille, pohdinta siirtyy myönteisempiin asioihin. Ratkaisukeskeiset työmenetelmät perustuvat pitkälti avoimiin kysymyksiin, jotka tarjoavat asiakkaalle mahdollisuuden kertoa. Tämä eroaa siitä toimintatavasta, jossa asiantuntija neuvoo, opastaa ja tietää. Työtapa toimii parhaiten, kun toimintaan löytyy oma persoonallinen ja omaan ammatillisuuteen luontevasti kytkeytyvä tapa voimavaraistaa asiakasta.

Miksi ratkaisukeskeisyyttä kannattaa opetella?

Ratkaisukeskeinen työskentelytapa edellyttää käyttäjältään sinnikkyyttä ja oman perinteisen asiantuntijuuden hetkellistä sivuun jättämistä edellä kuvaamallani tavalla. Hyödyt ovat kuitenkin ilmeiset. Hyvin lyhyessä ajassa asiakkaalle tilanteessa tarjottu arvostus ja kuulluksi tulemisen kokemus tuottavat toiveikkuutta, joka auttaa suuntaamaan yhteistyötä kohti parempaa tulevaisuutta. Kun asiakas havaitsee vaihtoehtoja, tunnistaa omia jäljellä olevia voimavarojaan, myös vastaanottavaisuus terveydenhuollon tarjoamaan tukeen paranee. Kun asiakas saa itse rakentaa itselleen mielekkään tarinan, päästään paremmin yhdessä neuvottelemaan asiakkaalle sopivista ratkaisuista. Jos asiakkaan tilanteeseen liittyy hoidon tarvetta, myös hoitomyöntyvyys ja hoitoon sitoutuminen paranevat. On myös tärkeää huomata, että työskentelytapa ei vaadi työajallisesti lisäresursseja.

Mitä toivot tältä tapaamiselta? Miten voin olla avuksi? Nämä sanat voivat olla hyvä alku asiakkaan kohtaamiselle.