Internetriippuvuus

Mitä internetriippuvuus on?

Valtaosa suomalaisista käyttää Tilastokeskuksen mukaan internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. Suomi kuuluu Euroopassa internetiä eniten käyttävien maitten joukkoon. Näissä maissa käyttö on omaksuttu nopeasti, verkossa hoidetaan sosiaalisia suhteita, asioidaan viranomaisten kanssa ja tehdään ostoksia. Uuden teknologian leviämisen myötä on todettu myös syntyvän ongelmia, jos netissä vietetään tarpeettoman paljon aikaa. Aikakauslehti Newsweek jopa nimesi vuosituhannen alussa internetin käytön "elektroniseksi morfiiniksi".

Internetriippuvuutta on ehdotettu lisättäväksi viralliseksi diagnostiseksi luokaksi. Nettiriippuvuudeksi on määritelty hallitsematon ja vahingoittava internetin käyttö, joka tavanomaisesti ilmenee pelaamisena, netin käyttönä seksuaalisiin aktiviteetteihin ja netin interaktiivisen käytön (sähköpostin/viestien/sosiaalisen median) yletön käyttö. Alun perin nettiriippuvuutta tutkittiin käyttäen sen määrittelyyn DSM-IV-peliriippuvuuden kriteereitä. Riippuvainen saattoi käyttää yli 38 tuntia viikossa nettiä muuhun kuin opintoihin tai työntekoon. Tutkittavat raportoivat merkittäviä haitallisia vaikutuksia työelämäänsä, opiskeluunsa, sosiaalisiin suhteisiinsa ja omaan talouteensa.

Internetistä riippuvainen kokee erityisesti tärkeäksi verkon käytön voimakkaan intimiteetin, ajan rajallisuuden tunteen, estojen ja rajojen katoamisen sekä kokemukset hallinnan tunteen höltymisestä ("online disinhibitio", verkkoestottomuus). Käyttö hallitsee elämää, jolloin riippuvaisen on esimerkiksi hankittava uusia laitteita, jotta odotukset internet-yhteyksien toimivuudesta tyydyttyvät. Omaa hyvinvointia ja mielialaa säädellään voimakkaasti verkkoyhteyden kautta, sosiaalinen elämän kaventuu ja aika ilman netin käyttöä alkaa tuottaa masennusta ja ahdistusta.

Esiintyvyys

Nettiriippuvuutta on raportoitu kaikkialla, missä internet on käytössä, jopa niinkin erilaisissa kulttuureissa kuin Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Norja ja Iran. Väestötutkimuksissa Yhdysvalloissa vaikean riippuvuuden esiintyvyydeksi todettiin 0,7 % ja Norjassa 1 %. Yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin myös lievempien vaikeuksien olevan huomattavasti tavallisempia: 14 %:lla vastaajista oli vaikeuksia olla pois internetistä useamman perättäisen päivän ajan. Nuorempaa väestöä edustavissa otoksissa on mitattu selvästi korkeampia vaikeiden ongelmien esiintyvyysarvioita (esim. opiskelijoilla 8–13 %).

Internetin käyttö ja terveys

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että internetriippuvuuteen liittyy päihteiden haitallista ja riippuvaista käyttöä, masentuneisuutta ja muita terveysongelmia. Usein havaitaan myös mielialahäiriöitä ja impulssikontrollin häiriöitä. Masennus saattaa olla etenkin pojilla ja miehillä enemmän riippuvuuden seuraus kuin syy sen kehittymiselle. Sen sijaan tarkkaavuushäiriö näyttää olevan toistuvasti havaittu ja keskeinen taustatekijä riippuvuuden kehittymiselle etenkin pojilla. Ongelma saattaa johtaa käyttäytymiseen, jotka voi olla vaikea erottaa persoonallisuushäiriössä tavattavasta käyttäytymisestä.

Riippuvaisilla nuorilla on havaittu lisääntynyttä päiväväsymystä, unettomuutta, kuorsaamista, bruksismia, painajaisunia ja päänsärkylääkkeitten käyttöä. Internetin riippuvaisen käytön on todettu johtaneen somaattisiin terveyshaittoihin kuten selkäongelmiin, rannekanavaoireyhtymään, liikunnan laiminlyöntiin, lihavuuteen, syviin laskimotukoksiin ja keuhkoveritulppaan sekä pitkään jatkuvan verkkopelaamisen aiheuttamiin epileptisiin kouristuksiin. Myös äkillisiä kuolemantapauksia nuorilla aikuisilla on raportoitu erittäin pitkään jatkuneen yhtäjaksoisen käytön jälkeen.

Tunnistaminen ja hoito

Internetin haitallisen käytön arviointia varten on kehitetty Youngin Internet Addiction Test, jonka suomenkielisen version pätevyysanalyysi on hiljattain julkaistu. Mittari on kehitetty etenkin oireiston itsearviointia varten, ja se voi auttaa asianomaista itseään arvioimaan sitä, milloin on syytä olla huolissaan internetin käytön määrästä.

Hoitotutkimuksia ei ole toistaiseksi juurikaan olemassa, mutta hoitolinjauksissa on sovellettu peliriippuvuuden hoidossa tunnettuja keinoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Koska nykyaikana verkon ja tietokoneen käytöstä on miltei mahdotonta täysin pidättäytyä, ei täyteen vieroittautumiseen tähtäävä hoito ole realistinen vaihtoehto. Pitkän aikavälin seurantoja ei toistaiseksi ole tehty, joten ennusteesta ei voida lausua mitään tutkimukseen perustuvaa.

Taaja Internetin käyttö tuo selvästi uusia ongelmia yksilön ja hänen läheistensä elämään monelle elämän sektorille. Pitkän aikavälin seurantatietoa tästä ongelmallisesta ilmiöstä ja sen terveysvaikutuksista ei ole vielä käytettävissämme.

Tapausvinjetti

20-vuotias mies hakeutui isänsä kanssa vastaanotolle moniulotteisten ongelmien vuoksi. Potilas oli kyvytön työharjoitteluun ja hänen vuorokausirytminsä oli vahvasti poikkeava. Työdiagnoosiksi asetettiin systemaattisen kliinisen haastattelun perusteella depressio. Parin käynnin jälkeen ilmeni potilaan äidin ollessa mukana vastaanotolla, että potilas käytti vähintään 10 tuntia päivässä verkkopelaamiseen. Lisäksi hänellä todettiin vastaanottokäynnin yhteydessä tarkkaavuushäiriö. Käynnin jälkeen potilas hajotti tietokoneensa ja vei sen kaatopaikalle. Tarkkaavuushäiriöön aloitettu metyylifendiaatti kohensi toimintakykyä huomattavasti ja potilas kykeni palaamaan työharjoitteluun.